JANUKSEN KASVOT

Lähimenneisyydessä on suruviestejä kiirinyt kohtuuttoman paljon. Taas eilen yksi lähelle liippaava ja hiljaiseksi vetävä tuli tiedoksi. 

Kun tieto tulee suunnilleen "puun takaa", on se sitäkin koskettavampi. Pistää pohtimaan asioita monelta kantilta.

Elämä on sellaista, mutta toivoisi noiden tapahtumien jakautuvan hieman pidemmälle aikavälille.

Olen tulossa kaikkien sattumusten, näin oletan, vuoksi vainoharhaiseksi; äiti-Elinalle soitan joka aamu, Liisa-tädin tilanne kotitalossani Piskolassa huolestuttaa, Iiriksen terveys ja kehitys askarruttaa aika-ajoin. Vaikka tyttö kasvaa ja kukoistaa toiveitakin paremmin.

 Stressaan itseäni jopa Helmin takia. Normaalisti ketterä ja iloinen koira on ollut pari päivää omituinen; se on apaattinen,tuijottelee ja liikkuu hiipimällä. Ja aristaa rappujen kulkemista sekä sohvalle hyppäämistä. Kaikki lienee valeraskauden jälkimaininkeja. Varmasti masentaa, kun nännit ovat hellinä ja pukkaavat maitoa, mutta pentuja ei näy. ei kuulu.

Vaikka Helmin tilan olen ymmärtävinäni, piti minun aamulla klo. 3:25 tulla katsomaan, mitä ylös naulakon jalkatilaan nukkumaan jääneelle koiralle kuuluu. Hemppa kun poikkeuksetta, vaikka yläkertaan illalla jäisikin, hipsii meidän väliimme puolen yön maissa. 

Siellähän koira kerällä pötkötti, eikä korvaansa lotkauttanut, kun sitä kutsuin. No, kyllä se jossain vaiheessa nuosi ylös, kävi aamutarpeillaan ja söi normaalisti. Mutta apaattisuus jatkuu. Pitääpä Annalta kysellä, onko aiempien valeraskauksien seurauksena esiintynyt samaa.

Mutta kuten Janus on katsottava myös eteen päin. Lauantaina menemme nuoren ihmisen tuplavalmistujaisiin. Hänellä, kuten lukuisilla muilla valmistuvilla, on kaikki vielä edessään.

Toivottavaa on, että ammattiin valmistuvat löytävät työtä, uunituoreet ylioppilaat koulutuspaikan. Olisiko viilausta vailla oleva hallitus se viisasten kivi, mikä luotsaa talouden nousuun, palauttaa vakaan pohjoismaisen hyvinvoinnin sekä tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kaiken kattavaa tasa-arvoa? Toivoa pitää, epäillä sopii. Sillä vanii vaara, että hallitus, on se viisas, joka heittää ensimmäisen kiven.

Tänään ip. pitäisi ministerijako esitellä, nimet kai huomenna. 

Siitä sitten vaan avokonttoriin asioita vatuloimaan, toivottavasti ilman suurempaa tarvetta jappaista.

Ei Helmi aivan katatoonisessa tilassa kuitenkaan ole; äsken soi ovikello, ja johan alkoi melkoinen itsensä ilmaisu kuulua koiran suunnalta. Siellä oli kaukolämpöyhtiön mies kuselemässä yleisavainta päästäkseen lämmönjakohuoneeseen. Saapuneen ilmoituksen mukaan vesi on poikki tänään klo. 8:00 - 12:00 huoltotöiden takia. Hyvä, kun huoltavat. Siihen malliin on Lahti Energia kaukolämmön ja lämpimän veden hintaa viime aikoina kihautellut. Mutta kun on Kymijärvelle suunnilleen pallomme nykyaikaisimman jätevoimalan rakentanut, annetaan jotakin anteeksi.

Sitä paitsi; enhän minä tiedä, huoltaako siellä Lahti Energia, vai Lahti Aqua? Ei pitäisi ruveta kantaa ottamaan ilman vankkaa tietoa. Siis vesikatkoilmoitus esiin kaivamaan. Siitä se selveni: Lahden Putkihuolto asialla, homma koskee siis ainoastaan yhtiötämme, ei ole laajempi operaatio.

Johan vähän kummeksuinkin yleisavaimen kyselyä; energia-, puhelin-, ja vesitoimittajilla kun on avaimet tarvitsemiinsa tiloihin. MOT.

Mutta noin kiinnostunut olen kiinteistömme puuhista. Kai tästäkin yhtiökokouksen pöytäkirjassa maininta on. Mutta kun yhtiökokouksessa yleensä on naapurilla valtuutus meitä edustaa, ja kun edes pöytäkirjaa ei kunnolla lue, käy näin. 

Oppiskoulussa yhteiskuntaopin tunnilla meille kerrottiin, että politiikka on yhteisten asioitten hoitamista. Ilmankos ei politiikon ura ole koskaan kiinnostanut.

Helmin vuoksi aikaistuneen aamuherätyksen takia myös aikaistuneen aamulenkin aikana sateli hienoa vesitihkua. Ei juuri kastellut, lasit kyllä sumensi. Nyt alkaa aurinko paistella, 15 näkyy mittarissa olevan. 

Siis lopettelen, ryhdyn muihin puuhiin. Mutta uskokaa, tai älkää, en mene suihkuun!