Olen onnistunut siirtymään ajankäytön organisoinnissa tasolle 9. Siis nyt, kun aikaa olisi tehdä asioita rauhassa ja pieteetillä. Johtuu varmaan ominaisuudestani saada kaikki tehytyä valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta voisi aloittaa mahdollisimman nopeasti uuden homman loppuu saattamisen mahdollisimman nopeasti.
Kaikki edellä mainittu kulminoituu jokapäiväisissä askareissa. Kun siivoan, seuraavat työvaiheet toisiaan ilman yhtään turhaa liikettä; ensin tavaroiden siirtely pois tieltä, sitten vessanpyttyjen pesu, imurointi, vessojen pesu, lattioiden pyyhkiminen, pölyjen pyyhkominen, tavarat paikoilleen, pesuhuoneen siistiminen, suihku. Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ei kahvitaukoja, ei fb-suimailua, ei mitään asiaan kuulumatonta.
Kun aamupuuro porisee vaadittavaa minuuttiaan, otan esiit levitteen, juuston, makkaran, leivät, pesen tomaatin, nakkaan omenahillopurkin pöydälle, ohimennen puurokattilaa hämmäyttäen. Suolat nakkaan huttuun toisella kädellä, leipiä paahtimeen toisella. Minkä sisäkön maailma minussa menettääkkän!
Auton pitää olla tosi likainen, suolan kyllästämä, jos Nesteen ip-hallissa sen pesuun minulta menee enemmän, kuin minimivelotuksen (20 min.) aika. Noh, tässä on kyse oikeasta säästöstäkin.
Kun kolaan lunta tai leikkaan nurmikkoa, sama kaava toistuu, kaikki tietyssä järjestyksessä, aloitus tuolta kulmalta, siitä tuon nurkan kautta tuolle alueelle, etc. Kun voisi tuuppia kolaa tai ruohonleikkuria verkkaiseen tahtiin, jutella kotona ohikulkijoiden kanssa, kuunnella Saarelassa linnun laulua. Mutta ei, pää punaisena eteenpäin, kuin luuska laput silmillä.
Nyt pelottaakin, että pian on kohtalona level X, eli androidtaso! En tosin ole vielä täysin sisäistänyt Isaac Asimovin kehittämää "Robotiikan kolmea pääsääntöä". Nehän ovat, kuten kaikki tietävät:
1, Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
2. Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
3. Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen tai toisen pääsäännön kanssa.
Isaac kehitti myöhemmin tärkeimmän, nollannen pääsäännön:
0. Robotin tulee suojella ihmiskuntaa. Samalla ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen lisättää "mikäli se ei riko nollatta pääsääntöä".
Enkä muutenkaan koe itseäni ihmisenkaltaisen robotin R. Daneel Olivaw'in klooniksi; Daneelhan vaikutti ihmiskunnan tulevaisuuteen pari-kolmekymmentä vuosituhatta aktivoimisensa jälkeen, minä en muutaman vuosikymmenen porskuttelun kalkkiviivoillakaan.
Pitää kai tuon läyhkeen suhteen tehdä jotakin. Alkaisko taas piiputtelemaan? Perspesällinen katkaisisi sopivasti siivousrupeaman. No, enpä kuitenkaan taida. Sitäpaitsi, minkäs tavoilleen voi? Parempi pysyä ennallaan, jos ei nyt ihan tolkuttomuuksiin äidy. Sillä eihän vanha kettu syö myrkkyä, ja enemmin liityn tanhukerhoon, kuin rupean maneereitani muuttamaan. Tulkoon level X, jos on tullakseen. En kuitenkaan muutu ihmisen kaltaiseksi robotiksi, mutta ehkäpä robotin kaltaiseksi ihmiseksi? Mene tiedä, aika näyttää.
Kuvassa robotin kaltainen ihminen kaataa teetä ihmisen kaltaiselle robotille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti