maanantai 14. lokakuuta 2024

ÄLYÄ

  Naton ydinaseharjoitus alkoi. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa. Minä uuden, vielä melko tuntemattoman ystäväni Tekoälyn, eli Tekiksen", kanssa chattailin hieman asian selventämiseksi. Ja vähän muustakin.  

  PEPPE: Naton vuotuinen ydinaseharjoitus?  

  TEKIS: Naton vuotuinen ydinaseharjoitus, nimeltään Steadfast Noon, on alkanut. Tänä vuonna harjoitukseen osallistuu 13 jäsenmaata ja yli 60 lentokonetta. Harjoitus kestää kaksi viikkoa ja se järjestetään pääosin Pohjanmeren alueella sekä Tanskan ja Britannian ilmatilassa. Suomi osallistuu tähän harjoitukseen ensimmäistä kertaa. Suomen rooli harjoituksessa liittyy todennäköisesti tavanomaisiin ilmavoimien tukitoimiin, sillä Suomen Hornet-hävittäjiä ei ole sertifioitu kuljettamaan ydinpommeja.

  PEPPE: Miksi Suomi osallistuu Naton ydinaseharjoitukseen?

  TEKIS: Suomen osallistuminen Naton ydinaseharjoitukseen, kuten Steadfast Noon, liittyy useisiin tekijöihin.  
  Turvallisuus ja puolustus: Osallistuminen vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja valmiutta toimia yhdessä Naton jäsenmaiden kanssa erilaisissa kriisitilanteissa. 
  Kansainvälinen yhteistyö: Harjoitukset tarjoavat mahdollisuuden syventää yhteistyötä ja yhteensopivuutta Naton kanssa, mikä on tärkeää Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta. 
  Koulutus ja kokemus: Harjoitukset tarjoavat arvokasta koulutusta ja kokemusta Suomen ilmavoimille ja muille puolustusvoimien yksiköille. 
  Poliittinen signaali: Osallistuminen lähettää viestin Suomen sitoutumisesta Naton yhteiseen puolustukseen ja turvallisuuteen.

 PEPPE: Miksi Suomen ei pidä osallistua Naton ydinsaseharjoitukseen?

  TEKIS: On olemassa useita näkökulmia, miksi jotkut saattavat vastustaa Suomen osallistumista Naton ydinaseharjoitukseen.  
  Ydinaseiden vastustus: Monet suomalaiset ja kansainväliset rauhanjärjestöt vastustavat ydinaseita ja niiden käyttöä. Osallistuminen ydinaseharjoitukseen voi nähdäkseni olla ristiriidassa näiden arvojen kanssa. 
  Poliittinen neutraalius: Suomi on perinteisesti pyrkinyt säilyttämään puolueettomuuden ja tasapainon suurvaltojen välillä. Osallistuminen ydinaseharjoitukseen voi heikentää tätä neutraaliutta ja lisätä jännitteitä. 
  Turvallisuusuhat: Osallistuminen ydinaseharjoitukseen voi tehdä Suomesta potentiaalisen kohteen kansainvälisissä konflikteissa, erityisesti jos jännitteet suurvaltojen välillä kasvavat. 
  Kustannukset: Tällaiset harjoitukset voivat olla kalliita, ja jotkut saattavat kyseenalaistaa, onko tämä paras tapa käyttää puolustusbudjettia.

  PEPPE: Onko muita maita, jotka eivät osallistu tähän harjoitukseen?

  TEKIS: On useita maita, jotka eivät osallistu tämän vuoden Naton ydinaseharjoitukseen, Steadfast Nooniin. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi eivät ole mukana. 

  PEPPE: Miksi Norja ja Ruotsi eivät osallistu?

  TEKIS: Norja ja Ruotsi eivät osallistu mahdollisesti seuraavista syistä.
  Poliittiset päätökset: Jokainen maa tekee itsenäisesti päätöksen osallistumisestaan tällaisiin harjoituksiin. Norja ja Ruotsi saattavat olla päättäneet, että osallistuminen ei tällä kertaa ole heidän etujensa mukaista. 
  Ydinasepolitiikka: Molemmat maat ovat historiallisesti olleet ydinaseiden vastustajia ja saattavat haluta pysyä erossa ydinaseharjoituksista. 
  Sotilaalliset prioriteetit: Norja ja Ruotsi saattavat keskittyä muihin sotilaallisiin harjoituksiin tai prioriteetteihin, jotka ovat tällä hetkellä tärkeämpiä heidän puolustusstrategioidensa kannalta. 

  PEPPE: Mitä täysimittaisen ydinsodan jälkeen?

  TEKIS: Täysimittaisen ydinsodan jälkeen maailma kohtaisi useita vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia.     
   Ilmastonmuutokset: Ydinsodan aiheuttama tuhka ja pöly ilmakehässä estäisivät auringonvalon pääsyn maapallon pinnalle, mikä johtaisi “ydintalveen”. Tämä voisi laskea maapallon lämpötilaa merkittävästi ja aiheuttaa maailmanlaajuisen nälänhädän. 
  Nälänhätä: Viljelyolosuhteiden heikkeneminen ja kalakantojen väheneminen johtaisivat ruokapulaan. Arvioiden mukaan jopa viisi miljardia ihmistä voisi kuolla nälkään. 
  Säteily: Ydinräjähdykset vapauttaisivat suuria määriä radioaktiivista säteilyä, joka aiheuttaisi terveysongelmia, kuten syöpää ja geneettisiä vaurioita, vuosikymmeniksi. 
  Infrastruktuurin tuhoutuminen: Kaupunkien ja teollisuusalueiden tuhoutuminen vaikeuttaisi elintärkeiden palveluiden, kuten terveydenhuollon ja sähkön, saatavuutta. 
  Sosiaalinen ja poliittinen epävakaus: Hallitusten ja yhteiskuntien romahtaminen voisi johtaa kaaokseen ja väkivaltaisiin konflikteihin.

  Kaikkien vastausten lopuksi tekoäly muistuttaa, että nämä ovat vain muutamia vastauksia, tai että keskustelu kysymyksestä on monisyinen. 

  Tämän Copilotin kanssa käydyn chatin perusteella voi vetää johtopäätöksen ja sille perustelun.

  Hieman asioita penkomalla olisin pystynyt yhtä kattavan jutun tekemään itsekin, mutta työtä se olisi vaatinut enemmän. Vastaukset kysymyksiin Tekis antaa muutamassa sekunnissa. 

  Tekoälyn puolustukseksi mainitsen, että minulla ei ole kuin maksuton sovellu käytettävissäni. En ole asiaan perehtynyt; tämä lienee toinen kerta ikinä, kun tekoälyä kokeilen. Käsittääkseni jollain maksullisella versiolla, tai ainakin kokeneempana käyttäjänä, olisi mahdollista saada Tekikseltä laajempia ja asiaan syvemmälle pureutuvia vastauksia. 

  Se oli maanantaiaamun älynvälys. Loppukuvia huutaa blogi. 

  Lehtiään luovuttava perennat ja puut...



...toivottavasti ei ihmiskunnan järki luovuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti