Kirjoittaminen, jos ei ole mitään kirjoitettavaa, on hankalaa. Siksi ei ole tullut kirjoitettua. Tai olisihan sitä varmaan jotakin kirjoitettavaa ollut, mutta ei siihen, kirjoittamiseen, sopivaa olotilaa. Nyt, liki viikon tauon jälkeen, on aika päivityksen.
Oltiin viime viikolla pari päivää Espoossa. Hyvin sujuivat Liisan kanssa päivät. Kuvassa Iiris ja Liisa aamupalalla.
Hollolassa on elämä soljunut verkalleen tuttuja uomiaan. Polven tilanteesta hieman. Hyvin olen sen kanssa pärjännyt. Varsinkin nyt, kun tilasin netistä kompressiopolvituen. Ainakin ensituntumalta. Paketti tuli eilen, tukea kokeilin päivälenkillä. Tänään tein aamulla pitkän sauvakävelyn. Ei ainakaan huonomaksi tilanne muuttunut. Ilman tuskaa, välillä tuikkivaa kipua, pystyin kävelemään, eikä alamäkikään tuntunut niin pahalta kuin aiemmin.
"Vuoden jatkunut jumppa lihasten vahvistamiseksi, sekä soveliaitten kenkien ja niitten kanssa käytettävien silokonipohjallisten ansiosta on tilanne näinkin hyvä", tuumaa Peppe puuta koputellen.
Lakkouutisia ja presidentinvaaleja, niitä on ollut media pullollaan. Lakkojen tiimoilta tulee mieleen eräässä Arthur C. Clarken kirjassa ollut lausahdus: Olen aina halunnut nähdä, mitä tapahtuu, kun vastustamaton voima kohtaa järkkymättömän esteen. Hallitus ei peräänny, SAK ja muut ammattijärjestöt eivät hyväksy. Nähtäväksi jää, kestääkö este, riittääkö voima?
Demokratia on paras käytettävissä olevista hallintomuodoista. Demokratia etenee monissa maissa siten, että vaalikauden, tai kaksi, joku suuntaus on vallassa, sitten oppositio voittaa vaalit, hallitsee vuorostaan kauden tai kaksi. Tästä seuraa, että aina vallassa oleva puoli muuttaa lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan. Kun valta vaihtuu, edellisen hallituksen tekemiä muutoksia puretaan. Lopputulos on, että mikään ei muutu. Paitsi että muuttuu. Sipilän hallitus ja ja nykyinen Orpon hallitus, ovat tehneet/tekevät sellaista hallaa hyvinvointivaltiolle, että korjaaminen on hankalaa, ehkä mahdotonta. Siis minun mielestäni. On muistettava, että asioilla on kaksi puolta. Tällä hetkellä varmaan suunnilleen puolet kansalaisista on erimieltä kanssani. Niin se menee, demokratiassa.
Isosti huolestuttaa se, kuinka Suomesta tehdään kahtiajakautunutta kansakuntaa. Suurella osalla ihmisistä on taipumus ottaa ohjenuorakseen toisten valtioitten asioista itseään miellyttävät puolet, sivuuttaa se, mikä siellä on hyvää. Trumpismi nostaa päätään USA:ssa, niin Suomessakin. Aika pelottavaa. Tämä oli taas se kolikon toinen puoli, oli sitten kruuna tai klaava.
Jatkuvaa taistelua eritavalla ajattelevien ihmisten kesken on tämä maailma. Kun on kyse uskonnosta tai politiikasta, niin ristiriitoja löytyy. Kun seassa häärii Putinin kaltaisia ukkoja, uskonsa perusteella itseään minin vain oikeutettuina pitäviä Netanjahuja, toisella puolella samoista syistä raakamaisia tekoja tekeviä Hamasin joukkoja, niin tulevaisuus ei kovin ruusuiselta näytä.
Toivottavasti vastustamaton voima ja järkkymätön este kuluttavat, niin Suomessa kuin muuallakin, energiansa loppuun, päättävät kokoontua yhdessä oluelle pohtimaan, että voimien koettelemisen sijaan voisi kokeilla kunnollista ja molemmat osapuolet huomioonottavaa neuvottelua. Mietiskeli kolikon toinen puoli.
Vieläpä kevennystä. Iiriksellä oli lauantaina kisat Espoonlahden jäähallilla. Syksyllä harjoittelun alle otettu uusi ohjelma alkaa sujua. Iiris oli sarjassaan 17:sta kilpailijan joukossa toinen. Kuvan lähetti Anna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti