Eilen oli iltaottelussa jäällä vain yksi joukkue, ei siis selityksiä. Mutta hienot kisat Leijonilta, hopea on arvokas saavutus.
Käsi sydämellä: Kenen mielestä Patrik Laine oli kisojen arvokkain pelaaja ja paras hyökkääjä? Koskinen ja Granlund tähtikuusikkoon kuuluvat, mutta onko ulkomaalaisiinkin toimittajiin iskenyt lainemania? En epäile lainkaan, etteikö nuorukainen joskus voisi olla oikeasti kisojen paras ja vaikka mikä. Mutta ei vielä, siis minusta.
Aho paransi otteitaan peli peliltä, ja oli eilen oikeastaan ainoa suomalainen, joka pystyi kanukkeja haastamaan. Näin puoliummikkona povaan hänelle, jos mahdollista, Lainettakin ruusuisempaa tulevaisuutta. Jo alle kakskymppisten turnauksessa hän oli mielestäni kisojen paras pelaaja, vaikka ei tullut valituksi all-stars'iin.
Lätkät on lätkitty ja mikäli eilisen ottelun perusteella kisoja arvioi, paras voitti, sillä selvä!
Tuossa kevään korvalla havahduttiin huomaamaan, että molempien passeista oli viimeinen käyttöpäivä päässyt umpeutumaan. Mutta ei hätää; meillä on sormenjälkitunnisteet annettuna, passien myöntämisestä alle kuusi vuotta, joten hakemuksen tekeminen verkossa onnistuu.
Kävin perjantaina jututtamassa hovivalokuvausliikkeen omistajaa ja tuttavaani. Hän lupasi tulla maanantaina varttia vaille yhdeksäksi ottamaan meistä passikuvat. Pulju aukeaa vasta yhdeksältä, niin myös alkaa Hilpan duuni, joten asia hoitui näin mutkattomasti.
Aamulla siis liikkeeseen mentiin, Jukka kuvat nappasi, alennuksen hintaan sorvasi. Häneltä kuvat lähtivät tarvittavine tietoineen poliisille. Sieltä lähetettiin kuvatunnukset hakemusta varten jo kohta yhdeksän jälkeen. Nopeaa toimintaa, joskus näinkin. Kun tulin kotiin, kirjauduin passinhakemussivuille pankkitunnuksilla, sorvasin hakemuksen (n. 5 minuuttin), maksoin passin (44 €), sain ilmoituksen, että passi on noudettavissa tietystä R-Kioskista 5-8 päivän kuluttua hakemuksen käsittelystä. Ja vielä että asiakirjan saapumisesta tulee ilmoitus tekstarilla. Helppoa ku mikä! Ainoaksi kysymysmerkiksi jäi, kuinka kauan kuluu siihen, että hakemus on käsitelty? Vaikka ei sillä niin väliä, ei olla aikeissa maata jättää. Ai miksikö ei? No siksi, että yle ei suostu julkaisemaan Panamasotkuihin sekaantuneita. Vitsi, vitsi. Tosiasiassa ehkä talvelle joku kaupunkiloma vietetään.
Passeista tuli mieleeni Niilo M:n, muinaisen mentorini rakentamisen kivikkoisella alalla, kertoma tarina omasta nuoruudestaa. Nipa oli ollut ennen mestariksi kouluttautumistaan kolmen veljeksen omistaman yrityksen palveluksessa. Firma valmisti jonkin sorttisia makeisia, joita Niilo edustajan ominaisuudessa kiersi tarjoamassa kauppoille ja kioskeille.
"Makeisten tekeminen oli helppoa", kertoi Niilo. "ei kun tarvittavat ainesosat betonimyllyyn pyörimään tietyksi ajaksi! Sitten vaan kauniin pyöreät karamellit pusseihin, pussit laatikoihin, laatikot tilaajille", jatkoi mentorini.
Mutta veljeksillä oli muitakin toimintasuuntia. Niistä Niilo ei kertonut kuin sen, että päivänvaloa ne eivät välttämättä sietäneet. "Sen takia", selvensi hän, "firmassa piti olla kolme johtajaa. Kun yksi oli vankilassa, toinen epäiltynä, oli vielä kolmas vapaana johtamaan yritystä."
Muistelen Nipan tätä tarinaa kertoneen työmaakonttorissa SEW EURODIVE-nimisen yrityksen hallityömaalla. Jutun tässä vaiheessa Niilo sanoi: "Ruokatunti, lähdetään syömään. Autossa Hollolan kunttikseen ajaessamme hän vielä kertoi: "Sillä veljeksellä, joka oli vapaana, oli varmuuden vuoksi aina passi ja nippu USA:n dollareita salkussaan, kiireellisen lähdön varalle."
Hetken ajettuamme hän vielä lisäsi: "Niin, mikäli kansalaisluottamus sattui olemaan siinä vaiheessa, että passi oltiin myönnetty."
No, Niilo ei ottanut työnantajistaan oppia, vaan lopetti kauppaedustajan työt, hankkiutui muutamaksi vuodeksi muuraushommiin, kävi Tekun, ja valmistui mestariksi. Ja hyväksi sellaiseksi. Sitä paitsi oli muutekin kerta kaikkiaan tolkun mies!
Noin ne ajatukset poukkoilevat. Vaan hyvä on niiden poukkoilla, kun päässä on tilaa, koska tärkeämmät asiat eivät tunnu kuluttavan rajallista kapasiteettia.
Jokunen päivä täällä Hollola/Lahti-akselilla surffaillaan, perjantaiehtoona taas Anttolaan usmuutellaan. Ei sieltä pois malta olla. Ja tulee samalla roudattua reissuvihkoon kirjattuja puuteita ja tarpeita kesäloman varalle.
Sattaa tuo puna-ailakkikedon poikanen kukkia viikonloppuna melko mukavasti
Ikkunasta huomasin, että postijakaja pyöräili laatikoille. Kävin katsomassa. Kaupallisia tiedotteita ja ilmoitus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Imoituksess kerrottiin, että lähete kaihileikkaukseen on saapunut, ja että erikoislääkäri on sen pohjalta tehnyt hoidon tarpeen arvioinnin, ja että minut on kirjattu toimenpidejonoon. Kutsu sitten aikanaan käy, nyt odotellaan. Varmaan jotain muutakin tulee tällä välin tehtyä, kuin odoteltua. Muuten, tuon äskeisen posteljoonin tulon havaitsin kaihin runtelemalla vasemmalla silmälläni, joten ei se vielä aivan näkemättömäksi ole mennyt.
Näissä mietteissä lähden loihtimaan tonnikalasalaattia, MSC-sertifioidusta tonnikalasta tietty.
