Ei oo kunto entisellään! Meinaa kisaväsymys painaa, eikä oo kisat edes puolivälissä! Meinaa kisaväsymys painaa, vaikka menestystä tulee. Pakko huomenna lähteä kunnon metsälenkille, hangessa tarpomaan liukulumikengillä. Ei olla pariin päivään näet käyty. Kisoja ollaan katseltu. Joo, jospa siitä lihakset rentoutuisi, mieli tyhjenisi, psykee palautuisi normaaliksi? Ei muuten vanha jaksa.
Totta puhuen olen sentään aamuisin lenkillä käynyt. Ja tänään päivällä käveltiin Hilpan kanssa Kunttikseen ostamaan Prismasta Marskin Arinaleipä. Olemme niin onnellisessa asemassa, että joka perjantai ennen puolta päivää tulee kuljetus Mikkelistä. Ja Peppe pian sen jälkeen. Aina on nykyään Marskia pöydässä ja ainakin puolikas pakkasessa.
Olihan se hieno hiihto. Oli hieno tänään, oli hieno eilen myös. Leijonat voittivat eilen selkeästi, tänään nihkeästi. Hyvältä näyttää tilanne silläkin suunnalla. Antti Aalto on ollut yllättävän korkealla karsinnoissa ja kelvollinen oli sijoitus normaalimäessä. Huomenna taitaa olla ainakin naisten viesti ja iso mäki. Sunnuntaina miesten viesti ja hermoja repivä Suomi-Ruotsi lätkässä. Kyllä tosiaan vaatii lihasten rentoutusta ja mielialavalmennusta, että edes noista päivistä selvitään.
Rentoutus alkaa kohta Emmerdalella ja perään parilla jaksolla Netflixin sarjaa Nainen talossa toisella puolen katua kuin nainen ikkunassa. Ei mikään mestariteos, mutta katsotaan, kun aloitettu. Viimeistelyn suoritan Cara Hunterin dekkarin Pimeyteen seurassa.
Kun huomenna naisten viestimitalin!?!! ja lounaan jälkeen rämmitään reilu tunti yli puolen metrin hangessa, niin eiköhän jakseta taas katsoa mäkikisaa. Jos ei ihan alkuun ehditä, niin toiselle kierrokselle kuitenkin.
Äskeiseen lätkämatsitiin snadisti palaan. Mieltäni lämmitti erikoisesti Komarovin Leksan näyttävä taklaus, taklaus, jolla vastustaja toimitettiin tyylikkäästi yli laidan. Ja hankittiin vielä jäähy, kun tämä pöllääntyneenä hyppäsi takaisin kaukaloon saaden aikaan ylimiehityksen. No, ei siitä jäähystä maalia tullut, mutta pian Leksa ohjasi tyylikkäästi Juuso Hietasen kudin maaliin. Komaroviin on minulla sellainen side, että kun hän pelasi Pelicansissa, oli minulla kausikortti ja kävin kaikki pelit seuraamassa. Jo silloin tykkäsin miehen armottomasta työn teosta. Leksan tie johti pian maajoukkueeseen, mm-kisoihin, sieltä NHL:ään. Nyt hän "jäähdyttelee" KHL:ssä, mutta on yhä pelimies parhaasta päästä, joukkueelleen kullankallis.
Siinä juttu torso. Menen keittämään espressot. Uutisissa kuuluttiin muuten sanovan, että Iivo on voittanut. Niin että onnea vaan Iivo, minultakin! Minusta ei tullut Iivon vertaista hiihtäjää, vaikka nuoresta aloin opetella. Tuli kuitenkin kansakoulussa luokkamme kakkonen. Auvisen Masa, kele, oli aina ykkönen, vaikka ei hiihtänyt viittä kilsaa kouluun joka päivä. Niin ja taksasin kans.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti