SÄITÄ PITELEE:::

   Trooppiset yöt, tukalan helteen varoitus, varoitus rankoista ukkosista ja niiden mukanaan tuomista kaatosateista ja tuulenpuuskista. Se on nykykesien trendi. Vanhoina hyvinä??? aikoina ei paljon varoiteltu, paitsi siitä, että ravintola ei vastaa naulakkoon jätetyistä palsoista ja karvahatuista. Niin ja merisäälähetyksissä, mitkä ohimennen mainiten keskeyttävät kaiken muun lähetystoiminnan kanavallaan, vaikka olympialaisten satasen finaaliin 50 metrin kohdalla, jos niikseen tulee, kehotettiin varautumaan kovaan tuuleen, myrskyyn, sumuun, etc. Ja onhan siitepölytiedotus ollut iät-ajat olemassa.Vaan eipä olleet ilmatkaan nykyisen kaltaisia äärimmäisyydestä toiseen vaeltelevia ilmiöitä, muistaakseni. Hyvä tietysti on, että varoitellaan. Vanhukset, sairaat, veneilijät, lomailijat osaavat tekemisensä ennakoida. Täytyy tunnustaa, että allekirjoittanutkin on hurahtanut sääasioiden vahtaamiseen. Aamuisin kotona täytyy aina katsoa sadetutka ennen aamulenkkiä, samoin Anttolassa silmänavaussuotua edeltäen. Jos on johonkin tarkoitus lähteä, tulee ennusteet tarkastettua viikon ajan ennen H-hetkeä, ja monen eri palveluntuottajan sivuilta, varmuuden vuoksi. Pettymyksiäkin on innokkaan ennakoijan kohdalle sattunut; poutasäähän varautuneen kulkijan on yllättänyt kaatosade, tai sateenuhan vuoksi reissun väliin jättänyt "kaukaa viisas" on hiljalleen mielessään loinnellut parahultaisessa puolipilvisessä säässä. Toki tämän päivän lyhyen aikavälin povaukset sattuvat koko lailla kohilleen.
  Huomenissa taas kohti Potinlahtea (Koti - vene/autopaikka 185 km). Hellettä luvassa, liekö vettä tullut/tulee? Ensi yöksi on lupeissa. Viralliset sademäärämittaritni, kaksi kpl (vene ja tynnöri räystäskourun alla) asian kertovat. Niistähän on näppärän matemaatikon helppo täsmentää sademäärä: ei muuta kun pumppaa veden veneestä mitta-astiaan, jakaa tuloksen veneen pinta-alalla (yksi litra per neliömetri tarkoittaa yhden millimetrin sademäärää). Sadevesitynnörin kohdalla (sataneen veden määrä per kattolappeen pinta-ala) homma ei toimi, jos sade on ollut niin runsasta, että astia on tullut ylitsevuotavaksi. Myös erittäin rankka kuuro saattaa heittää veden kourun yli aiheuttaen kiusallisen erheen. Kaikesta huolimatta suoritan yllämainitut toimenpiteet joka kerta, kun poissa ollessamme on vettä mittauskohteisiin ilmaantunut, uskokoon, ken tahtoo.
  Olen kehittänyt myös Avokkaasta poissa oloni aikana vallinneen tuulen voimakkuuden mittaustavan, saanut siitä empiirisellä tutkimuksella yhtä eksaktin kuin sademäärämittauksenikin on.  Se tosin toimii vain lyhyehkön, päivä tai kahden, poissaolon jälkeen. Mittaustapa/asteikko on seuraava: Tontilla kasvaa vanhoja ja vanhahkoja puita, joista tietyn voimakkuuden omaava tuuli irrottaa tietyssä määrin kuivuneita oksia, oksan pätkiä ja risuja. Siis havainnoin saunan ja veneliiterin välisellä alueella ja ylös johtavalla polulla olevien tuulen irrottamien kappaleiden laadun sekä määrän per neliömetri. Asteikko on melko väljä, mutta oivallisesti oikeaan osuva.
Aste 1. (0 - 4 boforia): mittausalue puhdas havaintokappaleista, tai risuja enintään yksi kpl/m2.

Aste 2. (5 - 6 boforia): mittausalueella 2-5 risua ja/tai yksi oksanpätkä/m2.
Aste 3. (7 - 8 boforia): mittausalueella paljon risuja, 3-5 oksanpätkää tai 1-2 oksaa/m2.
Aste 4. (9 - 10 boforia): mittausalue kauttaaltaan risujen peitossa, irroneita oksia 3-5/m2, yksi tai useampia juurineen kaatunutta, tai rungostaan katkennutta puuta.
Aste 5. (11 - 12 boforia): ei empiirisen tiedon piirissä, toivottavasti ei tulekkaan!
  Kuten huomaatte, rakkaat lukijat, on vaivatonta seurata, millaista keliä on poissa olessa esiintynyt. Vielä yksi vuotuinen päätelmä; jos pääsiäisen kantissa mökille mennessä on rappusilla toista metriä korkea, uhkatiukkaan pakkautunut jäävalli, on katolla ollut runsaasti lunta. Kun aika alkaa minusta jättää, voin viime sanoikseni huokaista: "Minkä säätutkijan maailma minussa menettääkään!"