Ajat muuttuvat. Vai muuttuvatko? No, kyllähän ajat muuttuvat. Latinalainen sananlasku sanoo Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Mutta muutummeko tosiaan ajan mukana? Aika ei muuta ihmistä. Se paljastaa ihmisten todelliset kasvot. Näin kuuluu jonkun lausuma viisaus. Tällaistakin tuumiskelin, kun käppäilin aamulla Kunnantietä pohjoiseen.
Mielessä pyöri myös viime päivien uutisia. Yksi kertoi, että Yhdysvallat käytti YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan ja torppasi päätöslauselman, joka olisi vaatinut välitöntä aselepoa Israelin ja Hamasin taisteluihin Gazassa. Aikamoista peliä. Turvallisuusneuvosto on tyhjänpantti; milloin USA, milloin Venäjä, Turvallisuusneuvoston pysyvinä jäseninä, torppaavat esitykset. Inhimillisillä näkökohdilla pyyhitään takalistoa, kun pelissä on oma tai kumppanin "etu".
Toinen uutinen kuulutti, että republikaanisenaattorit estivät Yhdysvaltain hätäapupaketin Ukrainalle ja Israelille. Israelille annettava apu on apua siviilien tappamiseen Gazassa, joten kerrankin republikaanit ja Peppe ovat samaa mieltä. Ukrainalle annettava apu puolestaan on tärkeää.
Niinpä niin. Asioita katsellaan monelta kantilta. Minä omasta vinkkelistäni, monet muutaman asteen, monet täyskäännöksen verran eri kulmista. Jokaisella on oikeus tarkentaa katseensa suunta mielensä mukaan. Jokainen on oikeassa. Omasta mielestään.
Suomen kansa jakautuu kovaa vauhtia. Jakautumista kiihdyttävät hallituksen linja ja somessa käytävä kyltymätön paskanpuhuminen. Jos ei hyvältä näytä tuleva vuosi, niin vielä synkemmin aatoksin mietin vuotta 2025. Putin tulee jatkamaan Venäjän presidenttinä, ja on mahdollista, että USA:n peräsimessä on Trump. Mallillaan on maailma. Onneksi ei sentään Suomessa Linnaa asuta Halla-Aho tai Aaltola. Vissiinkii?
Noitten ajatusten keskellä saavuin käännepisteeseen, eli Okeroisten Myllylle. Sentään Myllyn lampi oli talvisessa asussaan mukavampaa katseltavaa kuin dystooppiset näkymät pään sisällä.
Tänään mennään jouluostoksille. Ainakin Trioon mennään, ehkä muuallekin. Isoja eivät ole hankinnat. Jotakin pukin säkkiin kuitenkin. Voi olla, että sama pukki meille aattona ilmestyy. Iiris tietää, että oikea pukki ei joka kotiin ehdi, Liisalle menee vielä täydestä kotikutoinen joulu-ukko. Luulen.
Huomenna on auton katsastus.
Keskiviikkona tapahtuu lopullinen joulusiivous. Pieniä osia ollaan jo tehty.
Viikon kuluttua, 17. 12., mennään Kauniasten jäähallille katsomaan KaTa:n JINGLE BELL ROCK ON ICE-joulunäytöstä. Tulkaa mukaan, jos tienoilla heilutte.
Alkuvuodesta mennään muutamaksi päiväksi Anttolaan. Mennään Tainan ja Hanelin luo koiravahdeiksi. Perhe lähtee Islantiin tutustumaan. Neljä vuotta sitten oltiin myös kotimiehinä. Silloin he olivat Australiassa. Siellä oli isoja maastopaloja ja pallon valtasi korona. Nyt tulee varmaan mukana varmaan tuhkapilvi. No, toivottavasti ei pössähdä kunnolla, kun he siellä lomailevat.
Nythän tuli kalenteri avattua alkuvuoteen asti. Pienellä merkittyjä kohtia lukuun ottamatta. Pitäähän ihmisellä salaisuuksia olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti