KIRJASTO(KIN) MUUTTUU

  Lumet taasen kolanneena, 

pienen lenkin kelanneena, 

aamun lehden selanneena, 

vankat kahvit mahassa,

suihkunpuhtaus nahassa, 

oloa mitata ei rahassa. 

  Näin runollisesti on aloittaminen tätä kirjoitusta. Selasin siis lehden, missä eniten tilaa on uhrattu Salpausselän kisojen uutisointiin, keskeyttämisneen, kaatumisineen, peruuttanemiseen, kaikkineen. Minun mielenkiintoni kohdistui kuitenkin uutiseen Lahden kaupunginirjaston tulevasta uudistuksesta. Loppuvuodesta tapahtuu mittava sisäremontti; osa kirjahyllyista saa tehdä tilaa sohville ja nojatuoleille. Kirjastosta on tarkoitus tulla koko kansan olohuone luku- musiikinkuuntelu-, ja pelitiloineen. Samoin siellä tarjotaan ihmisille e-palveluita. Ihan hyvä asia. Mutta, mutta...kaikki tapahtuu kirjojen kustannuksella. Jopa kolmasosa kirjakannasta poistuu. Osa myymällä poistokirjoina, ne, mitkä eivät kelpaa, energialaitoksen jätteenpolttouuni ottaa avosylin vastaan. Totta kai kirjastonkin tulee uudistua. Viime vuoden puolella Hollolan kirjastoon päätettiin tehdä tilaa nuorison kokoontumista varten. Siitähän nousi liki kansalaissota! Asiasta taisi tulla oikein poliittinen kädenvääntö, ja ties mitä. Hollolassa on uudehko ja suuri kirjastotalo. Sinne mahtuu hyvin oma nurkkaus myös nuorisoa varten. Käsittääkseni kirjahyllyjen määrää ei Hollolassa ole tarkoitus vähentää. 

  Tehkää Lahden aivan upeasti toimivasta kirjastosta vielä parempi. Mutta älkää hävittäkö kirjoja! Jos hyllytilaa joudutaan supistamaan, toimikaa, kuten uudistetulla, ja ylisanoja välttääkseni loistavalla, musiikkiosastolla tehtiin; nopeasti kiertävä aineisto on hyllyissään, harvemmin kysytyt varastossa. Tämä tulee usein kohdallani eteen, kun netissä varmistan, onko tämä tai tuo äänite lainattavissa. Sivut kertovat, että on, mutta omalta paikaltaan sitä ei löydy. Ei, kun virkailijan pakeille, tämä katsoo koneelta, käy varaston puolelta noutamassa. Operaatio kestää minuutin, pari. Ilmeisesti työvoiman vähyyden aiheuttaman aikapulan vuoksi asiakkaalle ei näy, onko kohde hyllyssä vai varastossa. Henkilökunnan vähentämisen takia tietoja ei aina ehditä päivittää koneelle. Mutta toimii se näinkin. Siis miksei kirjojenkin kohdalla; harvemmin kysytyt teokset varastoon, ja sieltä tarpeen mukaan asiakkaalle.

  Aika muuttuu. Pankeista ei saa käteistä, rautatie- ja linja-autoasemilla ei myydä lippuja, rautakaupasta ei saa palvelua, kuin ajan tilaamalla, kohta kirjastosta ei saa kirjoja. Minä olen viimeinen ihminen vänkäämään uudistuksia vastaan, mutta surulliseksi tulee mieli, jos kirjaston alkuperäinen luonne pikkuhiljaa hiipuu  digitaaliseen äärettömyyteen. Olen kirjaston käyttäjä, milloin enemmän, milloin vähemmän, yleensä enemmän, ollut vuodesta 1961 asti. Menkööt käteinen, hävitkööt lippunmyyjien sukukunta, muuttukoot rautakauppa-asiointi, mutta älkää hävittäkö, edes vähentäkö, kirjastojen kirjatarjontaa! Minulle, monelle muulle varmaan, se olisi suunnilleen sama, kuin että ruokakaupassa ei enää myytäisi ruokaa. 

  Jälkikaneetina ylläolevaan; eihän rautakaupasta ennenkää ole palvelua saanut, tai ainakin se on ollut kiven takana.

  Iiris joku aika sitten heräsi. Vähän nuhanenä on tyttö. Lähden ilalla heidät Helsinkiin viemää, ettei tarvitse oletettavasti täysiin juniin änkeytyä. 

  Eilen oltiin siis Shaden kymppivuotisilla. Onneksi juhlat olivat Kattilasillan nuorisotalolla, eikä Emman kotona. Meteli isoissakin tiloissa oli melkoinen. Iiris on kyllä topakka tyttö. Ei vierasta, ei valita, on hengessä mukana, joka tilanteessa. Toivottavasti ei nyt tule pahemmin sairaaksi. Paras olla tämä päivä ilman ulkoilua. Eikä tuonne tuuleen ja lumisateeseen mieli teekkään. 

  Tosiaan tuulee aika lailla. Näinkö jäävät hypyt Lahdessa tänäänkin hyppäämättä? Ovatko perinteikkäät kisat vaarassa menettää maailmancup-statuksensa oikukkaiden sääolosuhteiden vuoksi? Luulen, että ensi vuoden ämämmät ovat tietynlainen koetinkivi. Mikäli kaikki menee, sekä olosuhteiden, että järjestelyjen kohdalla hyvin, jatkoa seuraa, jollei niin??? Ilmoille ei mitään voi, järjestelyt Lahdessa, kuten koko maassakin osataan hoitaa varmasti ainakin yhtä hyvin, kuin jossain muualla. Kuten sanottua, minulle kisat eivät tätä nykyä ole kovin tärkeät, mutta Lahdelle, ja Lahden seudulle ne ovat. Toivotaan että vuoden kuluttua kaikki sujuu onnellisissa merkeissä.

Iiris miettii, pitäiskö tekstiä vielä hioa?