JUMALASTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Aluksi pyydän nöyrimmästi anteeksi eilistä asiavirhettäni, onneksi Rohusen Matti siitä pian huomautti. Olihan siinä sotkettu loppupelissä ihan eri ulottuvuuksien miehet. Ergo; jos Neil Amstrong kääntyi haudassaan, voi hän taas kellahtaa perusasentoon.
Oletteko muuten koskaan tavannut henkilöä, jolla on Kilimanjaron kokoinen ego? Olen muutaman kerran sellaiseen törmännyt, viimeeksi joitain vuosia sitten työelämässä. Yleensä sellainen ihminen on kaiken kattava osaaja, besserwisser vailla vertaa. Eikä hän tajua omahyväisyydessään itseensä kohdistunutta ironiaa eikä  lievää vittuilua. Jos kyseinen henkilö on vielä, kuten usein on, arrogantti ja kaiken kukkuraksi dekadentti, on siinä kanssaihmisillä naurussa pitelemistä. Edellä mainitun kaltaisen persoonan paikallistaa melko vaivattamasti, kun istuksii yleisillä paikoilla korvat auki.
Tuli jokin aika sitten pohdiskeltua suhdettani jumalaa, uskontoihinhan en ole aikuisiällä juuri luottanut. Mutta jumalan olemassaolo on monisyisempi asia. En ole aivan täysin varma, etteikö olisi olemassa jokin korkeampi voima ohjaamassa maailmankaikkeuden, siinä sivussa pallommekin, kulkua. Mutta yhdyn kuitenkin parin lainauksen sanomaan. "Jos jumala on olemassa, on hän epäonnistunut totaalisesti." (Woody Allen). "On kaksi vaihtoehtoa: Jumalaa ei ole olemassa, tai jos jumala on olemassa, on siellä ihan väärä mies puikoissa." (Esko Valtaoja). Joku (en nyt saa mieleeni kuka) on sanonut, ettei kannata ottaa riskiä olemalla uskomatta jumalaa, sillä jos jos jumalaa ei ole olemassa, ei ole hävinnyt mitään, mutta jos jumala on olemassa, on voittanut paljon. Kuulostaa opportunimismilta. Kaiken kaikkiaan uskontoihin ja jumalkäsitykseen liittyvät asia ovat niin arkoja ja henkilökohtaisia, että niiden sohiminen on turhaa. Jokaisen näkemystä tulee kunnioittaa. On todellista tyhmyyttä lähteä sananvapauden varjolla pilkaamaa islamilaisuutta, kun tiedetään, kuinka arka asia se heille on. Kyllähän toki oman mielipipiteensä voi tuoda julki, asiasta kuin asiasta, mutta halventaminen on osoitus tekijänsä väärentyneestä mielenlaadusta. Lopuksi Voltairen arvokas lausuma: "En ole samaa mieltä siitä, mitä sanot, mutta puolustan kuolemanikin uhalla oikeuttasi sanoa se."
 Ps. Tiedättehän, mikä on vastaus elämään maailmankaikkeuteen ja muuhun sellaiseen? "Linnuradan käsikirjan liftareille" lukeineille se on selvää, mutta muita valistan. Se on 42.

Tällaisin hetkinä tulee mietittyä kaiken tarkoitusta