Kierrätys kannattaa, siitä ei kai kukaan ole eri mieltä. Mutta kuinka moni oikeasti kierrättää? Varmaan useimmat omakotiasujat ja kesämökkiläiset kompostoivat. Taloyhtiöissä pitää olla määrätyt keräysastiat. Samoin pullot, tölkit ja sanomalehdet yleisesti palautetaan, patterit, akut sekä sähkölaitteet, maalit ja lääkkeet toimitetaan niille kuuluviin paikkoihin. Mutta paljon muutakin voi tehdä. Ainakin taajemmin asutuilla seuduilla on paikkoja, minne voi jättää kartongit, lasin ja pienmetallin l. lähinnä säilykepurkit. Me olemme muutaman vuoden erotelleet nämä jätökset. Kun taloyhtiöllä on kompostoitavalle jätteelle oma paikka, ja Lahden seudulla poltettava jäte menee voimalaan, ei meiltä kaatopaikkajätettä juurikaan tule. Poltettaviin jätteisiin voi nykyään laittaa mm. muovit, styroxit ja vaatteet, jotka ovat liian huonoja Punaiselle Ristille tai UFF:lle. Kaatopaikat ottavat puiset purkutuotteet ilmaiseksi vastaan, turhaan niitä kippailette pitkin pientareita muutaman euron säästö mielessänne. Kannattaa ottaa selvää, mikä tavara minnekin kuuluu, toimittaa se oikeaan osoitteeseen. Kirppikset kierrättävät myös tehokkaasti toisille turhaa tavaraa, ja viime aikoina yleistynyt pihakirppis ovat ihan erinomainen oivallus.
Suomessa n. puolet jätteestä kulkeutuu kaatopaikalle, Saksassa ja Ruotsissa ei juuri lainkaan (v. 2012 meillä kaatopaikkaroinaa tuotettiin 200 kg/asukas, Ruotsissa ja Saksassa määrä oli vain muutama kilo). Suomessa kierrätetään n. 25 %, Saksassa puolet. Siis vaikka olemmekin EU:n keskitasoa, paljon parannettavaa on. Asennetta kohdalleen, hieman viitseliäisyyttä, muuta se ei vaadi.
Ministereitäkin kierrätetään. Tästä Wikipedian määrityksen mukaan johdettuna; he ovat materiaalia, esineitä tai muita kulttuurillisia asioita, joita käytetään hyödyksi uudessa yhteydessä.
Siispä kaikki reippaasti kierrättämään, jottei tulevaisuus ole alla olevan kaltainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti