Kisat Mustallamerellä alkavat olla puolivälissä, on siis
välitodistuksen aika. Vaikka nykyinen suhtautumiseni urheiluun on maltillisesti
arvioituna kyyninen, olen sen verran kisoja seurannut, että jossain määrin
”kartalla” killutaan.
Aluksi Suomen kisamenestyksestä; harvat onnistumiset on helppo
luetella:
-Enni Rukajärven mitali lajissa, joka saa *Tahko Pihkalan
kääntymään haudassaan
-Aino Kaisa Saarisen hiihdot, on kamppaillut äärirajoilla.
Aikku on entinen asikkaani; olen hänelle ja puolisolleen Tom Gustaffsonille
myynyt, tai siis välittänyt, kerrostaloasunnon Hollolan kuntakeskuksesta, ja olen hänen kanssaan yht'aikaa kiertänyt Messilän kuntopolkuja, muutaman kierroksen jäljessä tosin, joten
lukkarin rakkautta myös ilmassa.
-Iivo Niskasen tunkeutuminen maastohiihdon eliittiin, saa *Tahko
Pihkalan muljahtamaan takaisin selälleen
-jääkiekkojätkien maalinteko, terävöityvä puolustus, tästä
mennään ilman puolivälieriä jatkoon. Kuka muuten olisi veikannut, nyt, kun Aino
Kassinenkin on edesmennyt, että Olli Määttä on parin kierroksen jälkeen
pistepörssin kärjessä? Tai että Kari Lehtonen majailee tilastoissa kahdella
syöttöpinnalla?
Pettymyksiä en aio listata, ettei blogista tule liian pitkä. Yhdessä tilastossa
Suomi joka tapauksessa heiluu aivan kärjessä, nimittäin sairaiden urheilijoiden
prosentuaalisessa määrässä. Selittelyn makua, vai ammattitaidotonta
lääkäritoimintaa, tiedä häntä?
Mäkimiehet ovat olleet odotetulla tasolla. Eilinen suurmäen
karsinta antaa ilmeisesti odottaa hieman parempaa. Nykäs-Matti kommentoi tänään
IS:n nettisivuilla Mattimaiseen tapaansa: ”Hyppy jää jonnekin äitien rintojen väliin”.
Lausahduksen tulkinta kaipaa minua älykkäämpää analysoijaa.
Ilokseni kisat ovat sujuneet ilman pelättyjä uhkia. Kai
turvatoimien mittavuus on mahdolliset yrittäjät lannistanut. Vaikka toisaalta
uskon, että mikäli joku taho harmia tosissaan yrittäisi aiheuttaa, se kyllä
onnistuisi, sillä monilla ns. terroristiryhmillä on käytettävissään runsaasti
rahaa ja älyllistä kapasiteettia. Mutta hyvä näin, jatkukoot koitokset sopuisissa
merkeissä.
Kisajärjestelyt ovat ilmeisesti onnistuneet kelvollisesti,
en ainakaan ole pannut merkille suurempia narinoita, joskaan en normaalia
hymistelyä mittavampia kehujakaan.
Mitalitilastossa Suomi majailee jaetulla 22. sijalla
Kroatian kanssa. Kärjessä keikkuu, mielestäni hieman yllättäen, ei Norja (4.),
ei Venäjä (8.), vaan Saksa.
Summa summarum: Jos Suomen saavutukset eivät oleellisesti
kohene kisojen toisella puoliskolla, on ehtojen saamisen mahdollisuus
varteenotettava, käsin kosketeltavan todellinen, pelottavan ilmeinen ja ärsyttävän
konkgreettinen; urheiljoiden kesälomat vaarassa tärveltyä.
Hänen merkitystään Suomen urheilulle ja suojeluskuntajärjestölle lainkaan aliarvioimatta:
Tahko Pihkala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti