Annan ja Jonin muutto takana. 19568 askelta tuli otettua. Eikä välimatkat olleet pitkiä. Onneksi oli kaksi rivakkaa muuttomiestä duunissa. Ja minä.
Muuttoa edeltävänä iltana kasattiin Jonin kanssa kaksi liukuovikomeroa uuteen kotiin. Yli puolen yön siinä vierähti. Alkoi olla loppunylyssä hankalaa ruuvailla, kun ei ollut valoa huoneissa. Ja pilviäkin oli taivaalla. Kyllä minä työkalupakit ja koneet mukaani otin, mutta valoheittimet jorotti Avokkaan venevajassa. Tarttes miettiä ensin, ni olis helpompaa! No, kyllä hahmolleen tuli, pientä säätöä jäi. Joni oli ne saanut tänään fiksattua kuntoon. Hyvä Joni!
Aamulla lähdettiin kohti Anttolaa. Iiris messissä. Tehtiin mutka Orimattilassa. Elinaa tovi jututettiin. Liikenne oli melko maltillista. Ennen yhtä oltiin saaressa. Tuuli oli jo silloin koko navakkaa, yltyi kohti iltaa. 9 m/s säätietojen mukaan, puuskissa varmasti paljon enemmän. Meillä oli tarkoitus lähteä Piskolaan kokolle. Mutta kun tuuli ei ottanut laantuakseen, ja sateen mahdollisuuskin oli olemassa, päätettiin olla lähtemättä. Minä menin rantaan tarkoituksena laittaa pressu veneeseen. Mutta mitä silmäni näkivätkään! Laituri oli lähtenyt litomaan.! Ei kauaksi kuitenkaan. Se oli irronnut rannan päästä, eli saunalle johtavien portaiden juuresta, ja kääntynyt 90 astetta . Myötäpäivään, jos haluatte tarkemmin tietää. Tulipa sanottua, vaikka ette haluaisikaan. Tietää. Venho oli, on edelleen, kiinni laiturissa. Se on nyt siis laiturin ja rannan välissä. Hyvä siinä on oleskella. Laituri on pukin päällä, eikä liiuku siitä mihinkään. Sidoin sen varmuuden vuoksi kummastakin päästä vielä rannan puihin.
Ei ole hiki alkaa laituria tällä puhurilla korjaamaan. Antaahan olla huomiseen, tai ehkä ylihuomiseen, koska huomennakin taitaa tuulla.
Kello on nyt vähän yli puoli kahdeksan. Sähköt alkoivat pätkiä kolmen jälkeen. Viideltä alkoi pitempi katkos. Verkon haltija ilmoiyti tekstarilla: ”Keskeytys alkanut käyttöpaikalla Avokkaansaari ANTTOLA. Selite: Arvioitu päättymisaika on 22.6.2018 klo. 18:00.” Arviointi on hieman väljä; ei oo kipinää vieläkään.
Tätä juttua kirjoitan läppärillä ja Wordillä. Eihän läppärillä ole yhteyttä verkkoon, koska reititin on ilman virtaa. Akussa sentään on sen verran puhtia, että pystyy naputtelemaan. Kunhan sähköt joskus palaavat, kopion tämän bloggeriin, lataan muutaman kuvan kameralta koneelle, liitän blogiin.
Ei meillä mitään hätää ole. Poltin kammarin uunissa pesällisen. hiilloksella halstrattiin makkaroita. Nyt Iiris syö jugurttia hunajan kera.
Nyt Iiris meni Hilpan kanssa iltasadulle. Kello on yli puoli yksi, eikä sähköjä näy, ei kuulu. Joten suoritin äsken pari manooveria: Vaihdoin sim-kortin reitittimestä tablettiin, otin tabletin muistikortin, tallensin siihen läppäriltä tähän kirjoituksen alkuosan, kävin ottamassa kännykällä pari kuvaa rannasta, jolloin saan ne tabletista googlekuvista liitettyä blogiin. Yksinkertaista, eikö totta?
Aika työlästä on tään tabulaattorin kanssa säheltää, ja hämäränkin haittaa, enkä viitti kynttilöitä viritellä. Että silleen. Ei tässä muuta, kun hyvää Jussia vaan kaikille. Ja miulle laiturinkorjausintoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti