ARKISTA ELÄMÄÄ, SANO NOOA

  Päivät täällä saaressa kuluvat verkalleen. Rutiinit hallitsevat, tottumus on toinen luonto, ihminen tapojensa orja. Siinä 5:30 ylös, pikainen silmäys uutisiin, joku tallenne katseluun, 6:30 kahvit lirisemään, Hilppa nousee, aamu-tv:n uutiset. Kun kun valoa piisaa aamupäiväksi puuhailemaan; puitten roudausta, vesomista, paikkojen talvikuntoon valmistelua. Joka toinen päivä pirtin uunin lämmitystä. Syönnin jälkeen pienet tirsat, ehkä uistelumaan, vähän sieneen, kammarin uuni palamaan.. Joka toinen päivä saunan korvennusta, hyvissä ajoin, jotta ehtii Emmerdalea katsomaan, Illalla yleensä laatuaikaa kirjan parissa, Hilppa saattaa katsella näköradiota. Eroa kesän maneereihin aamusoudun verran, en ole enää viitsinyt lähteä; jos ei ole sumua, tuulee.
  Siinä mielessä kokeneita mökkeilijöitä ollaan, että tällainsen 8-9 päivän reissun pärjää ilman kauppareissuja. Melko vissisti tietää, minkä verran evästä mukaan ottaa, pakkaseen osa. Yleensä käy niin, että luonto antaa lisukkeita, niin että muonaa saa kiikuttaa takaisin maalikyliin. Ja täällä tuppaa vararavinnolle käymään väärin, hernekeittopurkit ruostuvat puhki ja pussikeittojen päivämäärät ovat eri vuosikymmeneltä.
  Tapahtumia riittää vielä syksyisinkin: Eilen ajoi uisteluvene Puumalaan päin, ja hinaaja työnsi valtavaa tukkilotjaa samaan suuntaan, lie Lappeenrantaan matkalla. Hanhia, kurkia, joutsenia lentää aika ajoin etelän suuntaan. Teeri tai useampi pärähtää siivilleen aamupaskareissulla hyyskän takaa. Kätytikka koputtelee piha-aitan takan olevaa valtavaa raitaa tai parhaan päivät nähnyttä lipputankoa. Orava oli toissapäivänä veneliiterin nurkalla haavassa kuikuilemassa.  Orava ei täällä ole ihan jokapäiväinen, ei edes jokavuotinen nähtävä. Viimeeksi nököhammaspariskunta pesi täällä kolmisen vuotta sitten.
  Huomenna sörnäytetään Piskolaan, Hanelia ja Liisa-tätiä moikkaamaan. Samalla reissulla tulee suppilovahveroille noutaja. Kotipaikalla piti käydä jo eilen, mutta homma muuttui hovissa. Illalla Hilppa äkkäsi, että unohdetiin apk-suola. Sitä kun on hyvä laittaa koneen säiliö täyteen talven kynnyksellä, estää näet jäätymisvauriot. Soitin heti Anttolaan Saleen ja K-kauppaan, eihän niillä kyseistä tuotetta ollut. Siis soitto Tainalle, hän tuo tänään Mikkelistä, mutta on vasta illalla kotona, hänellä kun on Hanelin sanassa "kotkotuksia", nyt lienee senaattorin tehtäviin liittyvä kokous ilta kuudelta. Tänää oltaisiin näihin aikoihin Piskolassa, olisi nähty Tainan ja Hanskin tytöt. Huomenna pitää menna aamusta, iltapäiväksi on lupeissa sadetta. No, likat ehditään nähdä lauantaina, kun vien venheen Hanelin rantaan. Siis jos ovat kotosalla.
  Joo, niin oli päässyt käymään suolan kera, kahdesta syystä: Edellinen pakkaus oli niin iso, että siitä riitti kahdeksi vuodeksi, joten asia oli päässyt pyyhkitymään mielestä pois. Toinen, ratkaiseva pointti on se, että puute jäi kirjoittamatta reissuvihkoon. Reissuvihko on mainio asia! Se kulkee repussa väliä Hollola-Avokas, ja siihen merkataan puutteet ja muistettavat asiat päivämäärän kera. Vihkon ensimmäinen merkintä on 23.06.2006. Vihkossa ovat ylhäällä mm. moottorisahan teräketjun tyyppi, ulkomaalien koodit, perämoottorin ja veneen valmistusnumerot. Samoin jokusia Hilpan ylöspanemia reseptejä, ja omia juolahdusiani ja ajatuksenpoikasiani. Tämän reissun kohdalle on räntätty kotiin päin vietäväksi havuja haudoille. Reissuvihkon vakituinen paikka on läppärin vieressä, siihen sen tällään heti saareen tultuamme, siinä se makaa hamaan kotiin lähtöön asti. Hieno idea, nyt vain on näemmä tultu ikään, missä ei enää muista siihen puutteita merkitä. Saatta muuten olla että vielä joskus vihkon lueskelen, kirjoitan siitä tarinan.
  Vielä tulee aika, toivon mukaan, kun täällä katsotaan niin jäitten tulot kuin lähdötkin. Eihän ne toki sellaisia spektaakkeleita ole, kuin vaikkapa Tenojoen vapautuminen, mutta oma hohtonsa täälläkin on.
  Kohtapuoleen päiväkahveen aika, rouvan loihtima omenapiirakka taitaa olla finaalissa, täytyy tyytyä kaupan (Lidl) kekseihin. Saunapäiväkin on. Se on melko köykäinen duuni; tavakseni on heti saunomisen jälkeisenä aamuna työstää bastu "napsausta vaille" valmiiksi, siis vedet ja puut sisälle, kiukaan sekä padan alle klapit syttyineen pesään. Ei kun vähän valkeeta näyttää, johan alkaa lämpiämään!
  Kuten huomaatte täällä on melko kiihkeä rytmi, hyvä, että ainan mukana kestää! Mutta parhaamme yritämme.

BANAALI SYYSTARINA

  Ensimmäinen syyslomapäivä iltapäivään kulutettu. Aamulla oli tavanomainen sumuverho järven yllä, maasto tosi kosteaa. Siksi aamupäivä meni pirttin lämmityksessä ja puiden liiteriin roudauksessa. Ehdin siinä vielä kipaista vähän sieniä malliksi.

  Sumu istui tavallista sitkeämmin, välillä hieman harveni, laskeutui taas. Jokuset ohitse ajaneet veneetkin tormuuttelivat melko maltillisesti. Lopulta, vähän ennen klo. kahta alkoi taivas seljetä, joten ei ku vesille. Tarkoituksena uistelun varjolla kuvata ruskaa (niin kuin niitä otoksia ei oilis ollu ennestään lajin verran!), tai päinvastoin.

  Olihan siellä komeaa. Haapojen punaista väritystä jäin kaipaamaan, mutta tähän oli tyytyminen.

  Kaloista ei ollut tietoakaan, tai oli toki tieto, että niitä lätäkössä on. Siis kaloilla ei ollut tietoakaan uistimeni oivallisuudesta. En kuitenkaan siitä nokkiini ottanut, vaan ihailin maisemia.

  Rauhallistakin oli; yksi ainoa paatti näkyi Juvemmalla päin uistelevan. Kaksi kertaa lensi joutsenpari taivaanrannassa, mutta sen verran kaukana, etten niitä saanut tarkennettua kameraani. Aamupuoleen puita kärrätessäni lensi muutama hanhiparvi tyypillisesti äänellen ylitseni, mutta sumun seasta ei mitään erottanut. Nyt, ilman selvittyä, ei yhtään ylilentoa tapahtunut. 

  Tai tapahtui toki, muttei hanhien! Olin jo hollin aikaa kuulostellut jotakin välillä kovenevaa, sitten taas hiipuvaa ääntä. Lopulta äkkäsin helikopterin ilmestyvän metsän takaa. Eipä aikakaa, kun tajusin sen ilmakuvaavan mökkejä. Oli Saarelelankin yllä piipahtanut. Tulevaisuudessa kai odotettaissa puhelimen tai ovikellon pirinää asian tiimoilta.

  Pitää sanoa, kuten erikoistukija Rauno Murju (eno-Ollin  Kari Suomalaisen pilapiirroksen innoittamana antama nimi) 90-luvun alussa Kevon luonnonpuistossa nähdessään Bob Catin tekemässä lain mukaista tieoikeustietä Kevonsuun rakennuspaikalle. Murju nääs tokaisi: "Kaikkea sitä näkee, kun luonnossa liikkuu."

  Siitä sitten vielä Ilotti kiertäen kotirantaan. missä rouvat jo odottelivatkin. Helmi ei ollut rannasta pois tullu sen koommin, kun lähtöäni haukkumaan jäi. Kaveria ei oikein voi mukaankaan ottaa, kun se seilaa perästä kokkaan ja kokasta perään, saattaisi vaikka saada koukut nahkaansa.

MIKSI KANNATTAA MUUTTAA ANTTOLAAN?

  Tuollaistakin tulee, näin vapaaherrana, mietittyä. Siis syitä listaamaan.

MIKSI MUUTTAA SAARELAAN? PLUS- JA MIINUSNÄKÖKULMAT

-siellä on valmis paikka, missä voi elellä ympärivuotisesti, muutamia toimenpiteitä se kuitenkin edellyttää (+)
-siellä on puhdasta, niin vesi, kuin ilmakin (+)
-siellä viihtyy, on tekemistä (+)
-siellä on halvempaa elää, kun hankkii luonnosta, järvestä ja paikallisilta suuhunpantavaa (+)
-jos aseelliset konfliktit (ennen sodat, kirj. huom.) änkeävät tänne onnelaankin, eivät ensimmäiset täsmäpommit Luonterin eteläosien seutuville suuntaudu (+)
-jos ebolavirus hyökkää kohti Eurooppaa, on saaressa helpompi pysytellä erillään lajitoverien eritteistä (+)
-last but not least: Napajäätiköt saavat sulaa lähes kokonaan (Antarktiksen vaikutus n. 80 m, arktiksen n. 6 m) ennen kuin tulvan piru pirtin lattialla lainehtii. Saimaan pinnan pitkäaikainen keskiarvo on +75,85 (+)
-kauppoihin ja kirjastoon pitkähkö matka (-)
-"rospuuttokelit" vaikeuttavat liikkumista syksyin keväin. Niihin voi toki varautua hamsterimaisella otteella (- ?)
-muodostuuko muutaman kuukauden "pimeä" aika liian ahdistavaksi (+ ja -)

MIKSI EI VIELÄ OLLA MUUTETTU?

-rouvalla on näillä näkymin reilut kaksi vuotta taivalta eläkeikään
-tietyt remontit energiatalouden kurissapitämiseksi tehtävä ennen muuttoa
-äiti-Elina, 92 v. asustaa Lahdessa, ja vaikka onkin vielä omatoiminen, tarvitsee silloin tällöin apua
-en jaksa, joistakin höyrypäistä poiketen, uskoa, että Putin ihan kohta tänne tormaa, eikä Salpakangas, vaikka sotaan liittyvä nimi o(Salpalinja) onkin, on sekään mahd. vihollisen prioriteettilistan alkupuolella
-ebolaa en myös ymmärrä pelätä, vaikka kauhea eläjä, populaation kurissapitäjä parhaasta päästä, onkin
-mannerjäätikköjen sulamisvedet eivät ihan äkkiä Keinokartanontien asunnonkaan sokkelia hivele, itseasiassa turvallisempaa täällä on, Vesijärvi + 81,4

SUMMA SUMMARUM

  Erittäin todennäköistä on, että kolmen vuoden tähtäimellä toteutuu muutto Anttolaan, ainakin isoksi ajaksi vuotta. Jos siis terveyttä ja elinpäiviä piisaa. Hilppakin kun saaressa viihtyy, niin mikäpä siellä köllötellessä. Oletettavasti joku tukikohta ihmisten ilmoilla tulee olemaan, luultavasti kerrostaloasunto. Onko se Lahdessa, Mikkelissä tai vaikka Anttola-cityssä? Aika näyttää. 

EI 1984, VAAN 2014, ELI YHTEENVETO TAMMI-SYYSKUU

  Aikaa joutilasta kun on (koko ajan ei jaksa lukea tai kuvallista tarjontaa nauttia) kasasin tähänastisen vuoden kalenterin.

SIIS

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

  Kalenterin laatiminen jälkikäteen onkin tosi helppoa; aionkin vast'edes unohtaa ennakoivien kalentereiden laatimisen. Kun joskus tammikuun alussa täydennän tämän vuoden ajas'ajan, oletetavasti, toivon mukaan ja suotavasti viimeisten kuukausien kuvat ovat ikuistettu henkilöstä, joka ei vielä päivän valoa ole nähnyt.

LEFFALISTA

  Olen rustaillut tälle forumille listoja muusiikista, artisteista ja kirjoista. Mieleeni juolahti sydänyön hetkinä, silloihan kaikki turhan asiat kaaliin tuppaavat, nimetä kymmenen parasta elokuvaa. Liekö Peter von Baghin valitettava poismeno alitajunnassa myllerrellyt? Korostan, että en ole alan asiantuntija (alan asiantuntijahan on tunnetusti henkilö, joka on tehnyt kaikki ajateltavissa olevat virheet kyseisellä alalla). Lista perustuu siis täysin omiin tämän hetkisiin ajatukseeni, ja saattaisi vuoden kuluttua udeltaessa olla aivan erinäköinen. Jos listalla olevista teoksista joku/jotkut viittaavat taiteellisiin tms. aspekteihin, on kyseessä sattuma, mitä kirjoittaja pahoittelee. Elokuvat esiintyvät kronologisessa järjestyksessä.
  Chaplinin poika, Charles Chaplin, 1921. Chaplinin elokuvista olisi jonkun muunlkin voinut valita, mutta kyseinen tuli ensimmäisenä mieleen, se koskettaa aina.
  Metropolis, Friz Lang, 1927. Tämä dystopiaa kuvaava elokuva on edelleen ajankohtainen. Muuten Teema esittää sunnuntaina 28.09. filmistä restaudoidun, yli puoli tuntia löydettyä, alkuperäiseen versioon kuulumatonta materiaalia sisältävän version. On jo tallennuksessa!
  Polkupyörövaras, Vittoria de Sica, 1948. Neorealismin ja ohjaajansa mestariteos ajalta, kun elokuva oli elokuvaa!
  Takaikkuna, Alfred Hitchcock, 1954. Mielestäni kuitenkin paras tämän tunnelman tiivistämisen mestarin tuontannosta.
  Avarusseikkailu 2001, Stanley Kubric, 1968. Hienon tekijän hieno elokuva hienosta Arthur C. Clarken kirjasta.
  Huuliharppukostaja, Sergio Leone, 1968. Onhan yksi länkkärikin mukaan mahdutettava. Se olisi voinut olla myös Sam Peckinpahin Hurja joukko, 1969, mutta olkoon Huuliharppukostaja vaikka mikä-western, sen on tässä!
  Kellopeliappelsiini, Stanley Kubric, 1971. Tämä tulevaisuudenkuva iskee väkivaltaa vastaan väkivallan keinoin. Tuli toinen Kubric, mitä sitten?
  8 surmanluotia, Mikko Niskanen, 1972. Vaikka onkin tv-elokuva, elokuva kuitenkin. Näyte Mikon osaamisesta niin ohjaajana, kuin näyttelijänäkin.
  Stalker, Andrei Tarkovski, 1979. Hieno filmatisointi saman nimisestä kaikkien aikojen parhaasta scifi-romaanista, tekijöinään Andrei & Boris Sturugatski.
  Varjoja paratiisissa, Aki Kaurismäki, 1986. Akin, aivan kuten Chaplininkin, teoksissa oli valinnan vaikeutta. Menköön tämä samalla kunnianosoituksena Matti Pellonpäälle. Kaurismäen leffojen töksähtelevä yleiskielinen artikulointi on jotain ainutlaatuista!
  Siinä taisi kymmenen listautuakin. Mutta, mutta...ei yhtään musiikkirainaa! Siis bonuksena The Last Walz, Martin Scorsesen ohjaama dokumenttielokuva The Band-yhtyeen jäähyväiskeikasta 1976. Aikalaiseni, jotkut nuoremmatkin ehkä, saa kananlihalle jo osallistujakaartin nimien lukeminen. Ja onhan mukana kolme minun viidestä "mystisestä miehestäni".
  Nyt kun listaa silmäilen, huomaan, että siinä mainittujen elokuvista vanhin on vuodelta 1921, ja uusin 1986. valmistumisvuosien keskiarvo on 1962. Mistä se kertoo? Nostalgis-dementaalis-alzheimirilaisesta syndroomasta luultavasti.

JOUTAVAA JUTUSTELUA

  Silmäilin muutamien lehtien nettisivuja. Tässä tärkeintä antia:
"Näin kuorit porkkanan 5 sekunnissa!" - Jos otsikko olisi ollut "2 sekunnissa", olisin klikannut sivun auki, opetellut niksin, ja mennyt töihin porkkanakuorimoon. Näin ollen ei aiheuta toimenpiteitä.
"Taapero, leikki-ikäinen, koululainen vai murkku? Näistä merkeistä tunnistat lapsesi oikean ikäväiheen." - Niin, eihän sitä esim. siitä, että lapsi on vuoden ikäinen tai koulussa voi tunnistaa.
"Kohunyrkkeilijä teippasi suunsa protestiksi." - Olinpa vähällä tutkia tarkemmin, miksi kohunyrkkeilijän teippauksesta on syntynyt kohu. Mutta en kuitenkaan.
"Kenen pyton jäi tiellä auton alle?" - Jos olisin kadottanut pytonin, tuntisin jonkun kenellä on pyton, tai olisin muuten pytonisti, olisin saattanut lähentyä juttua.
"Viisi faktaa miehen itsetyydytyksestä" - Jokainen voi arvailla, kiinnostiko?
"Mies on kulkenut risti selässään jo 30 vuotta." - Mitä ihmettelemistä siinä on? Jokaisen on ristinsä kannettava!
"Jasmine, 31, teetti kolmannen rinnan." - Uusi keino olla rinnan mitan (lukumäärän) verran edellä amerikkalaisessa tosi-tv-tähti-tyhmyydessä. Niillä ohjelmilla on juuri sellaiset katselijat, kuin ne ansaitsevatkin.
"Alzheimerin 9 ensimmäistä vaaranmerkkiä." - Tätä otsikkoa en muista nähneeni...
"Halpa (koiran)pentu voi poikia jättilaskun." - Koskee luultavasti vain naaraspentuja. Vai onko niin, että kun asiat menevät tarpeeksi tiukalle koiraskin poikii jättilaskun? En kuitenkaa tarkistanut.
"Koirasi voi olla pessimisti."  - Annan ja Jonin Helmi ainakin on optimisti. Eikö ookkii?

 Ja meijän yli 10 v. sitten edesmennyt Helmin lajitoveri Doris oli filosofi.

"Arnold Schwarzenegger johti orkesteria Oktoberfesteilla." - Ei mikään ihme; on se iso mies, mutta niin on oluttuopitkin kyseisillä kekkereillä.

"Syksyn helpoin trendivaate löytyy sinunkin kotoasi." - Ollapa hippusenkaa trendikkääpi! Olisin saattanut katsoa, ja luultavasti pettyä.

"YK:n ilmastokokouksessa paikalla Niinistö ja DiCaprio, muttei Kiinan ja Intian johtajia." - Olihan joukossa asiallinenkin äplistely. On nimittäin oletettavaa, että Suomi tuottaa saasteita Kiinaa ja Intiaa vähemmän. DiCaprion klaanista ei ole tietoa.
  Joo, mitähän nykyhenkilön elämästä tulis ilman webbiä ja sivistäviä sivustoja. Mutta katse eteenpäin. Avanti! Vorväts!  Edasi! Vorward!

PÄIVITYS

  Jos joku ihmettelee, miksi olen syksyihminen, menköön vaikkapä tänään johonkin paikkaan, mihin eivät liikenteen äänet kuulu, tornitalot heijastu. Kun orastavan ruskan keskellä liki 20 asteen lämmössä tepastelee (olettaen, että ei ole hirvikärpäs- tai punkkifobinen), saattaa asia pikkuhiljaa kirkastua. Tai kun loka-marraskuussa omassa rauhassaan herää rasvatyynen veden viereltä ja köpöttelee aamukuselle nurmikon rapsahdelleesa jaloissa pienen yöpakkasen jäljiltä, vetää vainua, kuuntelee hiljaisuutta, on mieli melko seesteinen. Tai loppusyksystä, marras- joukuluussa, kun sataneen ensilumen ja mustalta näyttävän veden kontrasti, lehdettömien puiden ja lakastuneen kasvuston viesti siitä, että kaikki on taas kerran annettu, saavat katselijan tuntemaan itsensä melko mitättömäksi osaksi muovautunutta systeemiä, aistii alakuloisuuden seassa melkoista rauhaa, aikakin minä aistin.

 
  Se siitä vuodatuksesta, mutta kylläpä on tänäänkin ollut hieno syyspäivä; ilma kuin morsian, sieniä sopivasti, ne putsailtu, Hilppa niitä keittelee, ruoho oletettavasti viimeistä kertaa tälle vuodelle ajeltu, täydellistä! Innolla ja mielihyvällä odottelen kahden viikon päästä tulevaa, silloin ollaan Saarelassa reilu viikokko, jos ei ennakoimattomia esteitä ilmaannu. Vaikka osaa se syksy, tai siis mikä vuodenaika tahansa, näyttää nurjan puolensakin. Noh, sitä varten on kesäisin tehty puita, varattu kirjastosta mukaantuotavaa.

  Asiasta seuraavaan. Lahdessa oli, tai on vieläkin, Trion karnevaalit kauppakeskus Triossa. Taisi olla torstaista tähän iltaan. Minähän siellä torstaina, sekä eilen, Hilppaa töistä odotellessani, tein tutkivaa journalismia. Asiaan kuului hölmöön asuun pukeutunut mieshenkilö, joka tepasteli pitkin käytäviä pysähdellen eri liikkeiden edustalle kertomaan kyseisestä yrityksestä ja sen veret seisattavista tarjouksista. Niistä, tarjoksita, puheen ollen: kotiin tuli alku viikosta tapahtuman tarjoukset sisältävä lehti, Huomion arvoista oli, ettei tarjouksissa ollut mitään huomion arvoista, allekirjoittaneelle siis, joille kuikke varmaankin. Torstaina kauppakeskuksessa liikkuva ihmisten määrä ei mielestäni suuresti poikennut normaalista. Eilen porukkaa, myös autoja parkkihallissa, näytti olevan aika runsaasti. Esiintyviä taiteilijoitakin oli. Hassupukuinen juontaja ilmoitti vähän ennen neljää, että kohta esiintyy maailmankuulu, kansainvälisillä estradeilla laakereitä niittänyt tenori se ja se (nimeä en muista, enkä ollut koskaan kuullutkaan) laulaen italialaisia rakkauslauluja karnevaalien teemaan "Venetsia" liittyen. Istui Ciao Coffessa kerrosta Veskuaukion yläpuolella, näköyhteyttä rikospaikalle ei ollut, mutta jäin mielenkiinnolla kuuntelemaan, mitä tuleman pitää. Tulihan sitä, kolinaa, hiljaisuutta, rätinää, mainoksia, hiljaisuutta, ja lopulta armoitetun juontajan ilmoitus siitä, että teknisten hankaluuksien vuoksi virtuoosia aloittaa esiintymisensä klo. 17:00. Niipä jäi se nautinto kokematta, Anttola kutsui.
  Istun kyseisessä Ciao Caffessa, jos nyt en joka päivä, ainakin 2-3 kertaa viikossa tuplaespressolla (Lahden halvin) siinä 16-16:30. Suoraan vakipaikkani edessä on H&M:n sisäänkäynti. Siinä liikkeessä kyllä kauppa käy! Tai ainakin asiakkaita. Ovesta virtaa suuntaan ja toiseen jatkuva, enimmäkseen nuorten tai nuorehkojen naisten virta. Miesten ja lasten osastolle pääsee toisesta ovesta, joten en ole urospuolisten määräään kiinnittänyt huomiota, täytyy varmaan muuttaa istumasuuntaa. Ilmeisesti liikkeessä kuitenkin on hinta-laatusuhde paikallaan, sillä aika useat poistuvat kassi mukanaan.
  Sepä liike-elämästä, kohta täytyy laittaa sauna palamaan. Ensi kerralla aioin pureutua kahvitarjonnanvaihtoehtojen jakautumiseen kyseisen  kuppilan asiakaskunnan keskuudessa, arvokasta tietoa, oletan.