Sunnuntai-ilta. Rauhallinen sunnuntai-ilta. Ei niin, että sunnuntai-illat, illat ylipäätään, kovin rauhattomia olisivat. Tänään on kuitenkin rauhallistakin rauhallisempaa. Ei kuulu television ääntä. Ei kuulu mitään ääntä. Paitsi sormien kevyt napse näppäimistöllä.
Erityinen rauhallisuus johtuu siitä, että olen yksin kotona (osa ?, mutta 1. pitkään aikaan). Hilppa on nimittäin Espoossa. Se johtuu siitä, että Liisalla on yhä kova yskä, joten hänen huominen menonsa päiväkotiin on kyseenalainen. Anna aamulla viestitti, etä voimmeko huomenna olla Liisan kanssa, jos on tarvis. Vastasin, että minulla on röntgen klo. 8.55, mutta sen jälkeen voidaan tulla. Anna siihen, että ok, palataan illalla asiaan.
Heti kohta äkkäsin, että ei hitto, minullahan on myös renkaanvaihto Vianorilla klo. 12:00! Heti soittamaan Annalle. Ei vastannut, mutta soitti pian takaisin. Kävi ilmi, että hän oli vielä Mikkelissä. Anna ja Iiris menivät näet Emman luokse Nellin 1-vuosissynttäreille eilen. Koko perhe olisi mennyt, mutta Joni jäi Liisan kanssa Espooseen, tietystä syystä. Anna ja Iiris siis jäivät yöksi.
No niin, kun Anna soitti takaisin kerroin tilanteen. Sanoin sitten, että voidaan tehdä näin: kun tulette Mikkelistä, ajakaa tätä kautta, niin Hilppa lähteen mukaan Espooseen. Minä tulen sitten huomenna iltapäivällä myös sinne.
"Puhun vielä Jonin kanssa tarkemmin siitä, missä kunnossa Liisa on. Ilmoitan, kun lähdemme ajamaan Mikkelistä", vastasi Anna.
Kahden jälkeen Anna sitten soitti, sanoi, että jos sopii, niin hän ajaa hakemaan Hilpan. Sehän sopi. Neljän aikaan Anna ja Iiris tulivat, nappasivat Hilpan kyytiin, jatkoivat Espooseen.
Varmasti parempi, että Liisa on vielä päivän kotona. Ei hänellä kuumetta ole ollut, eikä yskä tuossa vaiheessa enää muihin tartu. Ei kuitenkaan kovin mukavaa ole, jos joutuu päiväkerhossa koko ajan köhimään. Nyt asia sujuu sopivasti, kun Anna haki Hilpan.
Täällä minä siis olen, kuin orpo piru. Mutta en ole Orpona, enkä orjana. Katselin juuri yleltä dokumentin Boheemi elää - Matti Pellonpää. Nuorena poistui loistava näyttelijä. Ehti hän kuitenkin lähtemättömän jäljen Suomen elokuvamaailmaan jättämään. Tuo työmoraaliltaan tinkimätön, mutta muuten niin boheemi mies.
Sitten ryhdyin kirjoittamaan. Itse asiassa ryhdyin siksi, että huomasin tänään olevani lähes balanssissa. En siitä syystä, että Hilppa on poissa. Kerronpa syyn, laveasti, jos sallitte. Kävin torstaina lääkärillä, kuten edellisessä blogissa kirjoitin. Kun siellä kartoitettiin polvileikkausta, kysyi lääkäri pituuttani ja painoani. Vastasin, että 175, ja paino lienee 73 kiloa. Iltapäivällä asia muistui mieleeni. En näet ole käynyt vaa'alla pitkään aikaa, vissiin viime vuonna edellisen kerran. Menin alakertaan tarkistamaan. 72 kiloa. En siis palturia pahemmin puhellut lääkärille. Samalla iskeytyi mieleeni, että minä pidän tämän painon kesään asti, niin ole 17.6. alkaen täydellisessä balanssissa; paino sekä ikä 72!
Jos olisin perfektionisti, niin laihduttaisin äkisti kilon, jotta pääsisin täydelliseen balanssiin jo ennen kesäkuuta. Päätin kuitenkin, että en lähde sille tielle. Jos lähtisin, joutuisin kesällä kilon painoa lisää hankkimaan. Ja seuraavan kesänä taas kilon, etc. Koska olen ajatellu eläväni ainakin ysikymppiseksi, niin raskaaksi muuttuisi Peppe viimeisillä vuosillaan. Olen siis tyytyväinen siihen, että saan olla koko lailla balanssissa yhden vuoden.
Huomenna on ohjelmaa. Aamulla vien auton puoli yhdeksäksi pesuun. Se on tilattu yhdeksäksi. Sain varauksen jälkeen röntgeniin ajan, enkä pesua viitsinyt perua tai muuttaa. Vien siis auton ajoissa, kävelen kepin kanssa Sote-keskukseen. Matkaa ei ole kuin rehti kilsa. Röntgenistä kinkkaan sopivasti lunastamaan puhtaan auton.
Sitten käyn ostamassa itselleni jotain ruokaa lounaaksi. Puoli 12 on lähdettävä usmuuttamaan Vianorille. Kun renkaat on vaihdettu, lähden varmaan suoraan Espooseen. Joni on maanantaisin illalla myöhään töissä, joten häntä en ehdi tavata, mutta muun perheen kyllä.
Näillä näkymin ajellaan illan hämärtyessä kotiin Hollolaan. Jatketaan normaalia arkea, eli jäidenlähdön odotusta.
Ps. Pelsut piristyivät, voittivat Tampereella eilen. Tiistain voitto kotona, näin uskon. Sitten on jatko helpompaa.
Loppuun kuva by Anna. Kevään ensimmäiset ulkojätskit. Tuskin syy Liisan yskään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti