Kevät on, kesä lähestyy. Kevät on, vaikka se ottaakin takapakkia. Etupakki olisi toivotumpaa, mutta ei näköpiirissä.
Eilen heräsin aamulla siihen, kun mustarastas liversi takapihalla. Mielen iloiseksi teki, mustis.
Vaalit lähestyvät. Huomenna mennään enakkoon äänestämään. Ei puoleue, ei ehdokas, kuitenkaan miksikään muutu varsinaiseen äänestyspäivään mennessä. Varmistuu vain.
Eilen oli kolmen suosituimman puolueen puheenjohtajien vaalitentti. En livenä katsonut. Tänään pätkiä olen nähnyt, kommentteja ja arvioita tilaisuudesta kuullut.
Aika surullista on, että noin viidennes suomalaisista on enemmän tai vähemmän rasisteja, ilmastonmuutoksen joko kieltäviä, tai sen ehkäisemiseen kielteisesti suhtautuvia, sekä isämaallisuuden kaapuun verhoutuneita egoisteja.
Eilen Purra toi julki vielä uuden piirteen: kulttuurii on luksusta, mihin Suomessa ei ole varaa! Ei helvetissä! Jos Persut voittavat vaalit, muutan saareen, enkä nokkaani ihmisten ilmoille pistä kuin välttämättömän pako ajamana!
No, ehkä en sentään. Lupasihan kollegakin muinoin, että muuttaa Ruotsiin, jos Tarja Halosesta tulee presidentti. Ei muuttanut. Ei ensimmäisellä, ei toisella kerralla.
Maanantaina käytiin katsomassa dokkari Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin. Ihan katsottava se oli. Minulle se herätti ajatuksen siitä, että Hassisen Kone on vain pieni jakso, joskin erittäin merkittävä sellainen, Ismo Alangon loistavalla ja monipuolisella uralla.
Kulttuuria oli tuokin dokumentti. Ja oli meillä Hilpan kanssa varaa se katsoa. Ismo Alanko on minun ajatuksissani yksi suurimmista, jollei suurin alallaan Suomessa. Muita samaan ryhmään kuuluvia ovat Dumari, Hector, Isokynä. Lähelle näitä pääsee monia muitakin, niin artisteja kuin bändejäkin.
Yhtään naisartistia, en tuohon Ismo, Dumarin, Hectorin ja Isokynän ryhmään löytänyt. Siinä ei ole kyse misogynian tapaisestakaan. Siinä on kyse minun mielipiteestäni. Kaikki kunnia naisartisteille.
Kulttuuria on rock- ja popkultturikin. Ja senkin tukemista Perussuomalainen puolue vastustaa. Osana kaikkea kulttuuria.
Sanan ”kulttuuri” alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”. Sana oli tämän jälkeen vuosisatoja tässä merkityksessä, kehittyneisyytenä ja hienostuneisuutena, ihmisen henkisten ominaisuuksien täydellisyytenä. Ilmeisesti käsitteen sisältöön vaikutti Platonin käsite paideia, jota tämä käytti kreikkalaisten kasvatusihanteesta. Antiikin yhteiskunnassa yläluokan kasvatustavoitteisiin kuului erityisesti filosofian, kirjallisuuden ja taiteiden omaksuminen. Tämän näkemys on vaikuttanut kulttuuri-sanan käyttöön kuvailevien ihmistieteiden ulkopuolella, esimerkiksi ilmauksissa ”taide ja kulttuuri”. Saksan kielessä kulttuuri-sanan käyttö on läheisessä yhteydessä sanaan sivistys (Wikipedia).
Mihin sanaan kulttuuri-sana on yhteydessä Persujen ajatusmaailmassa?
Kuulin päivänä muutamana Vesterinen Yhtyeineen-bändin biisin Maailma palaa. Vesterinen Yhtyeineen tekee ihan hyvää suomalaista pop-musiikkia ja on osa kulttuuria. Sitä, mihin meillä ei ole varaa. Tuosta laulusta iskeytyi mieleeni kertosäe:
Maailma palaa, miksen välitä, on kiireitä
Jos kärsii niin mua se ei, se ei vaan kosketa
Jatkan niin kuin ei mitään oliskaan
Siivotkoon kiinalaiset maan
Kiitos kiitos vaan, vai pitäiskö tajuta
Et' jos en mä niin kuka, jumalauta
Siinähän oli kulttuuria kaikille. Paitsi tietylle ryhmälle, joka ei varmasti tajua.
Loppuun pientäkin pienempi, aikanaan muutamia koskettava, myöhemmin lähes merkityksettömäksi muuttunut siivu mikkeliläistä nuorisokulttuuria. Kuvat (vuodelta 1964) Raili Kalervon arkistosta.
The Pictures. Ruikku, Boogi ja mä...
...sekä Lassi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti