Ihminen on päässyt luotaimillaan marsiin saakka. Marsin etäisyys maasta on 55 000 000 - 99 000 000 km. Aikaa luotaimilla matkaan on kulunut hieman alle puolisen vuotta. Mietitäänpä nyt Auringon (minne on matkaa n. 150 000 000 km) jälkeen lähintä tähteämme. Se on kolmoistähti Alfa Centauri (Alfa Centauri A, Alfa Centauri B ja punainen kääpiö Proxima Centauri). Näihin on matkaa n. 4,395 valovuotta.
Kun yksi vv. on n. 9 460 000 000 000 000 m, saamme jakamalla kyseisen matkan 55 000 000:lla (mikä on lyhin oletettu matka marsiin) tulokseksi, että se matka menee valovuoteen 172 000 000 kertaa. Kun tämä kerrotaan 4,395:llä (Alfa Centaurin etäisyys) sekä 5,5 kk (luotaimen matka-aika Marsiin) ja sitten jaetaan 12:lla, saadaan tulokseksi, että nykytekniikalla ihmiseltä, tai sen luomukselta, kuluisi Alfa Centaurin saavuttamiseen aikaan, 347 000 000 vuotta. Siis lähimmän naapurin saavuttamiseen. Tau Ceti on lähin hieman aurinkoamme muistuttava tähti. Sinne on matkaa 11,88 valovuotta, joten edellisen kaavan mukaan aikaa sinne matkustamiseen hupenisi n. 936 000 000 vuotta.
Nämä luvut ovat tietysti epäeksakteja, enhän esim. tiedä, millaisen matkan Mars-luotaimet ovat todellisuudessa kulkeneet, mutta eivät ainakaan lyhempää, kuin olen esittänyt.
Jos jatkamme ajatusleikkiä, matkamme linnunradan keskukseen kestäisi n. 1 970 000 000 000 000 vuotta ja linnunradan halki n. 98 550 000 000 000 000 vuotta. Pitäs vissiin saaha vähän vauhtia lissää! Tai oivaltaa jotakin muuta. Siinäpä haastetta ihmiskunnalle. Koska sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, eiköhän jätetä politikointi vähemälle, ja pidetä focus olennaisessa.
Asioitahan voi tietysti tarkastella eri näkökulmista; tavallisen tallaajan mielestä jää on jäätynyttä vettä, kun taas inuitin mielestä vesi sulanutta jäätä. Fyysikoilla ja kemisteillä lienee omat mielipiteensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti