tiistai 13. marraskuuta 2012

MISSÄ KAIKKI OVAT

Näin kauniina ja kuulaana päivänä tulin - taas kerran - pohdiskelleeksi (sivumennen sanoen samalla kuunnellessani Dylan Bobin uutuutta "Tempest") Linnunrataamme,"tunnettua" maailmankaikeutta ja Fermin paradoksia. Enrico Fermi oli italialais-amerikkalainen fyysikko, joka oli mukana ydinreaktorin kehittämisessä, ja sai myös Nobelin palkinnon. Hän heitti kerran kollegojensa kera iltaa istuessaa ilmoille kysymyksn: Jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Lyhyesti: Missä kaikki ovat?
Siihen voi olla lukuisia ratkaisuja. He ovat niin kaukana, ettei teknologia ole vielä olluyt tarpeeksi kehittynyt yhteyden ottoon. Lähistöömme ei ole vielä kehtittynyt älyllistä elämää, joka olisi edes meidän tasollamme. Linnuradan vanhimmat ovat lienee 10 miljardin vuoden ikäisiä, meidän pallomme 3,7 miljardia vuotta. Siis muutama sivilisaatio on saattanut syntyä, kehittyä ja kuolla jonkun katastrofin seurauksena. Etc., etc. Stephen Webb'in opus "Missä kaikki ovat" esittää 50 ratkaisua Fermin paradoksiin, jos jota kuta kiinnostaa.
Meidän linnunradassamme on 100 - 300 miljadia tähteä n. 100 000 X 170 000 valovuotta käsittävässä tilassa. Maankaltaisia planeettoja voi tutkijoiden mukaan olla yksin omassa galaksissamme kymmeniä miljardeja. Galakseja "näkyvässä" maailmankaikkeudessa on 100 miljardia, ja kussakin tähtiä miljoonista biljooniin. Saatikka sitten planeettoja. Ergo, Hectoria löyhästi mukaellen: Kuinka siis ihmiskunta voi väittää, että yksin on. Halki Milky Wayn kun kuljet, ilman että silmät suljet, huomaat, että lähes ruuhkassa oot.

Linnurata on kaunis


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti