lauantai 26. lokakuuta 2013

KIERRÄTYSTÄ KERRAKSEEN

Kierrätys kannattaa, siitä ei kai kukaan ole eri mieltä. Mutta kuinka moni oikeasti kierrättää? Varmaan useimmat omakotiasujat ja kesämökkiläiset kompostoivat. Taloyhtiöissä pitää olla määrätyt keräysastiat. Samoin pullot, tölkit ja sanomalehdet yleisesti palautetaan, patterit, akut sekä sähkölaitteet, maalit ja lääkkeet toimitetaan niille kuuluviin paikkoihin. Mutta paljon muutakin voi tehdä. Ainakin taajemmin asutuilla seuduilla on paikkoja, minne voi jättää kartongit, lasin ja pienmetallin l. lähinnä säilykepurkit. Me olemme muutaman vuoden erotelleet nämä jätökset. Kun taloyhtiöllä on kompostoitavalle jätteelle oma paikka, ja Lahden seudulla poltettava jäte menee voimalaan, ei meiltä kaatopaikkajätettä juurikaan tule. Poltettaviin jätteisiin voi nykyään laittaa mm. muovit, styroxit ja vaatteet, jotka ovat liian huonoja Punaiselle Ristille tai UFF:lle. Kaatopaikat ottavat puiset purkutuotteet ilmaiseksi vastaan, turhaan niitä kippailette pitkin pientareita muutaman euron säästö mielessänne. Kannattaa ottaa selvää, mikä tavara minnekin kuuluu, toimittaa se oikeaan osoitteeseen. Kirppikset kierrättävät myös tehokkaasti toisille turhaa tavaraa, ja viime aikoina yleistynyt pihakirppis ovat ihan erinomainen oivallus.
Suomessa n. puolet jätteestä kulkeutuu kaatopaikalle, Saksassa ja Ruotsissa ei juuri lainkaan (v. 2012 meillä kaatopaikkaroinaa tuotettiin 200 kg/asukas, Ruotsissa ja Saksassa määrä oli vain muutama kilo). Suomessa kierrätetään n. 25 %, Saksassa puolet. Siis vaikka olemmekin EU:n keskitasoa, paljon parannettavaa on. Asennetta kohdalleen, hieman viitseliäisyyttä, muuta se ei vaadi.
Ministereitäkin kierrätetään. Tästä Wikipedian määrityksen mukaan johdettuna; he ovat materiaalia, esineitä tai muita kulttuurillisia asioita, joita käytetään hyödyksi uudessa yhteydessä.

Siispä kaikki reippaasti kierrättämään, jottei tulevaisuus ole alla olevan kaltainen.


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

QUO VADIS POPULO FINNICA

Hesarin teettämän tutkimuksen mukaan perussuomalaiset ovat nyt Suomen toiseksi suurin puolue. Keskusta porskuttelee selkeästi piikkipaikalla, kokoomus hieman persujen takana, ja SDP melko selvästi neljäntenä, vihreät ja vasemmistoliitto suunnilleen vanhoissa lukemissa. En kyllä näytä ruusuiselta, mikäli tutkimuksen tulosten kaltainen (vaikka ei Katainenkaan häävi ole) hallitus joskus muodostetaan. Tekisi mieli sanoa, että muutan pois maasta, jos näin käy. Mutta niinpä sanoi eräs kohtuullisen konservatiivisen ajatusmaailman omaava työtoverini vuosituhannen vaihteen aikoihin Tarja Halosen valinnasta presidentiksi. Eikä se kuitenkaan mihinkään muuttanut. Noissa gallupeissa näkynee hallituspuolueiden julma asema, tai sitten Suomen kansa on tyhmempää, kuin olisi suotavaa.
Se poliittisessa osiossa. Tällä hetkellä iltapäivälehdistöä, muutakin mediaa, puhututtaa mystinen hopeinen... eikä ku mysteerityttö Maria. Lehtien mukaan tapaus kuohuttaa koko maailmaa. Traaginen tapaus, totta kai. Mutta miksi juuri kukaan ei tee juuri mitään, ennen kuin jotakin paljastuu. Tämähän on vain yksi tapaus tuhansista. Samaten episodi ohittaa kirkkaasti ties mitkä pallomme kymmeniä, satoja, jopa tuhansia uhreja vaatineet onnettomuudet, katastrofit ja pommi-iskut.
Eelopin Teve sanoo IL:n mukaan, että Nokia-puhelimet voivat kadota kokonaan markkinoilta. Totta helevetissä ne katoaa, kunhan Microsoft on puristanut tuotemerkistä viimeisenkin pisaran. Nokian johdolle vinkiksi: tyhjiä myllyjä on Suomessa iso liuta, ja kunnon kumisaappaat ovat painonsa arvoisen kautsua. Täytynee kääntää katseensa kohti Jollaa; jolla on, jolla ei.
Ps. Vankkana politiikan ystävänä olen aistivivani, että politiikoilla näyttää omatunnon ja itsetunnon ero hämärtyneen.
Pss. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, mikäli blogin otsikko on päin Prinkkalaa; en ole latinisti, enkä kieltään lipova kielimies.

Tänään synkkää, sunnuntaina tällaista...


perjantai 4. lokakuuta 2013

CV PÄÄPIIRTEITTÄIN

TYPISTETTY CV

Pertti Juhani Lehkonen

Synnyin 17.06.1951 Mikkelin keskussairaalassa, minne matkasin äitini kohdussa ensimmäiseseltä kotipaikaltani Anttolan Piskolansaaressa moottoriveneellä ja linja.autolla. Paluu Piskolaan tapahtui tietojeni mukaan matkustajalaivalla.
 

Kyseisessä Piskolansaaressa vartuin 10-vuotiaaksi käyden opintieni alun, reilut 2 vuotta, Anttolan kansakoulua.

1961 muutimme maalikyliin Anttolan kirkolle, missä asuin vuoteen1973. 
  
Paitsi 1960-luvin puolivälissä reilun vuoden Mikkelissä. Sinä aikana olin toistaidottomana basistina Pictures-bändissä
     
Siis 1973 muutimme nykyisen kumppanini kanssa ensin Lahteen, pian Hollolaan, missä asumme vieläkin. 1978 intoonnuin menemään Lahden Teknilliseen Oppilaitokseen kouluttautumaan rakennusmesteriksi.
            
Sitten tein mestarin hommia, omia hommia, niitä näitä, minkä mitäkin, sitä ja tätä (välillä oltiin ajoittain 1991-1994 Utsjoella Kevojärvellä tekemässä melkoista linnaa Kevon Keisarille)  kiinteistönvälitystä, ja taas omia hommia. 
   

   
Kunnes nyt olen ajankäytönhallitsija.
 













sunnuntai 29. syyskuuta 2013

UUTISIA

Suomessa ja maailmalla tapahtuu, aloitetaan tärkeimmästä.
Koko Teuva on sekaisin 21,3 miljoonan eurojackpotista. Sitä en ihmettele, jos Teuvalla on yksi pää sekaisin, mutta miksi kaikki?
Tästä aasinsiltana; viikon kuluttua liki 43 vuotta kestänyt lottoarvonta päättyy YLE:llä ja siirtyy maikkarille, joka oli oletettavasti maksanut jonkun bulvaanin valittamaan vielä hetken valllitsevasta käytännöstä.
Marimekko jatkaa yrityskuvansa ryvettämistä pontevasti: lienee luovuus hukassa ja ahneus kukassa.
Myös muualla tapahtuu: 61 vuotiasta texasilaista miestä syytettiin perusteettomasti kaappijuopoksi viiden vuoden ajan. Tutkimuksissa kuitenkin selvisi, että miehen suolistoon oli pesiytynyt eräs oluen panemiseen käytettävä hiiva, ja aina kun hän söi hiilihydraatteja, alkoi hiivan vaikutuksesta miehen elimistöön muodostua alkoholia, jopa 3,7 promillea todettiin. Siispä itse kukin Saccahromykes cerevisia-hiivakantaa tilaamaan!
Planeettamme lyhin lentomatka, tietysti pubista tai muusta ravitsemusyrityksestä uloslennon jälkeen, on nyt nimetty: kahden pohjoisskotlantilaisen saaren välinen reitti on 2,8 km pitkä ja kestää myötätuulella 47 sekuntia. Voi niitä raukkoja, jotka eksyvät matkalle vastatuulella, siihänhän voi tuhrautua sietämättömät kaksi minuuttia!
Saudi-Arabiassa naiset aikovat hypätä rattiin ja järjetää tapahtuman maassa vallitsevaa naisten ajokieltoa vastaan: paikallinen Sheikki (joka muuten toimii oikeustieteellisenä ja psykologisena konsulttina) varoitaa naisia, sillä autolla suhaileminen aiheuttaa munasarjojen ja lantion vaurioita. Uutinen ei kerro, saavatko naiset istua auton kyydissä, ja kuinka sen kaltainen toiminta suhtautuu munasarjoihin ja lantioihin.
Kyllähän tuollaiset uutiset aina Pakistanin maanjäristykset, Nigerian lauttaturmat, Syyria tilanteen tai Fukushiman ongelmat voittavat, ainakin niitä on mukavampi lukea.
Vielä yksi "oikea uutinen": Ulkoministeri Erkki Tuomioja ruoski puheessaan YK:n yleiskokokouksessa järjestöä kyvyttömyydestä Syyria tilanteen hoitamiseen. Hieno ja kunnioitettava teko UM:lta, mutta valitettavasti "isot pojat" sanovat "mitä sitten". Silti pitää yrittää, vaikka kuinka olisi toivotonta, muuten ei mikään maailmassa muutu.

Joopa joo, niinpä niin, syksyn jatkoja meiti parvekkeelta ikuistettuna.




tiistai 24. syyskuuta 2013

MUISTAMISEN SIETÄMÄTÖN VAIKEUS

Kello on 5:20, ulkona 4 astetta ja navakka tuuli, hyytävää. Sisällä sentään mukavasti "juvalaisiin makkuulämmä". Ei taas tule enää uni silmään, niinpä alankin aatoksia julkituomaan.
Nythän on niin, että alkaa muisti tehdä tepposia. Itseasiassa olen jo parin kolmen vuoden ajan huomannut, että ostoslistan kotiin jääminen johtaa uuteen kauppareissuun. Samaten pitää kaikki tuleviksi aiotut tekemiset laittaa kalenteriin, varmuuden vuoksi. Tärkeät, tai tärkeäksi kokemani asia kyllä vielä, onneksi, muistan. Mutta silti on tavaksi tullut kaikki sovittu, suunniteltu, tai päätetty naputella muistiin, hälytyksen kera.
Pahinta on, että jotkin arjen rutiininomaiset pikkuasiatkin alkavat lipsua: Sytytän kammarin uunia, ihmettelen savua, ja pelti pirulainen on kiinni! Lähden (kotoa) kauppaan, ja auton luona huomaan avainten unohtuneen. Täräytän terhakkaana aamulenkille, ja heijastinnauha puuttuu käsivarresta. Pieni juttuja, mutta huolestuttaa, kun aiemmin luonnostaan hoituvat asiat eivät enää välttämättä toimikkaan. Noh, kyllä tämän kanssa vielä elää, toimeen tulee, ja eteen päin porhaltaa; muistanhan, että nimeni Pentti Hirvonen, ja että asun Läyliäisissä!
Toiseen asiaan. Oletteko joskus tosi fiksussa seurassa sisäistäneet oman statuksenne. Tyhmyyden summa on tunnetusti vakio, ja sen ymmärtäminen saa kyllä jalat pysymään tanakasti tantereessa.
Vielä yksi toteamus: Anttolassa on kp-osamäärä todella alhainen. Johtuu osaltaan harvasta asutuksesta, mutta suhteutettuna esim. Lahden vastaavaan ero on huikea. Kp-osamäärähän, kuten muistanette, tarkoittaa kusipäiden lukumäärää neliökilomeriä kohti.
Kohta alkaa valostua, mutta en tuohon kolakkaan tuuleen viitsi aamusuodulle lähteä. Eikä "dawn" ole missään tapauksessa kuvan kaltainen.


perjantai 20. syyskuuta 2013

PIENEHKÖ TERVEYSKATSAUS

PIENEHKÖ TERVEYSKATSAUS JA NÖYRÄ KUMARRUS PERUSPALVELUKESKUS OIVAN(JOHON HOLLOLA MUUTAMAN MUUN KUNNAN KANSSA KUULUU) TOIMINNALLE


TAPAHTUI KUUTISEN VIIKKOA SITTEN:
Pesosen Heikin vihanen karkeakavainen mäyris pääsi näykkäämää sormesta, vaikka tiesin sen äreä (oli jäänyt pari kertaa auton alle,saanu kammon oudompiin olioihin). Heikki, velj-Hansiki, Heikin poika Simo ja koira olivatkin laiturilla, ja vinkkas minut käymään, kun usmuutin Potinlaesta (lue "auto/venepaikka") kohti Avokasta. Ajattelin, että antaa koiran tutustua näin kauempaa, työnsin varovasti käden haisteltavaksi, näykkäsihän se. Ei pahasti, mutta nahka rikki kuitenkin.
SEURAUS 1:
Kun sitten kotiuduin, katsoin rokotuskortista (tallessa, vieläpä tiedetyssä paikassa, ihme kyllä!), oliko jäykkäkouristusrokotus voimassa. Oli otettu huhtikuussa 2003, joten vanhan rajoilla. Soitto Salpakankaan terveyskeskukseen, aika rokotukseen tuli seuraavaksi aamuksi.
SEURAUS 2 :
Kun hoitajatar oli piikin antanut, hän kysymään: "onko mimulla mitään vaivoja ollut, ja olenko koska ollut verikokeissa?" Minä siihen: "ei ole pahemmin vaimaltanut, mutta kolesteroli on ollut koholla, kun viimeeksi tutkittiin, siitä on kohta pari vuotta.". Tähänpä sisar: "sitten laiteteaan lähete laboratorioon, voit varata sopivan vapaan ajan netissä". Ei ku tekoihi; koska oltiin lähdössä Anttolaan, nappasin ajan parin viikon päähän, ja kävin sitten kokeissa.
SEURAUS 3:
Kun sitten soitin omahoitajalle tilatakseni soittoajan omalääkäriltäni G. S:lta, sanoi tämä, että varataanpa aika lääkäriltä, kun et ole aikoihin käynyt. Sitten buukattiin aika minulle sopivaksi, se oli tänään aamulla klo. 8:00.
SEURAUS 4:
Siispä vietin mukavan puolituntisen G:n pakeilla kuunnelle hänen venäjä-kirgiisian nyanssejä sisältävää soljuvaa suomea. Keskustelussa, sekä myöhemmin esiin tulevassa operaatiossa selvisi seuraavaa: Veren sokeri, maksa-arvot, eturauhasarvot, ja jotkut muut, minulle hämäräksi jääneet tulokset olivat kunnossa. Ainoastaan kokonaiskolesteroli oli liian korkea. Mutta hyvä kolesteroli oli sellainen, ettei G pitänyt lääkitystä tarpeellisena, ruokavaliota (jota olen yrittänyt pitää ryhdissä, välillä lipsuen) tarkennetaan. Puolen vuoden kuluttua uusintakokeisiin. Verenpaine (se on aina lääkärillä ollessa korkea, jännitän kai kuitenkin, vaikkei siltä tunnu). Ylhäällähän se oli, molemmissa mittauksissa. Siihen neuvoksi, ensi alkuun, että mittaan kotona paineen pari-kolme kertaa viikossa, ja toimitan tulokset kuukauden kulutta ikiomalle hoitajalleni. Kun G sitten alkoi osoittaa lopettelemisen merkkejä, avasin suuni viimeaikoina vaivanneesta pulmasta: Onko vanhuuden oire, vai mikä, kun pitää suunnilleen joka yö hilpasta 1-3 kertaa kuselle? Siihempä G hieman tarkemmin udeltuaan: "eturauhasarvot ovat kunnossa, joten lienee kyse hyvälaatuisesta eturauhaslaajenemasta, mikä painaa virtsarakkoa aiheuttaen ongelman. Ei kun housut pois, tuohon kyljelleen, tutkitaan" Minä työtä käskettyä, G työnsi sormensa sinne, mihin aurinko ei paista, tunnusteli, kysyi satuuko, ja diagnosoi: "laajentunut on, mutta ei kyhmyjä, terveeltä tuntuu". Siihen sitten resepti lääkkeelle (kuukauden koejakso, jos apua,vuodeksi eteenpäin). Mikäli ei auta, yhtetyttä G:hen.
Olen siis, ainakin melkein, "mens sana in corpore sano!" Näin meillä Hollolassa terveydenhuolto toimii, Lahdessa ei 91 vuotias Elina-äiti tahdo saada kirveelläkään aikaa lääkärille, vaikka tarvis olisikin.

Tätä sitä taas mennään huomenna näkemään


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

TEMPUS FUGIT

Tempus fugit! Kohta ollaan oltu täällä saaressa kaksi viikkoa (käytiin toki sen verran kotona, että Hilpalta otettiin tikit pois) ja ollaan tähän rupeamaan vielä viikko. Ensi viikon keskiviikkona mennään päiväksi muutamaksi huoltotoimiin (lue pyykinpesu, nurmen leikkuu, etc.). Sitten taas pariksi viikoksi tänne, 7.10 ihmisten ilmoille (rouvalla tarkastus ja siirtyminen omaan kenkään), ja sen jälkeen vielä kahdeksi viikoksi saareen. Se on siis suunnitelma, ei kuitenkaan kiveen hakattu. Mikäli ilmat heittäytyvät yhdeksi vedenpaisumukseksi, ei mikään estä meitä poistumasta ilman maitojunapuheita.
Ei täällä aika pitkäksi käy; on vaikka mitä tarkoituksella tänne syksyyn siirrettyä puuhaa. On puusavottaa, on pientä ja suurempaakin fiksausta, on Hilpan passausta (ei tosin isommasti enää), on hyviä kirjoja, pitää välillä käydä sienessä tai puolukassa, uistelemaan passaa lähjteä, kun mieli tekee ja ilma sallii. Eikä ole kuulemma rouvallakaan pitkästymispulmia, vaikka liikkuminen rajoittuu pakostikin vessan tai saunan välillä risteilyhin. Kyllä hän ruokaa laittelee, jakkaralla istuen, kunhan minä tulet teen, jos puuhellalla kokkaillaan. Ja kokkaillaanhan sitä, se on järkevää, lämmön takia. Vaikka päivät ovat olleet lämpimiä, osin yötkin, on sitä kuitenkin vanhemmiten tullut siinä määrin mukavuudenhaluiseksi ja viluiseksikin, että pitää tulia uuneissa ainakin joka toinen päivä. Ja sitä vartenhen tulee noita polttopuita riehuttua. Mutta Hilpasta vielä; hän lukee paljon, katselee tv:ta. Nykyään täällä on niin hyvä kenttäkin (saunalahti l. elisa), että katsomo, areena ja nelosen ruutu  pyörivät läppärillä vaivatta. Elisa Viihdekin pelittää, vaikka saattaa välillä pätkiä. Sitten rouva makoilee aurinkoisilla ilmoilla (niitähän on riittänyt) puutarhakeinussa, kun vain siihen patjat toimitan, ja odottelee päiväkahveita.
Kun tänne tultii viime perantaina, kuutioitiin asiat siten, että murkina piisaa torstaihin. Hyvin pitivät laskelmat paikkansa. Toki säilykkeitä ja pussikeittoja on varalla vaikka kuinka. Torstai on toivoa täynnä sikäli, että voi samalla ostaa iltiksen tv-liitteen. Siitä on vaivattomampaa katsella tarjontaa kuin webistä.
Siis aamulla aikaisin saunotaan, sitten sörnäytetään Mikkeliin. Cityyn siksi, että vaikka Anttolassakin kauppoja on, on tarjonta kuitenkin erilaista, ja pääsee Lidl'iin. Mutta tärkein syy on aikomus ostaa uusi ruohonleikkuri 31 ja risat ikäisen Norlett-merkkisen Brigh&Stratton- moottorilla varustetun uskollisen palvelijan korvaajaksi. Lienee järkevämpää tehdä se nyt syksyllä, kuin kevään myyjän markkinoilta.
Summa summarum: Pitää kait alkaa valmistelemaan Avokasta pikku hiljaa varsinaisiin eläkevuosiin (Hilpallahan on vielä joku ajast'aika edessä). Ajattelin laatia suunnitelman (lisälämmöneristystä, ilmalämpöpumppua, etc.). Näetsän näillä näkymin, mikäli terveyttä riittää, täällä vietetään tulevinavuosina paljon aikaa.

Kuvat otettu (käsittääkseni) 13.10.2009