Takana puolentoista tunnin lumihomma ja lipunnosto. Lunta oli tuuli kinostanut asuntojen porraseteen ja autokatosvälin toiselle sivulle runsaasti. Lipunosto sujui lähes yhtä ryhdikkäästi kuin eilen avajaisissa Kiinan- ja olympialipun kohdalla. Ja ilman tuulikoneita.
Olympialaisia ollaan jo hieman maisteltu. Avaiset tuli katseltua ylimalkaisesti. Näyttävää teknologian osaamista oli kosolti. Aamulla ennen talkkarivelvollisuuksia selvisi, että Enni Rukajärvi selvitti itsensä finaaliin. Suomen naisjääkiekkoilijat olivat rutkasti tappiolla, kun ovi ulosmennessä narahti. Lopputulos 11-1 on korutonta kertomaa. Parhaillaan normaalimäen karsinta on menossa. Antti Aalto hyppäsi hienosti.
Naisten yhdistelmähiihto pitää katsoa ihan huolella. Olenko palaamassa, monen vuoden hiljaiselon jälkeen, penkkiurheilun ytimeen? No en, mutta valikoivasti täytyy seurata. Poikapainiturneet Pohjanmaalla ja kriketin Kansainyhteisön mestaruuskisat saavat jäädä unholaan.
Tänään sataa, huomennakin hieman sataa. Sitten näyttäisi lumentulo lähitulevaisuudessa olevan vähäistä. Hyvä niin. Onneksi sentään, jostain minulle tuntemattomasta syystä, kävi kone ajamassa pari päivää sitten autokatoksen päädystä lumikasaa pienemmäksi. Ei ollut taloyhtiön palkkaama, sillä ei vienyt toisen katoksen kohdalta lumia mihinkään. Oli kuka oli, kenen toimesta vaan, niin iso kiitos; nyt mahtuu muutaman myräkän lumet vähän lähemmäs kasaamaan.
Huomenna mennään käymään Espoossa. Sielläkin on lunta kunnolla. Ei vaan taida Iiris ehtiä hiihtelemään, sillä luistelu vie paljon aikaa. Hänelle on äskettäin laadittu oma ohjelma, jota tyttö harjoittelee. Maaliskuun 12 on Iiriksellä edessä ensimmäiset oikeat kisat. Lohjalla, kertoi Anna. Toivottavasti päästään katsomaan. Varmaan koronan puolesta se silloin onnistuu.
Anttolaan lähtö on mielessä, tietysti. Ajankohta on auki. Muutamia sovittuja juttuja on tässä kuussa. Ne sanelevat osaltaan aikataulun. Saattaa mennä loppukuuhun. Ei paineita. Menee, miten on mennäkseen. Luultavasti ainakin tuleva viikko menee olympialaisten ja liukulumikenkäilyn parissa. Jälkimmäisen harrastamiseen on nyt mitä parhaimmat olosuhteet.
Kohta täytyy keskittyä hiihtoon. Siispä loppukuva. Kaikki kunnia Runebergille, mutta se on tällä kertaa isä-Erkki teini-ikäisenä ja muodikkaana. Kerran se sata Erkin syntymästä saavutetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti