LEHTI PUTOO

Täällä ollaan, ei muita lähimökkiläisiä naapurissa, jopa aurinkokin paistaa! Oltiin jo ennen kymmentä rannassa. Vene oli vettä puolillaan, oli vähän kahessa viikossa satanu. No, onneks oli yhessä veneessä ämpäri, pumppu olois tyhjentäny ikuisuuden. Kun vene oli tyhjä ja lastattu, ei kun starttaamaan; kerran hörähti, siinä se. Meinas pikku hiljaa ruveta ottamaan pattiin. Soitin siinä jo naapurin Heikille; oli kotona, kovin kiireinen, mutta lupas tullea kattomaan. Mutta minäpä päätin, kun oli uusi akkukin, vielä kokeiilla, laitoin tyhjäkäyntikaasun täysille ja jurnutin puoli minuuttia. Eikös se piru pärähtänytkin käyntiin. Hip hein huraa! Oli kait saanut vain kosteutta johonkin arkaan paikkaan.
Nyt on torppa lämmin (20 astetta), lohifilee savustettu ja syöty. Niin, ja pari verkkoa laskettu. Oon ollu viime vuodet veljeni Hanelin kalastuksen varassa, mutta viikolla ostin kaksi 55 millistä verkkoa, kun Hong Kongissa oli halvalla. Nythän vois taimentakin saada. Toivotaan parasta. Niin että pari viikkoa täällä heilutaan, olis sen verran ilmoja, että maa vähän kuivais, ois mukavampi haravoida.
Ennen muinoi näihin aikoihin täällä järjestettiin lehenputoomisjuhlia. Oli ne aikoja! Osallistujia oli Rohusen veljeksistä ja Riti-vainaasta Satsmon kautta Ruikkuun ja Vinskiin. Savustettiin muikkuja ja juotiin hekkeä.
Muistan yhden keikan, kun Ruikku oli vissiin vähissä varoissa: sillä oli eväinä sippi-Boston ja pieni pullo Rioja Tintoa. Se oli sitä huoletonta nuoruutta, Kekkonenkin remmissä.

Ei ihan oo vaahtera vielä lehdetön