maanantai 29. lokakuuta 2012

ROCK'IN KULMAKIVET

Vaalit on vaalittu, ei mitään uutta auringon alla. Persutkin jäivät pikkupaukkuun. Onnea vaan kaikille valituille valitsemallanne tiellä. Eiköhän jonkun teistä mökkitielle neljässä vuodessa asfaltti saada.
Aamun pikkupakkasessa heitetyn obligatoorisen lenkin varrella listasin mielessäni rock'n rollin ja rhythm and bluesin käännekotia, näihin genreihin mielestäni eniten vaikuttaneita asioita tai ilmiöitä.
50-luvultahan kaikki alkoi, oli Chuck Berry, Elvis, Little Rickhard, Eddy Cohran, John Lee Hooker, Muddy Waters, etc., jotka loivat perustan. 60-luku toi Beatlet, ilmiöistä suurimman. John Mayall koulutti lauman loistavia kitaristeja. Jimi Hendrix jätti lähtemättömän jälkensä rock'n rolliin. Sitten Dylan tarttui sähkökitaraan, ja antoi, folk-kansan vaikerruksen hiljaa laantuessa, mausteensa alalle. 70-luku toi meille Sex Pistolsin ja punkin. 80-luku puolestaan grungen, minkä isoisäksi Niiloa mainitaan, ja Nirvanan. Tämän jälkeen alkoi ilmeisesti dinosauruksi muuttumiseni, sillä on enää muita kulmakiviä osaa mainita. Edellä luetellut ovat siis minua mielipiteitäni, ei mikään kiveen hakattu rock'in analyysi.
Muistan, kun kultaisella 60-luvulla mm. suosikki esitti kysymyksen siitä, kummasta maasta, USA:sta vai Englannista, rock on kotoisin ja kumman maan musa on parempaa. Meikähän, mitään mistään tietämättömänä, Beatlejen, Stonesien, Animalsien, Kinksien, Pretty Thinksien, etc., lumoissa oli sitä mieltä, kummankin kysymyksen kohdalla, että vastaus on Englanti. Tosiasiahan tietysti on, että rock'in juuret ovat bluesissa ja USA:ssa. Samoin siellä tehtiin loistavaa musiikkia, mutta Englannin panos oli silloin niin kova, että se hautasi paljon rapakon takaista  tuotantoa alleen. Ajatellaanpa viiden "mystisen mieheni" alkuperää: Niilo ja Leonard ovat Kanadasta, Bob USA;sta, Van Pohojis-Irlannista ja John Englannista. Kaikki maat rock'in valta-alueita.
 Jo kauan sitten ovat rajat hävinneet myös rock-musiikissa, mistä päin tahansa palloamme voi putkahtaa todellisia helmiä, jopa Suomesta. Siis mitään kaksinjakoa tälläkään alalla ei ole ollut 60-luvun jälkeen (jos oli silloinkaan).

John Mayall


lauantai 27. lokakuuta 2012

TALVI TULI

Temporary Winter on saapunut. Tänä aamuna klo. 6.00. -10 astetta, tähtinen taivas, ei tuulenvirettäkään. Ei kun toppapukua päälle, liukuesteet talvilenkkareihin ja AVANTI! Kylläpä oli mukava taivaltaa kaiken kärsityn vesisateen jälkeen. Tuli siinä matkan varrella mieleen, että jos palvelut ulkoistetaan, niin saattaa tälläkin kelillä vilu yllättää, niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Saatikka sitten sydäntalvella.
Kun palveluasiat tuli käsiteltyä, aloin taas itsekseni surkutella nuorena tekemiäni vääriä ratkaisuja. Vaikka menneitä ei kannatakaan katua, niin jos olisin parikymppisenä tajunnut, kuinka rikas meidän äidinkielemme on, olisin ehkä hakeutunut, tavalla tai toisella, sen pariin, sitä opiskelemaan. Ajatelkaapa vaikka, kuinka sanajärjestystä muutamalla saadaan lauseen merkitys aivan toiseksi siirtämällä esim. sana yhden sanan yli vasemmalle:
"Olet nuori, ja minä rakastan vain sinua."
"Olet keski-ikäinen, ja minä vain rakastan sinua."
"Olet vanha, ja vain minä rakastan sinua."
Nyt täytyy lopetella; kohta pitää olla muiden eläkeläisten ja vanhusten kanssa jonottamassa Lidl'in ovella.

Enteitä tulevasta


perjantai 26. lokakuuta 2012

JUMALASTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Aluksi pyydän nöyrimmästi anteeksi eilistä asiavirhettäni, onneksi Rohusen Matti siitä pian huomautti. Olihan siinä sotkettu loppupelissä ihan eri ulottuvuuksien miehet. Ergo; jos Neil Amstrong kääntyi haudassaan, voi hän taas kellahtaa perusasentoon.
Oletteko muuten koskaan tavannut henkilöä, jolla on Kilimanjaron kokoinen ego? Olen muutaman kerran sellaiseen törmännyt, viimeeksi joitain vuosia sitten työelämässä. Yleensä sellainen ihminen on kaiken kattava osaaja, besserwisser vailla vertaa. Eikä hän tajua omahyväisyydessään itseensä kohdistunutta ironiaa eikä  lievää vittuilua. Jos kyseinen henkilö on vielä, kuten usein on, arrogantti ja kaiken kukkuraksi dekadentti, on siinä kanssaihmisillä naurussa pitelemistä. Edellä mainitun kaltaisen persoonan paikallistaa melko vaivattamasti, kun istuksii yleisillä paikoilla korvat auki.
Tuli jokin aika sitten pohdiskeltua suhdettani jumalaa, uskontoihinhan en ole aikuisiällä juuri luottanut. Mutta jumalan olemassaolo on monisyisempi asia. En ole aivan täysin varma, etteikö olisi olemassa jokin korkeampi voima ohjaamassa maailmankaikkeuden, siinä sivussa pallommekin, kulkua. Mutta yhdyn kuitenkin parin lainauksen sanomaan. "Jos jumala on olemassa, on hän epäonnistunut totaalisesti." (Woody Allen). "On kaksi vaihtoehtoa: Jumalaa ei ole olemassa, tai jos jumala on olemassa, on siellä ihan väärä mies puikoissa." (Esko Valtaoja). Joku (en nyt saa mieleeni kuka) on sanonut, ettei kannata ottaa riskiä olemalla uskomatta jumalaa, sillä jos jos jumalaa ei ole olemassa, ei ole hävinnyt mitään, mutta jos jumala on olemassa, on voittanut paljon. Kuulostaa opportunimismilta. Kaiken kaikkiaan uskontoihin ja jumalkäsitykseen liittyvät asia ovat niin arkoja ja henkilökohtaisia, että niiden sohiminen on turhaa. Jokaisen näkemystä tulee kunnioittaa. On todellista tyhmyyttä lähteä sananvapauden varjolla pilkaamaa islamilaisuutta, kun tiedetään, kuinka arka asia se heille on. Kyllähän toki oman mielipipiteensä voi tuoda julki, asiasta kuin asiasta, mutta halventaminen on osoitus tekijänsä väärentyneestä mielenlaadusta. Lopuksi Voltairen arvokas lausuma: "En ole samaa mieltä siitä, mitä sanot, mutta puolustan kuolemanikin uhalla oikeuttasi sanoa se."
 Ps. Tiedättehän, mikä on vastaus elämään maailmankaikkeuteen ja muuhun sellaiseen? "Linnuradan käsikirjan liftareille" lukeineille se on selvää, mutta muita valistan. Se on 42.

Tällaisin hetkinä tulee mietittyä kaiken tarkoitusta



keskiviikko 24. lokakuuta 2012

TULKOON TALVI

Talvi lähestyy ja aika kuluu Niilon ja Hullun Hevosen uutuutta (Psychedelic Pill, 30.10.12) odotellessa. Eilen vaihatin talvigummit alle, haravoin vähät pihat, leikkasin terijoen salavan ja pesin ikkunoita. Tulkoon silmitön talvi, järjetön sää!
Vaalit on vissiin tulevana sunnuntaina, enkä vielä tiiä, ketä äänestän. Mutta äänestän kyllä. Sen verran pitää vauvautua, jottei voi sanoa, ettei ole vaikuttanut kunnan asioihin. Meillähän on aina sellaiset edustajat, kuin ansaitsemme ja äänestämättä jättäminen auttaa ainoastaan vallassa olevia.
Jenkeissä Osama voitti viimeisen väittelyn, mutta "asiantuntijoiden" ehdokkaat ovat tasoissa. Toivottavasti eivät republikaanit voita, sehän tietäisi vielä hyökkäävämpää otetta Lähi-Itään ja muihin kriisikohteisiin. Vaikka onhan maailmanpoliisin rooli ollut vahva Osamankin aikana.
Asiasta seuraavaan: saatiin onneksi yksi urheilun puolijumala tiputettua istuimeltaan. Tarkoitan tietystia Lance Amstrongia. Pyöräily on ollut vuosikausia läpeensä doupattua sirkusta. Onneksi lopulta uskallettiin paljastaa alan suurin tähti.
Supokin sai pitkästä aikaa ongelmallisen pulman: oliko veitsen jalkoihin tiputtaminen uhrilahja vai vakavasti otettava terroriteko?
Että sellaista tänään, luntakin luvassa loppuviikolla.

Käpytikka raidassa


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

PAPERIA TYHJÄN PANTTINA

Kun eilen, 2 viikon poissaolon jälkeen, palattiin kotiin, odotti tuulikaapissa ystävällisen naapurin postilaatikosta tyhjentämä n. 20 cm korkea paperiläjä. Siis, vaikka sanomalehti oli peruttu. Läjässä oli ehkä 1 ½ cm "oikeaa" postia: 2 kuvalahteä ja viitisen kirjettä. Punnitsin kätevällä keittiövaa'alla roskapostin (mainokset, ilmaisjalelut, tiedotteet, ja nyt tietysti vaalipropagannan). Sain tulemaksi tasan 3 kg. Tietojeni mukaan ainakin erästä ilmaisjakelulehteä jaetaan Lahden talousalueella 80 000:een talouteen. Oletan, että näihin 80 000:een on mennyt myös muu krääsä. Siitä seuraa, että vuodessa kyseisellä alueella kiikutetaan ihmisten harmiksi 6240 tonnia paperia. Tämä kaikki siis vain tällä pienehköllä arealla. Kuinkahan monta prosenttia näistä jakeluista menee vilkaisematta keräykseen tai takan sytyttämiseen. Sytykkeenäkään paperi ei tietysti ole kovin ekologinen ratkaisu. Koska luulen, että teollistuneissa maissa luvut/taloust ovat keskimäärin ainakin samat, ellei suuremmat, ei ihme, että sademetsät vähenevät, vaikkakin siihen suurimmat syyt löytyvät pelloiksi ja karjalaitumiksi raivaamisesta, laittomista hakkuista, etc.
Että sellasta tänään. Niin, ja Israel ratkoo taas osaltaan palestiinalaisongelmaa. Olisi se ollut kova kolaus, jos Estelle olisi saanut viedä Gazaan sairaalatarvikkeita ja koulujen jälleenrakentamiseen tarvittavaa sementtiä.


keskiviikko 17. lokakuuta 2012

TERVEISET KIRKOLTA

Tänä aamuna oli hyvä keli: ei sadetta, ei tuulen virettäkään. Lähettiin 8:n jälkeen kylille kauppaan. Tullessa poikettiin velj-Hanskia moikkaamassa. Tuli just verkoilta, kiroili ku turkkilainen; saalis 1 lahna ja 2 kuollutta ahventa. Se oli kaks päivää ollu Lietvedellä uistelemassa. Saalis yksi 1½ kg:n taimen. Ei oo kala tulollaan. Käytiin sitten Hanskin mailta napaamassa joku suppis  (todistusaineisto alla). Johan se alko satamaankin, päästiin sentään suht kuivina saareen.
Uutisissa ne kehottaa ihmisiä varautumaan tulviin. Mikähän vietti meillä on rakentaa niin lähelle vettä (tai sen päälle) niin kuin Alankomaissa, Pietari, Venetsia etc. Pohjanmaalla on ollu tulvia ikiajat keväisin, nyt alkaa näkemä esiintyä syksyisinkin (ilmastonmuutos?). Silti ne on siellä vaan rakentanu kaiken aikaa liian lähelle jokia. No, siellä on tietysti niin tasaista, että sais jossain kohti mennä kilometrien päähän, jotta olis turvassa.
Se siitä veden tulosta. Kohta saahaan sikapaisti leivinuuniin.

Tän päivän suppikset


maanantai 15. lokakuuta 2012

HARMAA ON KAUNISTA

Tänään ei ole satanut, jos ei paistanutkaan. Mutta harmaakin on kaunista, jos ei taivas tulvi vettä. Niinpä olen aamupäivän puuhastellut pihalla. Hilppa on lämmittänyt pirttiä, joten täällä oli aika miellyttävä lämpimänhenki, kun äsken tulin "ruokatunnille".
Vilkaisin juuri webistä, mitä maailmalle kuuluu. Kaksi uutista herätti huomiota: Miehen vaatteet syttyivät palamaan Mikkelin Rantakylässä uimahallin parkkipaikalla ja hän menehtyi. Tuli mieleen, että jos ei olisi menehtynyt, olisi varmaankin joku palohaava tulehtunut. Anteeksi, taisi olla liian mautonta sanailua. Toinen uutinen oli, että tammikuussa Italian rannikolla karille ajaneen Costa Concordian kapteeni Franceco Shettino voi saada jopa 2697 vuoden vankeusrangaistuksen jos hänet tuomitaan tapoista, onnettomuuden aiheuttamisesta ja siitä, ettähylkäsi aluksen matkustajien ollessa yhä kyydissä. Voinee anoa armahdusta 1850 vuoden kuluttua, jos on käyttäytynyt hyvin.
Eilen illan kahussa oli rantakoivuissa kymmeniä mustarastaita, eivät visertäneet kauniisti, kuten kevätkesällä, muuttamassa olivat, tänään en ole nähnyt ainoatakaan. 
Nyt pitää ruveta syömään proosallisesti HK:n BLEU'ta uunissa valmistettuna eilisen perunamuusin ja paprikalohkojen kera. 

Muutama rastas koivussa