keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

AIKA AIKAA KUTAKIN

  Aika on kylvää, aika on niittää; entiedä, kuka lie kylvänyt, mutta niittomiehiä viikatteineen on pallokisoissa nähty, tosin muutamia aiempia mittelöitä niukemmin. Samoin urheilutapahtumissa harvinaisempi kannibalismi tekee tuloaan. Niin hyvä jalkapalloilija, kuin Suarez okin, olisi FIFAN Sepp Blatterin, mikäli tämä lahjuskähminnöiltään ehtii, johdolla rukattava sääntöjä sen suuntaisiksi, että kolmannen puraisun jälkeen proteesi takavarikoitaisiin muutamaksi kaudeksi.
  Kaiken kaikkiaan Brasiliassa on käytyt kova viima eurooppalaisten huippumaiden tiimoilla; Espanja, Italia, Englanti ja Kroatia pihalla, Portugali sekä Venäjä todennäköisesti, kuten ei niinkään yllätyksellisesti Bosnia-Hertsegovinakin. Mukana varmasti, siis Euroopasta, Hollanti, Ranska, Belgia, Kreikka!! ja Saksa. Sveitsillä ja Venäjällä vielä saumat. Amerikan alueiden valtiot jyräävät, Aasiasta ei kettään, Oseaniasta ei kettään, Afrikasta Algeria ja Nigeria tyrkyllä.
  Voipa tapahtua, että ollaan menossa kohti huikeaa finaalia Brasilia-Argentiina. Neymarin ja Messin, virtuoosien, jotka yksin ratkovat pelejä, johdolla varsin todennäköinen lopputulema. Nopealla vilkaisulla kaavio näyttää sellaiselta, että se on mahdollista, oikaiskaa, jos olen erehtynyt. Nähdyn perusteella Neymar johtaa mielestäni taitureiden mittelöä niukasti. Onhan siellä tietenkin hyvin pelanneet Saksa, Hollanti ja Ranska, yllätysvalmis Belgia, sekä positiivisesti pelanneet Meksiko, Chile ja Kolumbia, niin ja Costa Rica sekä Uruguay. Repikää siitä, mutta minä pidättäydyn alkuperäisessä ajatuksessani: Brasilia-Argentiina!
  Muutakin on maailmalla ja kotomaassa tapahtunut, mutta ei ole liiemmälti kokoomuksen ministeriruljanssi, eikä kylmän sään siunailu innostanut. Hyviäkin uutisia toki on: Suomi on uuden Good Country Indexin mukaan maailman toiseksi paras maa, eli tekee Irlannin jälkeen eniten hyvää maapallolle ja kansaiväliselle yhteisölle. Toinen hyvä uutinen on, että Jack White on julkaissut toisen sooloalbuminsa nimeltään "Lazaretto". Siispä kipaisen Levykauppa Äx:ään sen lunastamaan. Jos joku sanoo. "en tunne miestä", kuten tokaisi Arto Paasilinnan mukaan paavi Jumalasta, menköön vaikka kirjastoon lainaamaan White Stripesin levyjä. Kannattaa! 
  Siinäpä sitä, valvotut illat, sydänyöt, jatkuvat. Perjantaina Anttolaan, Pisan tornin mukainen, muttei ihan korkuinen vino pino kirjoja messissä (ei kuitenkaan Lionelissa), leivinuuniin valkeaa, siitä se pikku hiljaa alkaa, eläke.
 Parempi kännibalismi...


...kuin kannibalismi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti