Iltapuoleen alkaa päivä kääntyä täällä Saarelassa, päivä, mikä on ollut aurinkoinen, mutta melko tuulinen. Lähelle 20 asteen lukemia mittari tuossa neljän kieppeillä kohosi. Tuulista on ollut jo monta päivää. Niin oli Hollolassa, niin on ollut täälläkin. Kesänaapuri oli saaressa koko viikon, ja sano, ettei mökin valttauksesta tahtonut tulla hevon helevettiä, kun vihuri meinas viijä kyllästeet sudista vääriin paikkoihin. Tai ei se, säällinen mies, kyllä hevon helevetistä puhunu. Tais sanoa, että persieeseen mäni, maalit.
Keskiviikkona noteerasin kotoa käsinkin, että myräkkää on; etäluettava pistorasia ilmoitti yli kymmen kertaa, että "Main electricity supply lost". Kohta perään "Main electricity supply restore". Pisin katkos taisi olla vähän yli puoli tuntia, eli pikku pätkintää vain.
On toinnii luonto ollu ahkerana; kaikki rehottaa, nurmikkokin paikka paikoin liki parikymmentä senttistä. No, nyt se on leikattu.
Alla oleva kukka on levittäytynyt talon seinustalle. Mistä lie sekin tullut, jonkin kasvin mukana kai?
Aamusta reilut pari tiimaa oli Peppe-merkkinen metsätyökone vm. -51 puunkaadossa ja Lenku-käyttöinen mönkijä Riitta 50 kuljetustehtävissä.
Hilppa istutti pataan muutaman samettiruusun, reunalle murattia. Pari mintun taintakin tälläsi penkkiin.
Sitten lähti saunaa kuuraamaan. Minä puusouvin jälkeen vähin avustelin. Vielä rouva teki kevätsiivot yläaitalla, jos vaikka äiti-Elina jussiksi tänne tulee. Sillä aikaa sörnäytin nurmikot.
Tästä alkaa oopiumin sukupuolielin kehittyä.
Koivuangervo ja edessä oleva iris voivat hyvin, angervoa joutuu kohta rajoittamaan, alkaa levittäytyä rantapolulle. Noh, jos asiat menee, niin kuin on ajateltu, ja Heikki tulee elokuussa kaivureineen möyrimään, voisi puolet pensaasta yrittää siirtää toiseen paikkaan.
Tuuli oli iltapäivällä sen verran tuima, etten viitsinyt vesille lähteä. Kiertelin ruhtinaallisia reilun kahden ha:n tiluksiani kartoitellen kaadettavia puita, vesottavia paikkoja.
Helmistä on vanhemmiten tullut seikkailija! Ennen se ei pihapiiristä juuri poistunut, mutta nykyään saattaa lähteä tutkimusmatkoille. Aamulla se pyöri klapihommia tarkkailemassa. Sitten Hemppa hävisi. Kun tunnin kuluttua menin Hilppaa saunan pesussa jeesailemaan, ei hänkään koirasta tiennyt. Minä huutelemaan, ei vaikutusta. Ruoho ja aluskasvillisuuskin maastossa on kasvanut niin pitkäksi, ettei matalaa elukkaa sieltä meinaa paikallistaa.
Mutta sitten kuulin, kun koira haukahti jossain venevajan tuolla puolen. Menin katsomaan; siellähän se ylväänä tönötti koivikon ainoa kiven päällä!
Kesänaapuri Hannilan Hannu toi iltapäivällä meille omien lastetenlastensa perintönä syöttötuolin ja matkasängyn kiertoon. Siinä tovi jutusteltiin. Kohta kun Hannu oli lähtenyt, hävisi jälleen pihalle mennyt Helmi. Nyt arvasin, mistä etsiä. Otin hihnan mukaan ja tallustin naapuriin. Isäntäväki oli sisällä, Hannu kertoi heillä olevan siivoushommat menossa. Minä koiraa huutelin, viheltelin, tuloksetta. Sitten huomasin muuratun grillin kupeella jotain ruskeaa. Hiippailin katsomaan, ja siellä se ryökäle nuoli tyytyväisenä grilliä vasten asetettua ritilää! Eikä merkkikään, että minut olisi huomannut. Pittää vissiin juoksulanka vanhalle rouvalle asentaa!
Saunaa lämmitellessä tätä aloin kirjoitella. Nyt on saunottu, raikkaassa saunassa!
Olen perheessämme valtuutettu vastantekijä, vasten tahtoani vastentahtoisesti niitä joskus vieraille joudun rustailemaan. Me emme ole kuitenkaan vastaihmisiä, mutta muutaman koivunvarvun seinälle kävin leikkaamassa. Tuoksut olivat kot'väen mieleiset.
Niin, ja uimassakin kävin. Tai en uimassa, mutta kastautumassa kuitenkin. Eetvarttia teki, niin se on!
On tätä lopetellessa mennyt pilveen. Tuulista päivää huomiseksikin povataan, aurinkoista onneksi kuitenkin,
Seuraavana viikonloppuna ei tänne tulla; Ritvan hautaus on edessä.
Kahden viikon kuluttua on jo juhannus, Anna ja Iiriskin tulevat, Joni tietysti taas duunissa.
Juhannussunnuntaina sitten Annin, Hanelin vanhemman tytön rippijulat. Itse konfirmaatio on ollut aikaisemmin, mutta kekkerit silloin.
Nyt kantautuu nokkaan pekonimunakkaan tuoksu keittiöstä, kohta syömään. Ennen vanhaan perhoset ja koppakuoriaiset tällättiin eetteriin kuolemaan, minä tärskäytän tämän tarinan eetteriin elämään.
Ja koska me syömme pian silavaa, saatte lopuksi katsoa Terijoen salavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti