Oulussa paljastui traaginen tapahtuma, mutta oliko se niin
tärkeä koko sensaatioita halajavalle kansalle, että iltapäivälehtien piti sitä
ruotia, repiä ja raastaa sivu- ja päivätolkulla? Äsken näkyi vaihteeksi olevan
IS:n sivuilla ykköslööppinä: ”Oulun vauvasurmista epäilty äiti paljasti isien
nimiä!”. Nyt ei kun tutkiva journalismi penkomaan nimet esiin ja ne
julkaisemaan. Saadaan valtaväestölle hekumaa, muutamille lisää surua ja
murhetta. Kyllä lehdet tietävät mikä myy. Jos joskus tulee esiin positiivinen
uutinen, täytyy sen olla vähintään sadan tuhannen ihmishengen sankarillinen
pelastaminen, tai saasteettoman ja ilmaisen energian keksiminen, saadakseen
edes osan Oulun sinänsä kammottavien lapsensurmien hallitsemasta palstatilasta.
Immeisiin kun tuntuu raadollisuus vetoavan humaanisuutta kerkeämmin.
Kokoomuksen saa uuden
puheenjohtaja ensi launtaina Lahdessa. Samassa rytäkässä saamme, niin sinä, minä,
kuin Hentun Liisakin uuden pääministerin. Mikä muuttuu? Valistunut arvaus: ei
mikään!
Vihreät päättivät,
kysyttyään ensin Saanilan Stanilta neuvoa, pidättäytyä yhden puheenjohtajan
taktiikassa. Ehkä hyvä niin; mitä useampi kokki, sen huonompi soppa. Mikäli nyt poliittista soppaa huonommaksi voi
saada.
Uusinta uutta;
Kultarannassa puitiin Suomen tulevaisuutta, tuloksena pahnoja ja akanoita. Lavrov
ja Tuomioja tapasivat, nyt tiedottavat. Tuomiojalla on kyllä selkärankaa sanoa,
mitä hän ja Suomi ajattelevat, mutta Lavrov vastaa Speden muinaista sketsiä
mukaellen: ”Mitä sitten!?” Taas kysymys: mikä muuttuu? Valistunut arvaus: ei
mikään!
Teemu Selänne ei
tule Jokereihin. Onneksi miehellä on sen verran kontanttia, ettei tarvitse
lähteä pelleilemään Harkimon leikkikentälle.
Elämää suurempaa
ovat vain jalkapallo sekä haikumuikut uusien perunoiden ja kantarellikastikkeen
kera. Nythän käy niin, että kisat alkavat ensimmäisten keltavahveroiden
pullahtamista aiemmin, mutta kyllä soosi tehdään ennen välierävaihetta. Pottuja
saa jo, ei kun sitten patistamaan Hanelia nuotalle. Viime päivinä on uutisoitu
usean tähtipelaajan pois jäännistä, loukkaantumiset pääsyynä. Minulla on
kuitenkin tuntuma, että nimetyistä/nimettävistä 960:stä pelaajasta seuloutuu taidokkaita
suorituksia, jumalaisia syöttöjä, henkeäsalpaavia maaleja, epäinhimillisiä
torjuntoja. Torstaina se alkaa, kaikki nauttimaan!
PS. Olen nytkähtänyt
mestaruus-uumoiluissani Argentiinan kannalle. Ken elää, se näkee.
PPS. Taisin kehua Jortti Pehannekselle, että seuraava blogini olisi pidempi. Valittaen on todettava: "Tähän on tyytyminen", kuten sano Luukon Ane, kun kolmannen kerran peräkkäin nuotalla vesiperän vetivät.
Tämä Kangastalon Puutarhalta viime perjantakina ostetun amppelin, a' 12 € (nimi niin vaikee ja outo, vaikka samoja on ollu jo monena vuonna, etten saa päähäni) kuva tällättäköön päätökseksi 13.7. pelattavan loppuottelun Brasilia-Argentiina (2-3) kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti