perjantai 18. marraskuuta 2022

THIS OLD PLANET (CHANGING DAYS)

  Päivät ovat kuluneet erilaisia äidin poismenosta johtuvia asioita hoitaen. Nopeasti ollaan saatu siunaustilaisuus sovittua, arkku, uurna, sekä muut hautaustoimiston palvelut valittua. Muistotilaisuuden paikka on vielä auki, hautaustoimiston kautta on jo pari vaihtoehtoa tullut.

  Eilen tuli Haneli peräkärryn kanssa. Tyhjennettiin Elinan huone Lepolankadulla. Pari jätesäkillistä vaatteita, pahvilaatikollinen valokuvia ja muuta pientä kamaa, muutama huonekalu. Vähissä oli vanhuksen irtaimisto. Ei ihminen enää paljoa tosin tarvitse, jos on sängyssä hoidettavaksi päätynyt. 

  Kaksi vuotta oli äiti saattohoidossa. Sitä ennen jo reilut kaksi vuotta hoitokodissa. Korona lopulta vaadittiin hänet kukistamaan. 

Alla käsitelty kuva nukkuvasta Elinasta kaksi vuotta sitten, juuri kunnon huononnuttua oleellisesti.


  Muilla elämä jatkuu. Minä sain piikin kokonhelttauutetta keskiviikkona. Polvi on nyt jäykän oloinen ja hieman arkakin. "Pari päivää", sanoi lääkäri, "kannattaa välttää isompaa rasitusta", kun asiaa häneltä kysyin.
  "Ihmelääke tämä ei ole, kertoi hän myös. "Jollekulle se tuo apua, toisille ei. Jos siitä on apua, niin vuoden verran se toimii. Sitten on uuden piikin aika. Onko ollut puhetta tekonivelestä?"
  "Hieman sivuttiin, kun kesällä kuvattiin. Kun olen nivelrikosta kertovan kirjasen lukenut, niin olen saanut käsityksen, että polven pitää olla aika lailla kokonaan pois pelistä, jotta leikkaus tehdään."
  "No ei se ihan niin ole", hymähti lääkäri. "Leikkaukset kyllä arvioidaan huolellisesti. Eikä tekonivelkään lopullinen ratkaisu ole, ne toimivat keskimäärin 15 vuotta."
  "Hitto soikoon, silloinhan minä tarvitsen kaksi leikkausta! Jos siis elän yhtä vanhaksi kuin äitini."
  Sitten kerroin, että äiti oli juuri kuollut sata vuotiaana. 
  Lääkärin hymyilytti. Ei varmaan äidin kuolema, vaan kahden leikkauksen arvio.

  "Tuon leikkauksen otin esiin sen vuoksi, että kirurgit eivät mielellään tee operaatiota ennen kuin vuoden kuluttua kukonhelttauutepistoksesta. "
  "No, katsellaanpa ensin tämän vaikutus", totesin.

  Eilen tuli kyllä polvea hieman rasitettua, kun äidin huone tyhjennettiin. Ei tosin paljon, sillä tavaraa oli vähän, kantomatka lyhyt, eikä rappusia ollut. 

  Aamulla en malttanut olla lähtemättä kävelylle. Huomasin näet, että Neil Youngilta ja Crazy Horselta on juuri ilmestynyt uusi albumi World Record. Pari biisiä siltä oli jo aiemmin julkaistu. Niinpä latasin albumin puhelimeen, laiton vaatteen niskaan, napit korville, eiku menoksi.

  "Niilon 42. studioalbumi, 15. Crazy Horsen kanssa", kertoo Wikipedia. Eiväthän Niilon viime vuosien tuotokset ole hänen mestariteoksiensa vertaisia, mutta kyllä papat vielä jaksavat. Sen todistaa vaikka reilun 15 minuutin revitys Chevrolet. Toinen ensikuuntelulla mieleen jäänyt biisi on This Old Planet (Changing Days). Se sopii hyvin myös tämän blogin otsikoksi.

  Loppuun kuva yli 90 vuoden takaa. Siinä äiti vasemmalla, oikealla hänen sisarpuolensa.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti