Niinpä istuin taas tähän koneen eteen, ja ajatelin, että antaa tulla mitä mieleen juolahtaa.
No, eipä hirveesti juolahtele, aamukankeat aivot, oletan.. Niinpä laitankin tähän vuosi-pari sitten kirjoittamani jutun.
EKOLOGIA KONTRA RAHA
Monasti on niin,
että jos haluaa elää palloamme säästävällä tavalla, vaatii se varallisuutta;
raha korreloituu luontoa suojeleviin detaljeihin. Ei tietysti kaikissa teoissa
tai tapauksissa, monissa kylläkin. Jos kansalaisen talous on vakaalla pohjalla,
voi hän käyttää rahaa enemmän maksaviin, mutta vähemmän saastuttaviin,
roskaaviin, etc. tuotteisiin ja hyödykkeisiin. Tämä näkyy jo
päivittäistavaroiden hankinnassa; rahakkaammalla on varaa ostaa mm. liha- ja
kalatiskiltä hinnakkaampia, mutta vähemmän roskaavia ja luontoa rasittavia
elintarvikkeita. Samoin on luomutuotteiden kohdalla.Toisaalta viimeistä
senttiään venyttävä ei kovin hanakasti osta kassia, vaan kantaa omaa mukanaan.
Entäpä autot? Jos on
kontanttia, voi hankkia kalliimman hybridi- tai sähköauton, ainakin kalusto on
uudehkoa, vähäpäästöistä. Pers`aukinen, jos ylipäätään kulkuneuvon omistaa,
köröttelee vähintään 10 vuotta vanhalla saastuttajalla. Vastapainoksi
vähävarainen usein käyttää julkista liikennettä, sekä liikkuu jalkaisin tai
pyörällä.
Myös kodinkoneiden-
ja elektroniikan laita on samoin. Ei kaikilla ole varaa uusiin,
”vähävirtasiin”, vaikka halua olisikin. Kyllä 15-20 vuoden ikäisien liesien,
jääkaappien tai pakastimien energiankulutuksessa uusiin verrattuna on melkoinen
ero.
Eikä työttömyyspäivärahalla
elävä hanki vuokrakaksioon tai mummolta perittyyn tupaan Pimiän Peräkylässä
ilmalämpöpumppua eikä aurinkopaneeleja tai muita korvaavia energiamuotoja.
Totta kai voi
varatonkin elää, ja usein elääkin, luontoa varjelevalla tavalla, mutta hänelle
keinot ovat huomattavasti vähäisemmät. Toisaalta hän muutenkin kuluttaa
parempiosaista lähimmäistään vähemmän. Kaikkihan loppupelissä edellyttää
kultakin ihmiseltä ekologista mielenlaatua.
Useimmissa tapauksissa ihmisen ansaitsema raha, niin osinkotulo kuin
hyvä palkkakin, syntyy luontoa kuormittavasta toiminnasta. Jokaisen
ajattelevan hyvätuloisen ihmisen omatunnon pitäisi kertoa, että hän voisi
vastapainoksi käyttää varojaan luontoa säästävällä tavalla. Samoin kansalaisen,
jonka on pakko tai ylipääsemätön mielihalu tehdä jotain, mikä on ekologian
kannalta haitallista, tai jolle haitallisen teon tekemättä jättäminen olisi
kohtuuttoman hankalaa, siis käytännössä lähes jokaisen, tulisi ”korvaukseksi”
säästää luontoa joillain muilla alueilla; jos joudut käyttämään paljon autoa
työssäsi, turvaudu vapaa-aikana vaikkapa polkupyrään tai julkisiin
liikenne-välineisiin. Jos urasi vaatii toistuvasti lentämistä, vietä lomasi
kotimaassa. Jos sinä ja perheesi hankitte usein uutta viihde-elektroniikkaa tai
kodinkoneita, syötte valmis- ja pikaruokia, siis kulutatte paljon energiaa,
tuotatte roskaa runsaasti, on syytä kiinnittää huomiota oikeaan jätteiden
lajitteluun sekä kierrätykseen. Laitteille joissa on herätevirta on syytä
hankkia virtakatkaisimelle varustettu jatkojohto. Erilaisia, usein pieniltä
tuntuvia vaihtoehtoja on paljon. Kannattaa pitää mielessä, että kokonaisuus on
aina osiensa summa.
Viime kädessä kaikki
on jokaisesta ihmistä, hänen valinnoistaan, riippuvaista. Toivottavasti
valinnat ovat oikeita, silloin saattaa pallollamme olla vielä mahdollisuuksia.
Että sellaisia on tullut joskus tuumittua. Sade jatkuu, pitisköhän vaikka lukea kotva (Thomas Kanger, Lohikäärmeen vuosi). Hilppa näyttää olevan keskittynyt John Verdonin Numeropeliin, hyvä dekkari.
Nostalgiaa: The Pictures 1964 tai 1965
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti