keskiviikko 6. elokuuta 2014

PAINOSTA JA KUNNOSTA

  Aion painostaa Israelia lopettamaan väkivallan kierteen Gazassa, samalla kun kunnostan huoltoa vaille jäänyttä polkupyörääni??? Ei vainkaan. Tarkemmin ajatellen aion puhua painonhallinnasta ja fyysisestä kunnosta.
  Eri foorumeilla käsitellään toistuvasti kaiken karvaisia, laatuisia, kestoisia ja hintaisia dieettejä, sekä laihtumisvaikutteisia valmisteita, milloin ylistäen, milloin lytäten, silloin huomioni herättäen, tällöin omaan arvoonsa jättäytyen. Mainoksissa käsittämättömiin suorituksiin, veretseisauttaviin tuloksiin, yltäneet onnelliset asiakkaat hymyilevät manipuloiduissa "ennen ja nyt"- kuvissa 25 kg köykäisempinä. Enpä juuri dietteetteihin, enkä valmisteisiin painokysymyksissä ole turvautunut, poislukien muutaman viikon kokeilua 5:2-diettiin. Sekin alkoi tuntua hölmön hommalta, päätin pysyä kotikonsteissa. Hirveästi en ruokavaliotani tai annosten kokoa säätele. Salaattia, vihanneksia ja hedelmiä tulee toki syötyä aiempaa enemmän. Samoin leivän mutustelun aterioiden yhteydessä, paitsi keittoruokien kera, olen lopettanut. Ja sianihrassa paistettu lenkkimakkara, sekä kermajuustoviipaleelle levitetty voimakassuolainen voi ovat jääneet vähemmälle kolesteroliarvojen tason innoittamana. Kyllähän totuus on, että laihtuminen, painon kurissa pitäminen kaiken kaikkiaan, on matemaattinen kysymys; kun tankkaa, minkä kuluttaa, pysyy ennallaan, kun tankkaa vähemmän, laihtuu, kun tankkaa enemmän, lihoo. Yksinkertaista, eikö totta. Täytyy, totta kai, sulkea pois sairauden aiheuttamat lihavuustekijät. Tekijöistä puheen ollen; jotkut eivät liho, vaikka mitä suuhunsa tunkisivat, pysyvät aina "salakan ruotoina", ovat siis "läpipskojia". Toisen paisuvat, kun vähän lihapiirakkaa väläyttää, hillomunkkia haistelee. Liekö geeneissä? Luin muuten, eilenköhän se oli, jonkun lääkärin vinkin helppoon laihtumiseen. Seisominen! Tutkimuksen mukaan joku oli asiaan huomiota kiinnitettyään laihtunut ihan ittekseltään kilokaupalla vuoden aikana. Siis: Jos katsot televisiota pidemmän jakson, nouse välillä tepastelemaan, mutta ei jääkaapille. Kävele työmatkat, mikäli realistista, kulje portaat kävellen, siemaise kahvitauolla pystykahvit, nämä ainakin, muistaakseni. Sama lääkäri kertoi, että keskimäärin 3 tuntia päivässä tv:ta katsovalla on kaksikertainen riski sydänsairauksiin, kuin yhden tunnin töllöttämiseen käyttävällä.
  Kunto, sen yllä pitäminen, on tänä päivänä noussut tiettyjen tahojen kohdalle uskonnon asemaan. Pitää olla salikortit, muotitekstiilit, personal trainerit, you name it! Joku psykiatrikin oli kommentoimassa aamu-tv:ssa (jätin katsomisen väliin), kuinka kuntoiluharrastuksen saa pidettyä yllä. Jos asiat oman terveyden ja hyvinvoinnin kohdalla ovat sillä tasolla, että vaativat nuppipuoskarin (sivistynyt eufonismi) apua, on kyseiselle auttajalle varmaan muutakin hommaa kyseisen henkilön kohdalla.
  Siis eihän itsestään huolehtimisessa mitään pahaa ole, ei varmaan ikiomassa treenaajassakaan, jos, ja kun, niihin varaa on. Mutta kun kunnon kohentamisen ohella muista asiaan liittyvistä kommervenkeistä tulee itsetarkoitus, aletaan heilua epäterveellä alueella. Tietysti liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisemmin, kuin kirjoittaja sauvakävelemällä, kesäisin puunsouvissa ja vesurisavotassa. Näihin asioihin ammattilaiset ovat oikeita ihmisiä neuvoja antamaan.
  Oma painonhallintani (hieno termi!) ja kunnon kohentamiseni koostuu jokapäiväisestä liikkumisesta (reilu tunti päivässä, joskus tuplana) ja ylen ja ähkyyn (joulua lukuun ottamatta) syömisen välttämisestä. Nämä toimenpiteet pitävät koko lailla taaran maltillisissa lukemissa. Mutta siinä määrin taipumusta paisumiseen on, että jos unohtaa rutiinit, tai on estynyt niitä noudattamaan, nopeasti tärähtää 3-5 kiloa lisää. Eivätkä ne kilot pois häviä ihan samassa ajassa, kuin ilmestyivät. Kuntoani ei ole mitenkään mitannut. Sen huomaa, että hengästyminen on huomattavasti vähentynyt, ylämäkinousu sujuu eri malliin, kuin joku vuosi sitten.
  Ergo: itse kullekin sopiva tapa, ja sen jatkuvuus, siinä keinot painonhallintaan ja kunnon ylläpitämämiseen.

P.S. Painonhallinta ja kunnon ylläpitäminen ovat hieman hämmentäviä, harhaan johtavia, termejä. Jos on 25 kg ylipainoa, ja pitää sen niissä lukemissa, onko se painonhallintaa? Tai jos on rapakunnossa, viittä vaille raato, onko kunnon ylläpitoa, jos ei laske itseään petipotilaan asteelle?
P.P.S. Tuunasin ilmeenkään värähtämättä hieman blogin ilmettä. Ilmeisesti ilmeni ilmaannuttuaan ilmoille?

Tuota superfoodia kun ens viikonloppuna pakkaseen kerää, niin kyllä passaa hallita ja ylläpitää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti