COGITO ERGO SUM

Tulivat nämä Rene Descartesin kuolemattomat sanat mieleen, kun taas kerran ajatukseni lähtivät laukkamaan kuluttaessani Lindlistä hankittuja juoksukenkiä (ovat muuten hintansa väärti). Ajattelin, siis minkälaista olisi olla olemassa, jos voisi toteuttaa kaikki haavensa, elää, kuten itse haluaa? Muutamia vaatimattomia haluja ja toiveita lähtikin heti vesomaan mieleni syvyyksistä.
*Ainakin viettäisin joka vuosi kaksi viikkoa Shangri-Lassa. Tekisi mielenrauhalle eetua.
*Auton huollot teettäisin J.L.B.Matekonin omistamassa Tlokweng Road Speedy Motors-nimisessä autokorjaamossa Gaboronessa, Botswanassa, edellyttäen, että kelvottomat apupojat Charlie ja Fanwell eivät puutu huoltotöihin, sillä J.L.B.Matekoni on ainoa, joka ymmärtää auton sielun päälle.
*Kävisin aika-ajoin moikkaamassa Quasimodoa Notre-Damen torneissa, minusta tuntuu, että hän on yksinäinen.
*Järjestäisin itselleni vajaat 3 kuukautta aikaa, lahjoisin Passepartoutin sairauslomalle, ja lähtisin Phileas Foggin kera kiertämää maailmaa.
*Änkeäisin Gulliverin matkaan; voisin tuntea itseni kerrankin suureksi.
*Avartavaa olisi myös astua Sanco Panzan sijaiseksi taistelemaan Don Quijoten rinnalla vääryyttä vastaan ja puolustaa sorrettuja.
*Saattaisin, ajan myötä antaessa, poiketa myös Camelotin linnassa tuuraamassa Galahatia tai Lancelotia, jos nämä ovat estyneitä. Voisi samalla tutustua Avaloniin.
*Mieluusti tekisin matkan tulevaisuuden Auroraan, tapaisin siviilipukuisen etsivän Eljah Baleyn sekä ihmisen kaltaisen robotin R. Daneel Olivaw'in, tutustuisin robotiikan kolmeen, sittemmin neljään, pääsääntöön, ja yrittäisin ymmärtää, kuinka R. Daneel Olivaw hiljalleen johdattaa linnurataa Hari Seldonin ja Säätiön aikaan.
*Piipahtaisin jonakin ankeana marraskuun alun viikkona 1800-luvun puolivälin jälkeiseen Pietariin tutkailemaan Raskolnikovin rahavaikeuksia mielenliikeitä.
*Sammon taontaakin olisi hauska seurata, mikäli Seppo Ilmariselle asiantila kävisi pirtaan. Samalla voisi vaikuttaa historiankulkuun suostuttelemalla Louhi, Pohjan Akka Harvahammas, luovuttamaan lupaamansa Pohjolan Tytär maksuksi Seppo Ilmariselle.
*Kesäkuun 16. päivään 1904 Dublinissa en haluaisi palata, sillä olisi pitkästyttävää viettä monta sataa sivua Leopold ja Molly Bloomin sekä Stephen Dedaluksen kanssa, ja olisi epävarmaa, ehtisinkö synttäriksi kotiin.
Alastalon saliinkaan en halua palata, kuuteen tuntiin kun vierähtää 800 sivua, ja Härkäniemen isännän soveliaan piipun valitsemisen kuvaamiseen 70 sivua.
*Mielenkiintoista olisi piipahtaa Mustanaamion luolassa Bengalin viidakossa, tutustua kääpiökansaan sekä tutustua tarkemmin Vanhoihin Viidakon Sanontoihin.
Nämä toiveet päällimmäisenä. Lisää tietysti ilmenisi ajan kuluessa, mikäli siis...

Hauskaa Valpuria toivotetaan myös Mustanaamion valtaistuimelta.