OLIS KIRVEELLE TÖITÄ

  Siinä läjä. Olis kirveelle töitä. Onneksi on kirves. Lähiajat täystyöllistetty kirves. Hartiat, jotka ovat koko talven kipuilleet, ovat onneksi nyt melko hyvässä kunnossa. Hieman viiltelee, kun aamupäivän töitä paiskii, mutta pieni lepo, ja ovat taas melkein kivuttomat. Pysyisi vointi tällaisen, niin hyvin tehtävistä töistä selvitään.

  Koska kroppa oli talvella kivulias, mietin jo klapikoneen hankintaa. Mietin vieläkin. Se vaan, että kun niissä on suojat, niin ei niillä voi kuin halkaisijaltaan alla 25 senttisiä puita halkoa. Ei sellaiselle käyttöä ole. Nytkin nuo keväällä kaadetut puut, koivu ja mänty, ovat molemmat tyvestä yli 60 senttisiä. Hannilan Hannulla on ollut jo vuosia klapikone. Siinä ei ole mitään suojia. Oli puhe, että lainaan sitä kokeeksi. Katsotaan, miten duuni sillä luontuu. Hitaampaa se varmasti on kuin kirveellä. Luultavasti myös vähemmän hartioita rasittavaa.

  Eilen kävivät Taina, Haneli ja Katriina vappurääppiäisissä. Toivat itse asiassa vapun meillekin siman ja munkkien muodossa. Vähän oli puhetta, että menisin joskus touko- kesäkuun vaihteessa, YYA-sopimuksen velvoittamana, jesaamaan Hanelia. Heillä on meininki suurentaa rantasaunan terassia. Mikäs siinä. Silloin omilta hommilta kyllä joutaa. Ja lauloihan Pavekin, RIP, "Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa." Hyvin meillä velj'poijaan kanssa sujuu YYA. Eikä siinä lasketa, kumpi tässä nyt enemmän on toista jeesannut. Tosi puheessa taitaa mennä melko tasan. 

  Eilinen oli lämpimin päivä tälle kaudelle. Eihän se hellettä ollut, mutta reilusti toistakymmentä astetta kuitenkin. Merkkejä luonnon heräämisestä alkaa näkyä. Sinistä vallan, meidän pihapiirissa.

  Sininen oli taivas myös. Ja vesi. Sinistä vasten lepän urvut näyttävät komeilta.

  Kävin äsken kokemassa katiskan. Ei senkään sinttiä, saatikka isompaa. Joudutaan nöyrtymään, syömään illalla tonnikalasalaattia. Kalaa tekee tosiaan mieli. Verkkoja ei saa pyyntiin laitaa. Paitsi muikkuverkot. Se taitaa kuitenkin olla turhaa. Heti jäitten lähdön jälkeen niitä kyllä voi saada, mutta nyt on se aika ohi. No, juhannuksen tietämissä mujetta tulee mukavasti tuosta ihan läheltä. Pitkä aika vaan sinne vielä on. Ensi viikolla käyn kyliltä paremman katiskan. Kyllä sieltä vielä ahvenia tulee, satunnaisia haukiakin. 

  Huomenna tulevat lähinaapurit saareen. Meille on Hannun kanssa heti edessä yhteislaiturin oikominen Potinlahdessa. Toivottavasti kahluuhousuilla tulee vielä reikä veteen. 

  Torstaina lähdetään Hollolaan, lauantaina palataan. Sitten onkin pottua laitettava vakoon. Ja puunhakkuu jatkuu, minkä kroppa sietää. Joutoaikoina pitää tehdä päätös ja summittainen aikataulu muutamasta aiotusta hommasta. Ei niistä enempää, ennen kuin se on ajankohtaista. 

  Tänään on taas saunailta. Kohta kahvihetki. Kahvin kanssa vielä vähän jäljellä olevaa Hilpan loihtimaa Ahvenanmaan pannukakkua. Ei suu tuohesta ole, saaressakaan. 

YELLOW SUBMA...., EIKÄKU ICEBREAKER

  Vappua vaan kaikille säädyttömille. Säälliselle myös. Vappusää on tosin säälittävän viileää, sama säädyttömille ja säällisille. 

  Eilen, kun kävin jeesaamassa naapureita, Jänissaarten kesäasukkaita, veneen vesillepanossa, toin meidän soutuveneemme saareen. Tänä aamuna naplikoin perään sähkömoottorin, juhlistin vappua pienimuotoisella moottorimarssilla. Marssiin osallistui yksi vene, yksi ihminen. Samalla laitoin katiskan (sen ainoan) pyyntiin.

  Sentin jäähän oli taas vetänyt isoja aloja Avokkaan salmesta, muualtakin. Aste, pari, pakkasta, tyyni yö, niin kyllä suunnilleen nolla-asteinen vesi mieluusti muuttaa olomuotoa. 

  Kiersin Ilotin ja Avokkaansaaren. Vesilintuja näkyi siellä täällä. Joutsenet pitävät senkin meteliä öisin jossain Ilotin takana, varmaan Piekälän puolella eräässä luhassa. Siellä ovat pesineet vuosikausia. En viitsinyt kovin lähelle oletettua pesäpaikkaa mennä. Yksinäinen joutsen sentään tuli kaislikosta näkyviin Ilotin kesantopellon laidalla.

  Hiljaista oli ulapalla. Ei muita marssijoita näkynyt. Nykymaailmasta viestittivät vain kolme erisuunnilla töröttävää telemastoa. Huomasi, että ei kesä ole vielä koittanut. Lunta ja jäätä oli siellä täällä nähtävissä. 

  Tänään en aioi työn laitaan tarttua. Normaalit "talkkarihommat" tietysti teen, mutta muuhun en puutu. Pitää se vappu olla kaikille. Palkallinen vapaapäivä. Tuskin eläkettä pienennetään, vaikka laiskottelen.

  Mitäpä uutisia näin vappuna on medialla tarjota? 

  No, koronatilanne on meillä menossa parempaan päin, mutta maailmalla se on monessa maassa painajaismainen. 

  Oppositio arvostelee kovasanaisesti kehysriihen ratkaisuja. Se on opposition tehtävä. 

  Pikkuleijonat nuijivat Saksan 10-0 alle 18-vuotiaitten mm-kisoissa. 

  Kokoomus on avannut grillikauden uudistuneena: Se aikoo jättää välikyljyksen. No perhana, tarkemmin katsottuna ei se ollutkaan entrecôte, vaan välikysymys. Jo vähän ihmettelinkin, että mikä uutinen Kokoomuksen grillausvalikoima on?  

  Huomenna on sunnuntai, mutta ajot jatkuvat pappilan metsässä. Ajattelin möyhiä kasvimaat jyrsimellä. Sitten kärräilen pätkityt puut halkomispaikalle. 

  Voi olla, että pottu laitetaan maahan vasta viikon kuluttua, kun ollaan tultu takaisin Hollolasta. Kyllä ne voisi tietysti vaikka alkuviikosta piilottaa, potut, laitaa harsoa päälle. Lopputulokseen ei sillä varmaan juuri merkitystä ole, joten istutetaan vasta 8. tai 9. päivä alkanutta kuuta. Jospa ilmat alkaisivat silloin lämmitä, jotta voitaisiin muutakin laittaa kasvamaan. Ainakin salaattia ja pinaattia. Tomaatit, kesäkurpitsat, kurkut, sen sellaiset, ovat tietysti vuorossa vasta joskus kesäkuussa. 

  Hiljalleen lähtee kesäkausi käyntiin. Ja hiljaisesti. Paitsi linnut pitävät konserttejaan. Pian viikko ollaan täällä oltu, ja kahden kesänaapurin eilisen tulon lisäksi vain kaksi venettä on Avokkaansalmen lävitse usmuuttanut. Yksi puinen matkavene meni keskiviikkona Puumalaan päin. Vihreälaitainen Buster tuli torstaina Saukonsalon suunnalta, parin tunnin kuluttua ajoi takaisin. Kävi varmaan kylillä.

  Kunhan kevät etenee, kesä koittaa, pörinää varmasti riittää kylliksi. Uskon, että koronan siivittämä veneily jatkuu viime kesän malliin vikkaana. 

  Eilen näytti mittari ip. jopa yli kymmentä astetta. Bongasin ensimmäisen kimalaisen sekä sitruunaperhosen. Arskalla on melkoinen voima, heti kun se paisteli, niin tuntui kuin yöpakkaset olisivat vain unta. 

 Kun tulin tänään järveltä ennen yhdeksää, hiutaloi snadisti lunta. Kello tulee nyt kymmenen. Vähän alkaa aurinko pilkottaa. Kolme astetta plussaa näyttää mittari. Tuvassa on sopivan lämmin. 

  Näitä mietti yksinäinen veneilijä vappupäivänä 2021.

LUNTA, RAKEITA JA AURINKOA

  Kovin on ollut vaihtelevaa ilma. Eilen paistoi välillä arska, välillä tuli lunta, välillä "riisiryynejä", kerran ihan oikeita rakeitakin. Tänään oli aamulla lievästi pakkasen puolella mittari. Vesi kun on kylmää, ei tulipalopakkasia vaadi, kun rannat vetävät riitteeseen. 

  

  Eilen hetken moottorisahailin. Tänään jatkoin hommaa. Kyllä ei kertaudu asiat arkitöissä samalla tavalla kuin matematiikassa. Siellähän kahdesta miinuksesta tulee plussaa. Kun Saarelan tilalla laitetaan tehoton "metsuri" tehottoman moottorisahan kanssa kunnon tukkipuun kimppuun, niin tulos ei todellakaan ole plussaa. Neljän tunnin rupeaman tänään heiluin. Se riittää talviterässä olevalle kropalle. Nahusin minkä nahusin. Ovat sentään nyt ne rungot palasina. Ähelsin vielä koivun tyvipätkät halki, sillä eihän meikäläinen meinaa niitä jaksaa kokonaisena kärriin nostaa. 

  Nyt paistaa aurinko. Mittarissa +5. Tänäänkin tuli tuossa kymmenen korvilla vartin verran "riisiryynejä". Vaikka arska paistelee, en enää tänään orjankaapua päälleni laita. Turha reuhtoa, kun vähemmällä ehtii. Ilmat ovat niin viileitä, että ei potun sun muitten istutusten kanssa ole kiirettä. 

  Pyykkikone laitettiin eilen valmiuteen. Hilppa ajoi tyhjänä läpi 90-asteen ohjelman. Hyvin pelasi. Tänään Hilppa on pessyt pari koneellista. Ei talvi tehnyt tuhojaan pesukoneiden kanssa. Miksi teksi, kun ne kunnolla syksyllä tyhjentää.

  Huomenna on vappuaatto. Ei aiheuta toimenpiteitä. Eikä ylihuominen vappukaan. Ei ilmapalloja, ei serpentiiniä, ei tippaleipiä, ei edes munkkeja  ja simaa. Jos sille päälle äidyn, saatan lähteä marssimaan. Maailman pienimmässä vappukulkueessa. Asia on tietysti niin, että jos vappumarssin aloittaa, osallistujia ei kannata haalia yhtä vähempää. Jos marssin, on vielä auki, minne marssin, minkä puolesta marssin. Voi kai sitä marssia muuten vaan? Mutta tahdissa en aio marssia. Kaukaisessa nuoruudessa sain sellaisesta tarpeekseni, vaikka ei 3. ErVK:ssa Kouvolassa paljon marssia tarvinnut.

  Vappu tulee ja menee. Hallitus pysyy. Media on pettynyt. Ei vapun tuloon ja menoon, vaan... Kummasti valtamedioiden tahtotila oli hallituksen hajoaminen. Mitähän ne meinaa? Eikö ne osaa ajatella asioita "isossa kuvassa"? Kai nykyhallitus on liian vasemmalla ja vihreä. Vaikka koronakriisi on hoidettu ihan hyvin, niin silti se hoidettu väärin. Niin hoetaan. Jos jotakin pitäisi hokea, ehkä Kokoomuksen toiminta EU:n elpymispaketin suhteen kaipaisi ruodintaa. Mutta ei taida tulla. Ihmisen muisti on lyhyt, mutta en kyllä jaksa muistaa, että Sipilän hallitusta olisi koskaan mediassa noin kovalla kädellä kohdeltu. Vaikka syytä olisi ollut. Johan sen näki silloin. Jälkikäteen vielä paremmin. 

  No niin, politiikkaa pienesti, kuitenkin. Ihan lähestyvän vapun kunniaksi. Nyt taidan vetäytyä nokosille. Jaksaa sitten myöhemmin saunaa lämmittää. Apropoo: Pitäsköhän ruuvata uimatikkaat paikalleen, käydä talviturkki heivaamassa? Katsotaan, millä miellellä Peppe on muutaman tunnin kuluttua.

1.PÄIVÄ, LÄHES NUTJAILUA

  Tämä päivä alkoi pienten sadekuurojen siivittämänä. Välillä tihuutti vettä, välillä hienoisesti räntää, välillä oli poutaa. Lämpöä oli oli aamulla +2, päivällä +5. Päätin, että en isosti lähde ulkotöihin. Vähän sentään haravoin tuulen heittelemiä oksia pois piha-alueilta. Lounaaksi oli aamulla kertakaikkiaan parahultaiseksi lämmittämässäni leivinuunissa muhinut possun ulkofileepala (puolitoistakiloinen) juures-sipulipedillä. Perinteinen uunilämmityskauden ruoka. Sen turvin uskaltauduin sörnäyttämään Anttolaan. Ajattelin, että paras käydä heti ostamassa bensaa veneeseen, pienkonebensaa pienkoneille, kuten jyrsin ja ruohonleikkuri. Moottorisahaan näkyi 2-tahtibensaa vielä olevan. Samalla kävin Salesta hakemassa muutaman jutun, mm. Marskin Arinaleivän. Nyt pärjätään kuudenteen ensi kuuta, eli siihen asti, kunnes lähdetään käymään Hollolassa.

  Olisin ostanut myös katiskan, mutta Kone- ja Urheilu myi eioota. Vasta ensi viikolla on heille tulossa lisää pyytöjä myyntiin. Ne on haukiystävällisiä katiskoja, koska saapuvat vasta kudun jälkeen. Ahvenystävälliset katiskat ovat varmaan myynnissä toukokuun loppupuolella.

  Olisin mieluusti yhden katiskan mukaani napannut. Viime kesänä nimittäin toinen, se parempi katiskavarannostani, hävisi. Se oli matalikolla, noin neljässä metrissä, parin sadan metrin etäisyydellä rannasta. Kun menin ensimmäistä kertaa kokemaan, ei kohoa ollut lain. Joko joku oli anastanut. Ja jos oli, niin luultavasti muutakin kuin kohon. Tai sitten oli joku ajanut hämärissä kohonarun poikki. Hanelin kanssa yritettiin katiskaa kerran naarata, mutta aika epätoivoinen homma. Silloin vielä tuuleskeli navakasti, eikä me saatu muuta kuin naaran naru potkuriin. Se naarailu loppui siihen. 

 

    Hiljainen oli kylänraitti puoliltapäivin. Kone-ja Urheilussa ei ollut muita asiakkaita kuin minä. Salessa sentään oli kaksi muutakin. Rannasta Saleen ja takaisin kävellessäni bongasin kolme ohi ajavaa autoa, en yhtään kävelijää tai pyöräilijää. Paitsi tuon yhden jalkamiehen, kuvassa muinoisen Savonseudun vierellä.

Laituriinkaan tarvinnut jonottaa. Paikkansa sai melko vapaasti valita.

  Mennen tullen kulki hentoinen lumisadepilvi ajoreitin poikki. Yhtään venettä ei ulapalla näkynyt.

  Huomiseksi on povattu enemmänkin sadetta. Pitkin päivää saattaa tulla vettä jos räntääkin. En siis ilmeisesti huomennakaan hyökkää moottorisahailemaan. Torstaina ja siitä eteenpäin pitäisi olla poutaa, joten pääsen tositoimiin. 

  Äsken saunottiin. Mikäs tässä on nyt lämpimässä tuvassa oleilla. Naputella joutavia, kuunnella uutisia siitä, kuinka hallituksen neuvottelut sujuvat. Huonosti taitaa mennä. En ryhdy asiaa märehtimään, koska en ymmärrä syitä syviä. Yhtä vaikeaselkoista kuin politiikka ylipäätään. Sitä paitsi kasaa sohivia riittää ilman minuakin. Parempi tosiaan olla sohimatta, sillä "kuka muurahaiskekoa sohaisee, sitä tikulla silmään, jossa on jo malka", vai miten se meni?

  Otsikossa lukee "lähes nutjailua". Jostain pullahti mieleeni tuo verbi "nutjailla". Oliko se Ahos-Riti, vaiko Rohus-Matti, joka sanan lanseerasi 1970-luvun alussa? Niin tai näin, sitä käytettiin. Mitäkö silloin tehtiin? No, .....silloin nutjailtiin! Googletin sanan, mutta ei hakukone tunnistanut. Eli nutjaillaan edelleen epävirallisesti.

  Huominen saattaa mennä vielä nutjailuksi, mutta torstai on työpäivä.

TIÄLLÄ OLLAAN

  Voidaan katsoa alkaneeksi se puolivuotiskausi, jolloin pääasiallinen asuinpaikkamme on Saarelan tila Avokkaan saaressa. 

  Aamulla jo ennen kahdeksaa jätettiin Hollola taaksemme. Mikkelissä pistäydyttiin Lidlissä. Siitä Hanelille, vene vesille, Hilppa autolla, minä veneellä kohti Potinlahtea. Siellä oli jäätä vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin, kun tänne ollaan tultu. Siis Potinlahdessa. Ulapat olivat aivan jäättömät.

  Tuvassa oli jo parikymmentä lämmintä, koska olin eilen käskyttänyt ilpin pöhisemään. Veneellinen tavaraa on kiikutettu ylös, uunit on lämmitetty, vesi kytketty päälle, tiskikone koekäytetty. Kaikki kunnossa. 

  Tämä päivä saa mennä näin. Kahvit juotiin kun tultiin, kohta syödään. Vedetään lonkkaa, katsellaan toosaa, otetaan rennosti. Huomenna alkaa kevättouhu. Haravoimista on vähän, samoin talvituulien katkomia oksia näkyy lojuvan pitkin tantereita. Minun pitää heti yleissiistimisen jälkeen pätkiä iso koivu alakasvimaan päältä, jotta pääsen jyrsimään maan lämpenemään, odottelemaan perunan istutusta. Toivottavasti malttaa olla pahemmin satamatta. 

  Kylällä pitää joku päivä käväistä. Pienkonebensaa tarvitsen. Samalla voi ostaa menovettä myös veneeseen. Pyydysmerkkejä pitää myös hankkia, laittaa katiskat pyyntiin. 

  Siitä kausi alkaa. Aika viileää nyt on, jatkossakin, jonkin aikaa ainakin. Ei se mitään, mutta sateista ei päiväsaikaan olisi niin väliksi. 

  Tästä se kausi alkaa. Puolitoista viikkoa ensimmäinen pätkä, sitten pari päivää Hollolassa (vuositarkastus lääkärillä). Sen jälkeen varmaan parin, kolmen viikon kausia Anttolassa, käväisy kotona, sama uudestaan. 

  Noin tulee kesä luultavasti kulumaan. Voi olla, että ei isommin reissailla. Siis edes kotimaassa. Ehkä loppukesästä joku festari tai konsertti? Riippuu tilanteesta, riippuu tarjonnasta. Mutta kyllä meidät melko varmasti tavoittaa Saarelan tilalta, jos ei jotain poikkeavaa ilmaannu. Oletettavasti Saarelan tilalta kuuluu kesemmällä välillä myös lasten ääniä. Iiris täytyy toden teolla opettaa uimaan, sillä tähän asti yritykset ovat olleet hieman puolivillaisia. Niin opettajalla kuin opetettavlla. 

  Paljon oli tavaraa autossa, kun tänne ajettiin. Aika hyvin tulee kaikki oleellinen yleensä muistettua, vaikka muistissa ei ole kehumista. Nyt jäi kuitenkin yksi juttu kotiin, nimittäin läppärin laturi. Onneksi tajusin, että tähän masiinaan (Chromebook) käy puhelimen laturi! Tehoton se tietysti on, ja kone varoittaa, että jos se on päällä ja masiina käytössä, saattaa olla, että pikkuveljen laturi ei ehdi ladata. No, laitan vaikka yöksi pöhisemään, eiköhän tästä selvitä. Olisi varalla ollut vanha tabletti. Kyllä silläkin jotenkin pärjää. Se on tosin hidas kuin vaikka mikä. Eli ärsyttävä. Toisaalta; ei täällä kukaan niskaan hengitä. Hermot vaan tahtovat aina olla toista mieltä. Ihme juttu. Mies ollut eläkkeellä vaikka kuinka kauan, eikä meinaa malttaa yhtään muka turhaa minuuttia viettää edes tietokoneen äärellä. 

  

  Juuri kun meinasin lopetella, tuli tekstiviesti Järvi-Suomen energialta. Siinä kerrotaan, että käyttöpaikalla xxxxxxxx Avokkaansaari on alkanut verkon häiriöstä aiheutunut sähkönjakelun vikakeskeytys klo. 15:05. Arvioitu päättymisaika 17:00. 

  Kello on nyt 15:23, eikä katkosta mitään tietoa. Toivotaan, että menee näin. Joskus siis näinkin päin. On sattunut niinkin, että katkosta on ilmoitettu, se on myös alkanut. Loppumisajankohdaksi on kerrottu jotakin. Todellisuudessa sähkö on palautunut kymmenen tuntia myöhemmin. Jospa energiayhtiö maksaa nyt velkojaan, koska ei ole katkosta tietoakaan. Vaikka saattaa se vielä räpsähtää poikki, sähkö. Paras laittaa tämä eetteriin, ennen kuin posahtaa. 

  Komento takaisin: tuli viesti, että jakelunkeskeytys on päättynyt. Nopea keskeytys, päättyi, ennen kuin ehti alkaakaa. 

JIM, VAN, MARION & TONI

  Sydänyön unettomina hetkinä tulee joskus erikoisia ajtuksia kaaliin. Viime yönä tällainen, jonka esitän trivial pursuitina: Kova nelikko, Jim, Van, Marion ja Toni. Kuka ei kuulu joukkoon? Valopäät tietävät, muut googlettamaan.

  Lienee jo matkajännitystä, kun aamuyöt ovat menneet pyöriskellessä. Kova polte on saareen. Yksi yö vielä, huomenna starttaa Hyundai kahdeksan korvilla, suuntaa tielle E75, jatkaa tietä 5 Mikkeliin, poikkeaa Lidlin pihassa, kiepasee sieltä hetkeksi tielle 15, kääntyy kantatie 62:lle, usmuuttaa ohi Anttola-cityn, kääntyy Ikolantielle, pysähtyy Hanelin pihaan siksi aikaa, kun laitetaan vene vesille, jatkaa Hilpan ohjaamana Ikolantien ja Maahjärventien kautta Maljalantielle, kohta Piekälänsaarentielle, lopuksi sata metriä Miekkaniementietä autopaikalle Potinlahteen. Minä sörnäytän loppumatkan vesiä pitkin. Vapauden tunne on mahtava, mikäli vuodet eivät ole sitä latistaneet. Tuskin. 

  Työtä viikoksi, pariksi, on saaressa, ei tarvitse kolmiloikkaa hypellä. Kyllä ne tehtyä tulevat. Hilppa ei saa pariin viikkoon raskaita hommia tehdä, mutta kevyttä haravointia, kasvulavojen perkaamista, aikanaan potun vakoon laittamista, sen kaltaista hän varmaan voi tehdä. Ei muu ole tarpeenkaan. Päivät on jo pitkiä, valoa riittä. Tasaiseen tahtiin kun nahuaa, niin asiat hoituvat ajallaan. Ajalla, mitä ei tarkemmin ajateltuna ole missään määrätty tai määritetty. 

  Huominen menee tietysti lämmittämisessä ja vesien päälle laittamisessa. Tiistaina alkavat toimenpiteet kasvimaiden kanssa. Ne alkavat siten, että alakasvimaan päällä rojottaa tukkikoivu. Se pitää ensi pätkiä pois, että pääsen jyrsimellä maan möyhimään. Siitä hommat etenevät hiljalleen kohti kesän ensimmäisiä omia pottuja. Paljon mahtuu väliin, mutta ne asiat eivät vaikuta ensimmäisten pottujen makuun. Hyviä tulevat olemaan. Jos vaikka paist'muikun kanssa saisi nauttia?

  Neljä vuotta sitten löytyi tällainen pesue pihalta. Verannan alla se oli elämänsä aloittanut. 

  Nuo kaikki viisi jäivät pihapiiriin. Meillä oli silloin ensi kertaa kasvulavoilla ja pottumaalla tulossa satoa. Ennen kuin ehdittiin tajuta ja suojata, oli yksi sato salaattia ja pinaattia popsittu. Sinä kesänä kelpasi pupuille kaikki suojaamaton, Valamonruususta lähtien. Sen jälkeen ollaan suojattu viljelmät automaattisesti. Ei ole pupujakaan kyllä juuri näkynyt. Yhtenä kesänä kävivät kauriit napsimassa kurpitsankukat, vaikka oli lintuverkkoaita ympärille laitettu. Sellaista on osaomatarvepienviljelijän elämä eteläisen Luonterin saaressa. Ei sentään niin kovaa kuin pienviljelijän joskus muinoin, katovuosina ja hallakesinä. 

  Näyttää siltä, että ei kovin kesäistä ensi viikolla ole. Plus viiden paikkeilla päivät, yöt nollan tietämissä. Isompia sateita ei ole ennusteissa. Seuraavalla viikolla näyttää vähän lämpenevän. Eli oikeen passelia työilmaa on tiedossa. Työintoakin on. Ja, ihan totta, jäsentkin ovat orientoituneet tulevaan. Jos kroppa pysyy tässä kunnossa, hyvä on ahertaa. 

  Hollolaan kuuluu siinä mielessä ikäviä, että toinen seinänaapurimme muuttaa pois. Juuri se naapuri, joka on nurmikkomme kesäisin hoitanut. Onneksi on toinen jäljellä. Uskon, että he huolehtivat nurmilänteistämme samalla kun ajavat omansa. Kyllähän me välillä kotana tietysti poiketaan. Alkukesästä vaan nurmi kasvaa siihen malliin, että viikottain pitää leikata. Kesemmällä tahti tasaantuu. No, jos ei kukaan leikkaa, niin katselkoot naapurit rehottavaa pihaa. Vaikka ei niin tule käymään. Kyllä ne muutamat aarit joku hoitaa. 

  Kesän duuneista ei olla vielä oikeastaan tehty mitään lopullisia päätöksiä. Muutama pienenpuoleinen uudistus, tai korjaus, on mielessä. Kunhan ollaan saareen taas kotiuduttu, saatu kiireisemmät hoidettua, voidaan keskittyä sellaisiin asioihin. Jotakin normaalin elämän vaatimaa enemmän tullaan varmasti tekemään. "Olet ensimmäinen, jolle kerron", kuten kirjoissa, usein sarkastisesti, todetaan. 

  Kohta pitää hiljalleen ryhtyä kokoamaan tavaraa mukaan. Kaikki tähdellinen on syytä muistaa. Vähemmän tähdelliset voidaan tuoda seuraavalla kerralla. Sen verran rutiinia on, että ei tarvitse asian vuoksi päätään juuri raapia. Sanoo mies, joka saattaa unohtaa puhelimen hattuhyllylle. Tai maskin kotiin, kuten eilen, kun lähdin kävellen Lidliin. Äkkäsin asian puolimatkassa, kävelin takaisin ja lähdin autolla. Muistamattomuus vaikuttaa siis liikkumiseen, m.o.t.

PIKKIRIIKKISESTI PIIKKIKRIITTINEN

  Eilen saatiin piikki. Yhteiskunnan piikkiin se meni. Enkä ole edes pikkiriikkisen pikkiriikkisesti piikkikriittinen. Muotoilin otsikon, sillä se särähtää korvaan mukavasti. Trion alakerrassa sijaitsevassa rokotuspisteessä meitä tuikattiin. Sinnehän mahtuu, Trioon. Taitaa olla kohta puolet keskustan suurimman ostoskeskuksen liiketiloista tyhjänä. Kyllä sujui homma sutjakkaasti. Muutaman minuutin etuajassa huudettiin sisään. Itse tapahtuma oli ohi minuutissa. Sitten ohjattiin "odotushuoneeseen". Vartti olisi pitänyt kuulostella oloaan, minun kärsivällisyyteni kesti lähes kymmenen minuuttia. Olin piikittäjältäni kysäissyt, että valvotaanko minua, saanut vastaukseksi, että ei. Uskalsin siis ilman esivallan uhkaa poistua etuajassa. 

  Tänään on toimintaa ylenpalttisesti. Kohta lähden autonpesuun. Puoliltapäivin vien Hilpan silmienkirkastusoperaatioon. Kahdelta on renkaanvaihto. Sen jälkeen hakemaan Hilppa pois Päksistä. Ja kotiin kahville. No, kahveja ei voi laskea erityistoiminnaksi, vaan jokapäiväiseksi iloksi. 

  Kyllä pitää yhä olla siinä uskossa, että maanantaina saareen päästään. Eilen tuli Anttola satamasi Saimaalla-sivustolle jakoja, joista ilmeni, että Vitjasen puolelta olivat jäät alkaneet lähteä. Samoin Harviolta, ainakin sataman edustalla. Voi olla, että Potinlahteen joutuu vielä ensi viikollakin murtamaan pätkän väylää. Se on kylmä pohjoisranta. Mutta kyllä homma murtaja PEPPE II:lla sujuu, entisvuosien tapaan.

  Sadetta kaikissa olomuodoissa on povailtu monta päivää. Ei vielä ole pisaran pisaraa, hiutaleen hiutaletta, jalkarätin jalkarättiä, täällä satanut. Olisi hyvä, jos sataisi. Puhdistuisi ilma, puhdistuisivat kadut. Vaikka kaduilta on hiekat kerätty, ne on pesty, leijuu autojen perässä tomupilviä. Varsinkin isojen autojen. Ei oikein tee mieli edes lenkille lähteä. Metsäpoluille tietysti voisi mennä, mutta kun ne ovat vielä osittain jäässä. No, ei tänään ole aikaakaa lenkkeillä. Paitsi kaksi puolentunnin pakollista on tiedossa. Ensin autopesun ajan, ip. renkaanvaihdon ajan.  

  Tuon autopesun suhteen olen tullut laiskaksi. En ole viimeisen puolen vuoden aikan pessyt itse autoani kuin kerran. TI-halli on Lahdessa, kymmenen kilsan päässä, ja alle parin, kolmen kivenakkauksen etäisyydellä (Seppo Rädyn nakkauksen) on paikka, missä pestään autot käsin. No, en niillä sentään letkut, sienet ja rätit. Hinta oli 17 € ulkopesusta. Nyt on tainnut eurolla kihahtaa. Kertaakaan en ole nyky-autoni elinkaaren aikana (viiteen ja puoleen vuoteen) käyttänyt pikapesussa. Ei auto minulle pyhä lehmä ole, mutta edellisen kun kerran satuin rullien läpi ajamaan, niin johan näkyi jälkiä. Ehkä harjat ovat muuttuneet, niitä vaihdetaan ja huolletaan useammin? En kuitenkaan, noilla käsipesuhinnoilla, näe tarvetta lähteä asiaa testaamaan.

  Renkaiden suhteen laiskuuteni on jatkunut ainakin 15 vuotta. Kaikki lähti siitä, että ei ollut tilaa säilyttää vaihtorenkaita. Siis Vianorin rengashotelliin turvauduin. Hyvin on toiminut. Siellä tarkistetaan keikkojen kunto aina säilytyskauden aikana, ja ilmoitetaan, kun kulutuspinta alkaa olla vähissä. Sitten neuvotellaan sopivasta  ajankohdasta uusien hankinnalle. Eli, että kannattaako ne ollenkaan laittaa alle, ja jos laittaa, niin koska on hyvä tulla uusimaan. Arvostan tätä. Renkaat ovat tärkeät turvallisuuden kannalta. Oli kesä tai talvi.

  Nyt pitää toimeutua Autopesulaan. Ei näy sadetta, ei edes juuri pilviä. Pikku lenkki on siis mahdollinen.