Joulutarinaa. Kuten Rautavaaran Tapsa muinoin lauloi, tämä tarina on tosi.
Olen aiemmin olen kertonut, että meillä vatsatauti jylläsi kunnolla. Kaikki sen potivat, paitsi Iiris. Eikä siinä vielä kaikki. Alkuviikosta Joni, toivuttuaan juuri vatsapöpöstä, sai kuulla, että hän oli tiistaina altistunut koronalle. Anna ja lapset olivat meillä, joten he eivät olleet mahdollisesti Jonin saamaan taudin vaikutuspiirissä olleet.
Jouluaatostamme tuli siis Joniton. Vaikka kahdesti rokotettuja altistuneita ei karanteeniin laiteta, niin ohjeiden mukaan Joni vältteli turhia kontakteja. Aika ankea aatto hänelle tuli. Yksin asunnossa, joka on huppuun peitellyssä talossa, ja jonka ikkunat on peitetty vanerilla. Onneksi on videopuhelut olemassa!
Eilen oli Jonilla iltayhdeksältä koronatestissä. Tulos tuli aamulla. Negatiivinen! Anna ja Lapset lähtevät iltapäivällä kotiin. Saavat taas Aijan auton käyttöönsä, tulevat uudeksi vuodeksi tuomaan sen takaisin.
Hautausmailla käytiin jo aaton aattona. Eilen Anna ja lapset poikkesivat Lahdessa Aija-mummin luona. Sieltä jo Iiris soitti minulle. Kysyi, että onko lahjat jo tulleet? Hänelle oltiin kerrottu, että pukki ei koronan vuoksi pääse käymään. Kerroin, että joulu-ukko laittoi tekstarin, kohta ovat lahjat täällä.
Aatto sujui hieman haikeasti. Lapset olivat tietysti riemuissaan joulupukin tuomisista.
Joulupöytä oli lahjaseremonian jälkeen vuorossa. Perinteistä sapuskaa, hyvää oli. Varsinkin täytyy tähdentää, että erittäin hyvin ja huolella poimittuja sieniä oli sienisalaattiin päätynyt. No, ehkä lopputuotteen oivallisuudesta menee ripaus ansiota myös Hilpalle.
Melko tanakalla ololla sitä joutui illalla sänkyyn vyörymään. Osansa lienee iltakahvilla ja konvehtirasialla.
Aamulla kertoi Foreca, että Hollolassa -16, tuntuu kuin -24. Lähdin uhmaamaan kylmyyttä. Itse asiassa ei tuntunut missään. Ennusteesta poiketen tuuli oli olematonta.
Nyt ulkona satelee pakkaslunta. Liisa nukkuu päiväunia. Aija tulee kohta hakemaan Annan ja lapset Lahteen. Sieltä he myöhemmin palaavat hakemaan tavaransa, lähtevät kohti Espoota. Onneksi Aijalla on tilava auto!
Kunnon talvisäässä jatkuu vuosi loppuun asti. Me vedetään henkeä. Pian pari viikkoa on ollut melkoista pyöritystä. Kun vajaan viikon kuluttua Tiilikaiset taas tulevat, on latautuminen jo hyvän aikaa sitten tapahtunut. Mutta pliis: ei enää pöpöjä! No, ei niitä kukaan tahallaan kanna. Ainakaan meidän lähipiirissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti