torstai 8. marraskuuta 2012

WELL...

Ison maan vaalit sitten ratkesi. Hyvä näin. Ei kai siitä asiat paljon muutu, mutteivat toivottavasti huononekkaan. Oliskohan Suomi sama kuin on, jos meilläkin olisi politiikassa USA:n ja Englannin meininki: käytännössä kaksi puoluetta tappelemassa vallasta. Sehän menee niin, että jompi kumpi on istuimella aikansa, sitten kansa kyllästyy, kun mitään ei tapahdu, ja valtikka vaihtaa omistaa, etc., etc.... aina vaan. Jos meillä olis oikeisto-vasemmisto jakautuma, olis oikeisto juhlinu jonkun vuoden. Veikkaampa, että seuraavissa kansallisissa vaaleissa voittaisi vasemmisto.
Kyllä tuo politiikka kaiken kaikkiaan ihmetyttää; jos ollaan hallituksessa, ollaan yhtä, kun joudutaan oppositioon, päinvastaista mieltä. Politiikotko muka takinkääntäjiä!? Sitten kalistellaan sapeleita ja mollataan vastustajaa mielin määrin, kun on vaalien aika. Toisella kertaa taas kehutaan hänen taitojaan ja kunnioitetaan ajatuksiaan, kun se paremmin tilanteeseen sopii.
Lopuksi yksi lisäys jumalaa koskevaan blogiini: Jos jumala on olemassa, ja jos hän priosoi vähänkään tehtäviään, niin miksi ihmeessä hän välittäisi paskan vertaa maapallon kaltaisesta mitättömyydestä maiilmankaikkeuden äärettömyydessä?
Isänpäivää odotellen.

Anna 5 tai 6


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti