Planeettamme on nykytiedon mukaan syntynyt n. 4,5 miljardia vuotta sitten. Onko se pitkä aika? Eikä ole. Eihän se ole kuin se aika, likipitäen, mikä menisi maapallon ympäri kiertämiseen yhden sentin vuosivauhdilla.
Tai toisin ajatellen, eihän se ole kuin sama määrä vuosia, kuin ruokosokerin molekyylejä peräkkäin neljän ja puolen metrin matkalla. (Tässä esimerkissä käytin apuna Isaac Asimovin teosta "Maailmankaikkeuden mitat". Kirjan hän on muuten omistanut kissoilleen nimiltään "Enkeli" ja "Saatana".)
Kreikan velkataakka on eräiden tietojen mukaan 316 miljardia euroa. Eihän se ole kuin siinä 29 000 €/asukas, eli kelvollisen keskiluokan auton hinta. Melkein joka äijällähän on kelvollinen auto.
Yritin haarukoida Suomen valtion velkaa, ja päädyin käsitykseen, että se on kelvollisen alemman keskiluokan auton verran. Siinä siis ero Kreikan ja Suomen välillä; demokratian synnyinmaassa voitaisiin ajaa vähän tilavammilla autoilla kuin Suomessa, jos niitä olisi kaikille velalla ostettu.
Suomi on 1160 km pitkä. Minä käyn sauvakävelemässä arviolta hieman yli kahtenasatana aamuna vuodessa, jonkin verran sen lisäksi muina aikoina. Keskimatka lienee 6 km. Vuoden mittaan tulee siis kävellyksi osapuilleen, siinä, noin, likimäärin, arviolta, ylisummaan, suurin piirtein 1500 km. Eli vaikka minusta tuntui, ennenkuin aloin asiaa pohtimaan ja räknäämään, että Suomi-neidon ympärui vähintään pari kertaa tulee vuodessa kierrettyä, niin paskan marjat; Hangosta Nuorgamiin ja sieltä takaisin suunnilleen Inarin kirkolle! Maan-, vaan ei linnuntietä. tietysti.
Ennen muinoin ostin Ilta Sanomat joka päivä, Iltalehdenkin pari, kolme kertaa viikossa. Nykyrahassa ja -hinnoilla siitä kertyy tuollaiset viitisensataa euroa vuodessa. Vuosiin en ole ostanu, ainuttakaan. Missä ne muutamat tonnit, mitkä olen säästänyt, piileksivät. Tätä olen ihmetellyt ennenkin. Mm. tupakipolton lopettamisesta on kohta 7 vuotta. Sehän tietää, varovastikin arveltuna, maltillisesti ynnättynä, askin päivävaudilla kahdentoista tonnin hieppeille kohoavaa säästöä. Mutta kun pussiin katsoo, tiliotteet tarkastaa, ei näy, ei kuulu. Onko asia niin onnellisesti, että saan kirstunnauloista säästyneet valuutat käyttööni vasta, kun alan elellä niitä vuosia, jotka olisivat tupakoitsevalta jääneet elämättä? Kertokaa te, viisaammat.
Oletetaanpa, että minulla olisi esim. 100 000 € rahaa sijoitettavaksi varmalla 10 %:n korolla. Vajaassa kahdeksassa vuodessa olisi pääoma kaksinkertaistunut.
Entäpä jos korko olisikin 15 %? Noh, lähtösumma olisi kalksinkertainen viidessä vuodessa.
Jospa olisin pystynyt sijoittamaan roponi 20 %;n tuottoon. Neljän vuoden odotus antaisi toiset 100 000. Niinpä niin, paljonko inflaatio olisi voitosta napsinut? Olisinko maksanut pääomaverot, vaiko niitä kiertänyt? Olisiko yöunieni laatu huonontunut, miettiessäni, josko saamani korko pieneneekin?
Summa summarum: Hyvä, ettei minulla ole ollut esim. 100 000 €. Enkä ole ollut muutenkaan kovin sijoitusmyönteinen.
Lopuksi:
Mietitäänpä lukua 1089.
Valitse joku 3-numeroinen luku. Käännä se ympäri (esim. 274=472).
Vähennä noista kahdesta isommasta pienempi (472-274=198).
Käännä tämä luku "väärinpäin" ja lisää se lukuun (198+891=1086).
M.O.T
Ps. Jos alkupuoleen suoritetun vähennyslasku erotus on kaksinumeroinen, vaikkapa 64, on se merkattava muotoon 064, siis aina kolminumeroiseksi.
Tuollaisia sitä pohdiskelee, kun lainaa silloin tällöin Iiriksen hattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti