EI SAIS VALITTAA

  Ei pitäisi valittaa. Ei omaa tilaansa, ei omia, eikä muiden tekemisiä, ei maailmanmenoa. Valittaa saa vääräksi kokemastaan tuomiosta ja paskasta kaavaehdotuksesta. 

  Nyt kuitenkin valitan. Valitan sitä, että kun keväällä ja vielä kolmisen kuukautta sitten kotona käydessäni tein aamuisin kymmenen kilsan sauvakävelylenkkejä suunnilleen kuuden kilometrin tuntivauhdilla, niin eilen linkatessani hitaasti alle kaksi kilsaa, oli tuska polvessa sellainen, että alta pois. Asetan toiveeni maanantaina annettavaan kortisoonipiikkiin. Paskamainen talvi tulee, jos ei liikkumaan pääse. Ja kuka tekee lumityöt? Velkaa on jäänyt naapureille kesän ruohon leikkauksista. Joutuuko Hilppa hommiin? Onhan velat maksettava, varsinkin kun korot eiku nousee!

  Vaikka polvi on mikä on, niin aamulla tekeydyin töihin. Ensi kuitenkin kävin laiturilla ällistelemässä syysaamua. En valita suihkarin aiemmin tekemää vanaa, sillä se oli levinnyt hienon näköisesti. Toisessa kuvassa vana veden pintaa heijastuneena.

  Sitten hommiin. Ostettiin Lahden K-Raudasta yläaittaan maalia. Tai Valtti Coloria seiniin tulee. Oveen ja kuistin kattoon punaruskeaa Pika-Tehoa, valkoista räystäs- ja vuorilautoihin. 

  

Tein valmistelevat työt, aloitin ovesta ja kuistin katosta.

  Ylöspäin maalaaminen ei ole kovin mukavaa. Nytkin kävi niin, että työntouhussa pensselistä tipahti iso pisara maalia suoraan oikeaan silmään. Niin etevästi tipahti, että ei silmälaseihin osunut ollenkaan. Luomeen läjähti. Onneksi refleksit huolehtivat siitä, että luomi räpsähti suojaksi sekunnin murto-osaa ennen kohtaamista. Eiku satasta saunalle silmää huuhtomaan. Pakko näin jälkikäteen todeta, että en rantaan viuhtoessani noteerannut lainkaan polvea, en tuntenut kipua. Kaikki on suhteellista. 

  Sain silmän huuhdeltua. Nyt tapahtumasta on pari tuntia, eikä mitään outoja tuntemuksia silmässä esiinny. Taisin selvitä säikähdyksellä. En siis valita. 

  Tänään lasketaan muutama verkko ahvenia pyytämään. Huomenna jatkuu maalaus. Pidän nimittittäin normaalissa työaikajärjestelystä kiinni: aamupäivät hommia, iltapäivät vapaata toimintaa. 

  Maalauskelit ovat kyllä hyvät. En valita. Samaa rataa kulkee lämpömittari, eli jonkun asteen tavanomaista viileämpää on. Jotain ne povaili, että ensi viikolla hieman lämpenee, keskimääräisiin mennään. Lämpötiloihin. 

  Menkööt lämpötilat minne menee, milloin mennee, me mennään maanantaina käymään Hollolassa. Lääkäriaika 10:30. Iltapäivällä palataan takaisin. Toiveikkain mielin piikin vaikutusta odotellen. Mieli metsään palaen. Toivottavasti ei jää piikin vaikutus mitättömäksi, sillä en haluaisi kohta taas valittaa, sillä ei sais valittaa. Ja jos vaikka välillä valitankin, niin mieltäni en pahoita. En ainakaan tunnusta.