-sade tekee hyvää, se ei ainakaan ole vedenpinnan laskua edistävä tapahtuma, mutta kun sataa, niin sataisi kunnolla, eikä tihuttelisi, pieni tauko, taas tihua, ipottaa
-alhainen vedenpinta on saanut aikaan sen, että meillä on pieni biitsi näkyvillä
-pohjaveden taso on sellainen, että pesukoneiden käyttöä on rajoitettava. Käyttöveden tilanne vaatii vakavan pohdiskelun. Talven aikana aiomme perehtyä erilaisiin ratkaisuihin, eli vertailla kaivon erilaisten syventämisten ja porakaivon kustannuksia, vaikka porakaivon kustannus on tietysti mahdotonta
Pikkubiitsi. Ei sentään biitsiä pelata voi.
Sitten, tihuutuksen sisätiloihin häätämänä, tein mielenkiinnosta parille tekoälysovellukselle kysymyksen MITKÄ TAHOT PYRKIVÄT MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?
CHATGPT
Hyvä kysymys – demokratiaa voidaan murentaa monelta eri suunnalta, ja usein kyse ei ole vain yksittäisestä tahosta vaan monimutkaisesta verkostosta toimijoita ja ilmiöitä. Yleisesti voidaan erottaa muutamia pääryhmiä ja mekanismeja
1. Autoritaariset valtiot pyrkivät heikentämään demokratioita ulkoa käsin esimerkiksi disinformaatiolla, kyberhyökkäyksillä, vaaleihin vaikuttamisella tai poliittisten ääriliikkeiden tukemisella. Tavoitteena on usein rapauttaa luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja vahvistaa omaa geopoliittista asemaa.
2. Populistiset ja autoritaariset liikkeet demokratioiden sisällä. Poliittiset liikkeet tai johtajat, jotka pyrkivät keskittämään valtaa, heikentämään oikeusvaltioperiaatetta ja kyseenalaistamaan riippumattomia instituutioita (kuten mediaa, oikeuslaitosta tai vaalijärjestelmää). Retoriikka voi nojata "kansan tahdon" vastakkainasetteluun suhteessa instituutioihin.
3. Taloudelliset ja eliittitahot. Suuret eturyhmät tai oligarkit, jotka käyttävät taloudellista valtaa poliittiseen vaikuttamiseen tavalla, joka kaventaa kansalaisten tasa-arvoista osallistumista. Esimerkiksi korruption, lobbaamisen ja median omistuksen vääristymät voivat murentaa demokratian toimivuutta.
4. Ääriliikkeet ja terroristiryhmät. Sekä äärioikeistolaiset, äärivasemmistolaiset että uskonnolliset ääriliikkeet voivat pyrkiä väkivaltaisin keinoin kaatamaan demokraattisen järjestyksen.
5. Disinformaatiokoneistot ja manipulaatiokulttuuri. Tietoisesti levitetty väärä informaatio, propagandakampanjat ja sosiaalisen median manipulointi horjuttavat luottamusta demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
6. Sisäiset haasteet. Demokratiaa murentavat myös rakenteelliset ongelmat: Kansalaisten välinpitämättömyys tai luottamuspula järjestelmää kohtaan. Sosiaalinen eriarvoisuus, joka heikentää kokemusta siitä, että demokratia toimii kaikille.
Ei mitään uutta tai yllättävää. CHATGPT lisäsi vastauksen perään: Haluatko, että teen yhteenvedon nykyhetken konkreettisista toimijoista ja valtioista, jotka ovat merkittäviä demokratian haastajia maailmassa juuri nyt, vai keskitytäänkö enemmän teoreettiseen ja yleiseen tasoon? Halusin.
Esimerkkejä valtioista ja toimijoista Maa / taho Kuinka demokratiaa murennetaan Lähteet / arvio
Turkki: Oikeuslaitoksen riippumattomuuden murentaminen, opposition vaientaminen, vaaliväärennökset ja vaaliprosessien manipulointi. arXiv +2 Reuters +2
Unkari: Media- ja lehdistönvapauden heikentäminen, korruption valvonnan petokset, riippumattomien instituutioiden toimintamahdollisuuksien kaventaminen. International IDEA +3 Wikipedia +3 International IDEA +3
Intia: “Electoral autocracy” -termin käyttö kuvaa tilannetta, jossa monipuoluedemokratia on muodollisesti olemassa, mutta vapaus ilmaista eriäviä mielipiteitä, median riippumattomuus ja vaalien reiluus ovat haastettuja. Reddit +1
El Salvador ja Nicaragua: Mahdolliset demokratian heikentymät painottuvat tiedon ja lehdistönvapauteen sekä opposition asemaan. International IDEA
Moldova: Venäjän vaikuttamisyritykset vaaleihin, disinformaatio ja ulkopuolinen propagandakampanjointi. Financial Times +1
Yleisiä trendejä demokraattisen tilan heikkenemiseen liittyen Lehdistönvapaus on romahtamassa monissa maissa — sekä kehitys- että keskiarvoissa. International IDEA +2 International IDEA +2
Vaalien reiluus, parlamentin valvonta ja riippumattomat instituutiot (tuomioistuimet, vaaliviranomaiset yms.) ovat useissa maissa kärsineet. International IDEA +2 Economist Intelligence Unit +2
Kansalaisten tyytymättömyys demokratian tilaan — monet kokevat, että vaalit eivät johda muutokseen, että instituutiot eivät palvele kansaa, että korruptio ja poliittinen suojatyö heikentävät luottamusta.
Lisäkysymys PYRKIIKÖ TRUMP JA USA:N NYKYHALLINTO MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?
Kyllä — monet asiantuntijat, tutkijat ja toimittajat ovat esittäneet huolia siitä, että Donald Trumpin toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä sisältää piirteitä, jotka voivat murentaa demokratian normaaleja pelisääntöjä. Mutta tilanne ei ole mustavalkoinen: on selvästi myös instituutioita, oikeusjärjestelmää ja kansalaisyhteiskuntaa, jotka toimivat vastavoimina. Haluan avata molempia puolia, jotta saa tasapainoisen kuvan.
Missä on havaittavia ongelmia / uhkia demokratialle
Tässä joitakin keskeisiä huolenaiheita:
Valta keskittyy toimeenpanovaltaan. Tutkijat puhuvat “executive aggrandizement” -ilmiöstä, jossa presidentti pyrkii heikentämään tarkastusmekanismeja, kontrollia, sääntelyä. Carnegie Peace +1 Toimeenpanohallinto on pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisiin virastoihin, nimittämään henkilöitä, jotka ovat lojaaleja hallinnolle ja vähentämään virkamiesten riippumattomuutta. Carnegie Peace +1
Ehdottomien valheiden ja vaalivähättelyn vaikutus luottamukseen. Trump on toistuvasti kyseenalaistanut vuoden 2020 vaalien tulokset väittäen laajaa petosta, vaikka todisteet viittaavat siihen, että vaalit olivat pääosin turvalliset ja lailliset. Brennan Center for Justice +2 Brookings +2 Näitä valheita käytetään myös perusteluna toimenpiteille, joilla vaalijärjestelmää halutaan muuttaa. Brennan Center for Justice
Heikentäminen demokraattisista normeista ja yhteiskunnallisista vastavoimista. Oikeuslaitosta on kritisoitu julkisesti, tuomioistuimia painostetaan ja tuomareita nimitetään politiikan ehdoilla. Carnegie Peace +1 Korkeakoulut, akateeminen vapaus, mediakritiikki ja lakipalvelujen riippumattomuus ovat alttiina hallinnolliselle paineelle tai uhkauksille. Center for American Progress +2 Verfassungsblog +2
Vaalioikeuksien rajoitukset. Hallinto on uudistamassa tai pyrkinyt uudistamaan sääntöjä, jotka liittyvät äänestäjien rekisteröintiin, vaalien hallinnoimiseen ja valvontaan, joskus siten, että vastustajien hallitsemilla alueilla olisi hankalampaa osallistua. Brookings +1 On ollut huolia myös vaalitarkastajista, viranomaisista sekä siitä, että vaalien tulosten hyväksyminen tai vahvistaminen voidaan poliittisesti vaikeuttaa. Brennan Center for Justice
Hallinnon vastaaminen kritiikkiin. Julkisen kritiikin, median ja akateemisen instituutioiden suuntaan on nähty hyökkäyksiä (sijaintien kyseenalaistamista, mahdollisia seuraamuksia). Wikipedia +2 Carnegie Peace +2 Epäselvyys vallan tasapainosta: toimeenpanovallan, kongressin ja tuomioistuinten väliset rajat ovat useissa tapauksissa olleet testeissä. Verfassungsblog +1
Missä demokratia näyttää kestävyytensä
Vaikka uhkia on, on myös merkkejä siitä, että demokraattiset instituutiot ja normit toimivat jonkin verran: Tuomioistuimet ovat useissa tapauksissa torjuneet toimeenpanovaltaa, estäneet hallinnon päätöksiä, jotka näyttävät olevan perustuslain vastaisia. Carnegie Peace +2 Wikipedia +2
Kongressi, osavaltiot ja paikallishallinnot (ja joskus samanpuolueisetkin virkamiehet) toimivat toisinaan vastavoimina.
Laajat kansalaisoikeudet, sananvapaus ja oikeus tehdä valituksia hallinnon toimista ovat edelleen suojassa perustuslain nojalla ja oikeusjärjestelmän kautta.
Johtopäätös
Pyöräytyskysymykseen:“Pyrkiikö Trump ja USA:n nykyhallinto murentamaan demokratiaa?” — vastaus on: kyllä, on selviä toimenpiteitä ja linjoja, joiden voi katsoa heikentävän demokratian normaaleja suojarakenteita. Mutta ei voida sanoa, että demokratiasta olisi luovuttu — demokratia on monimutkainen järjestelmä, jossa on monta tarkastus- ja tasapainoventtiiliä.
Demokratian tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon nämä instituutiot ja kansalaiset pystyvät pitämään kiinni normeista, laeista ja periaatteista, sekä kuinka paljon poliittinen paine ja vaalit edelleen toimivat reilusti.
Sitten kysymys MITKÄ TAHOT PYRKIVÄT MURENTAMAAN DEMOKRATIAA? GEMINILLE
Seuraavassa on yleiskatsaus siihen, mitkä tahot voivat pyrkiä rapauttamaan demokratiaa ja miten.
Autoritaariset valtiot: Monet autoritaariset valtiot näkevät demokratian uhkana omalle vallankäytölleen ja pyrkivät heikentämään sitä sekä kotimaassa että ulkomailla. Ne käyttävät erilaisia keinoja, kuten disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä demokraattisten prosessien ja vaalien horjuttamiseksi. Esimerkiksi Venäjän tiedustelupalveluita on syytetty Yhdysvaltain vaaleihin puuttumisesta ja disinformaation levittämisestä useissa Euroopan maissa.
Äärijärjestöt: Sekä äärioikeistolaiset että äärivasemmistolaiset liikkeet ja ryhmät voivat yrittää heikentää demokratiaa. Ne levittävät usein salaliittoteorioita ja luovat epäluottamusta demokraattisia instituutioita kohtaan. Äärijärjestöt voivat myös käyttää väkivaltaa tai sen uhkaa poliittisten vastustajien tai vähemmistöjen pelotteluun.
Sisäiset toimijat: Demokratian heikkeneminen voi tapahtua myös sisäisesti, kun vaaleilla valitut johtajat tai hallitukset alkavat murentaa sen perusperiaatteita. Tämä voi tapahtua muun muassa oikeusjärjestelmän itsenäisyyden rajoittamisella, median vapauksien kaventamisella tai vaalisääntöjen muuttamisella itselleen edullisemmaksi. Tämäntyyppistä kehitystä on nähty esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.
Yksityiset yritykset ja taloudelliset intressit: Raha ja valta kulkevat käsi kädessä, ja suuryritykset sekä varakkaat yksityishenkilöt voivat pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Ne voivat käyttää lobbausta, poliittista rahoitusta ja kampanjointia edistääkseen omia etujaan, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin lakeihin. Jotkut yritykset voivat myös hyödyntää sosiaalista mediaa disinformaation levittämiseen ja mielipidevaikuttamiseen.
Miten rapautumista vastaan voi taistella? Demokratiaa voidaan suojella monin tavoin, esimerkiksi vahvistamalla riippumattomia instituutioita, edistämällä sananvapautta ja moniarvoista mediaa sekä kannustamalla kansalaisia aktiiviseen osallistumiseen. Demokraattisten arvojen puolustaminen vaatii jatkuvaa työtä ja valppautta.
Lisäkysymys PYRKIIKÖ TRUMP JA USA:N NYKYHALLINTO MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?
Arviot siitä, pyrkiikö Donald Trump ja hänen hallintonsa murentamaan demokratiaa, jakavat mielipiteitä ja ovat monimutkainen kysymys. Aiheesta on esitetty useita näkemyksiä ja analyysejä.
Argumentteja demokratian heikkenemisestä
Vaalitulosten kyseenalaistaminen: Yksi merkittävin kritiikki koskee Trumpin taipumusta kyseenalaistaa vaalituloksia, jos ne eivät ole hänelle suotuisia. Vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen esitetyt perusteettomat väitteet laajamittaisesta vaalivilpistä ja niitä seuranneet tapahtumat, kuten Capitolin valtaus, ovat herättäneet suurta huolta demokratian perusperiaatteiden kunnioittamisesta. Demokraattisen järjestelmän perusta on vaalitulosten hyväksyminen, ja tämän normin rikkomisen nähdään heikentävän luottamusta koko järjestelmään.
Institutionaalinen eroosio: Kriitikoiden mukaan Trumpin hallinto on pyrkinyt heikentämään instituutioita, jotka on tarkoitettu vallan tasapainottamiseksi, kuten oikeuslaitosta, tiedustelupalveluita ja mediaa. Esimerkiksi oikeusjärjestelmän politisointi ja median leimaaminen "kansan viholliseksi" nähdään pyrkimyksenä keskittää valtaa ja heikentää demokratian valvontamekanismeja.
Retoriikka ja poliittinen jakautuminen: Trumpin käyttämän retoriikan, joka usein perustuu vastakkainasetteluun, on katsottu syventävän poliittista polarisaatiota Yhdysvalloissa. Vähemmistöjen ja vastustajien leimaaminen sekä väkivaltaan leikittely ovat herättäneet huolta yhteiskunnan vakaudesta ja demokraattisesta dialogista. Jotkut tutkijat ovat jopa vertailleet tiettyjä piirteitä hänen toiminnassaan fasistisiin voimiin.
Argumentteja, jotka eivät näe demokratian murenemista tai pitävät kritiikkiä liioiteltuna
Demokratian voitto: Toisaalta jotkut katsovat, että Trumpin valinta ja hänen toimintansa osoittavat järjestelmän toimivuuden. He voivat nähdä hänen presidenttiytensä kansanvallan ilmentymänä, jossa äänestäjät ovat valinneet johtajan, joka haastaa perinteiset poliittiset normit ja eliitit. Joidenkin mielestä Trumpin valinta oli osoitus siitä, että demokratia kestää epäortodoksisen johtajan ja paljastaa samalla järjestelmän heikkouksia ja tarpeen uudistuksille.
Demokratian kriisin oire, ei syy: Jotkut asiantuntijat väittävät, että Trump on oire Yhdysvaltain demokratian pitkään jatkuneesta kriisistä, ei sen varsinainen syy. Tämä kriisi juontaa juurensa muun muassa taloudellisesta eriarvoisuudesta, superrikkaiden kasvaneesta vaikutusvallasta ja syvästä poliittisesta jakautumisesta. Tässä näkemyksessä Trumpin valtaannousu on seuraus siitä, että moni amerikkalainen kokee yhteiskunnan epäoikeudenmukaisena ja vieraantuneena.
Ei muuta politiikkaa: Trumpin politiikan on nähty myös olevan linjassa laajemman republikaanisen agendan kanssa, joka on pyrkinyt esimerkiksi verotuksen keventämiseen ja sääntelyn purkamiseen. Tässä valossa hänen toimintansa ei välttämättä ole ainutlaatuista, vaan osa laajempaa trendiä, joka on ollut käynnissä jo ennen häntä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymys Trumpin ja Yhdysvaltain nykyhallinnon vaikutuksista demokratiaan on erittäin kiistanalainen. Monet asiantuntijat ja analyytikot ovat ilmaisseet syvän huolensa tietyistä toimista, jotka heidän mielestään heikentävät demokraattisia normeja ja instituutioita. Toisaalta on myös näkemyksiä, joiden mukaan Trump on vain oire suuremmista yhteiskunnallisista ongelmista tai jopa osoitus demokratian joustavuudesta.
Elekee repäskö t-paitoonne! Vielä tein yhden kysymyksen. Lisäkysymys 2 ONKO SUOMEN HALLITUS TAI JOTKUT SEN MINISTERISTÄ MURENTAMASSA DEMOKRATIAA?
CHATGPT
Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys — Suomessa demokratiaan kohdistuu välillä kritiikkiä eri suunnista, mutta on myös paljon vahvuuksia. Tässä katsaus erilaisiin väitteisiin siitä, rapautuuko demokratia, sekä siihen, missä määrin ne näyttäytyvät uskottavina.
Missä on kritiikkiä — mahdollisia demokratiariskejä Tässä muutamia teemoja, joista Suomessa on esitetty huolta.
Kansalaisyhteiskunnan rahoitus ja toiminta. On esitetty, että hallituksen leikkaukset ulkoministeriön kautta myönnettävistä avustuksista sekä järjestöjen tuista voivat heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. STT Info. Tällaiset rajoitukset voivat näkyä niin, että järjestöillä on vähemmän resursseja valvoa julkista päätöksentekoa, tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustelut. Joidenkin havaintojen mukaan hallitus ei aina ole kommunikoitu riittävässä määrin vaikeista valinnoistaan tai hallituksen toimien vaikutuksista. Politiikasta. Toisinaan vastustajat tai oppositio puolestaan väittävät, että hallitus ajaa ohjelmaansa läpi ilman laajaa julkista keskustelua tai että perusteluissa korostetaan tiettyjä näkökulmia ja jätetään toisia vähemmälle huomiolle.
Poliittinen retoriikka ja vallan käyttäminen. On kritisoitu, että ministerien puheissa esiintyy väitteitä, joiden todenperäisyydestä on kiistaa, esimerkiksi väitteet virheellisistä tiedoista tai Suomen hallituksen toimista. Allergia tällaisille puheille voi heikentää luottamusta poliittiseen keskusteluun. Demokraatti.fi Joissakin tapauksissa on myös nostettu esiin huolia siitä, että hallituksen toimet keskittyvät enemmistön tyytyväisyyteen, jolloin vähemmistöjen ja eri näkökulmien kuuleminen voi jäädä heikommaksi.
Epätasa-arvoiset vaikutukset poliittisissa päätöksissä. Säästö- ja leikkauspolitiikat ovat herättäneet kritiikkiä siitä, ettei taakka jakaannu oikeudenmukaisesti. iisalmensanomat.fi +1 Jos hallitus tekee leikkauksia ilman, että eri väestöryhmille aiheutuvat vaikutukset otetaan näkyvästi huomioon, se voi lisätä eriarvoisuutta ja heikentää kysymystä siitä, kenellä oikeasti on ääni demokratian toimimisessa.
Vallan kolmijako ja vallan käyttö On keskusteltu siitä, missä määrin eri valtioelimet toimivat itsenäisesti ja missä määrin hallituksen suunta vaikuttaa oikeuslaitokseen, virkamieskoneistoon tai muihin instituutioihin. Joskin en ole löytänyt vahvaa näyttöä siitä, että vallanjaon perusrakenne olisi romahtamassa, mutta huolia on nostettu esiin esimerkiksi vallan tasapainon säilymisestä. Demokraatti.fi +1
Missä asioissa demokratia toimii verrattuna muihin
Samalla on tärkeää huomata, että Suomessa
Vaaleja järjestetään säännöllisesti ja ne ovat yleisesti koetusti vapaita ja rehellisiä.
Oikeusvaltio on hyvin kehittynyt, ja sen toiminta on laajalti riippumaton sekä viranomaiset että tuomioistuimet toimivat suhteellisen läpinäkyvästi.
Sananvapaus ja lehdistötoiminta ovat edelleen vahvoja instituutioita, ja monia hallituksen toimia kyseenalaistavat ääniä pääsee esiin – niin median, oppositiopuolueiden kuin kansalaisjärjestöjen taholta.
Johtopäätös
On siis realistista sanoa, että joidenkin hallituksen toimien tai päätösten osalta esiintyy riskejä demokratian toimivuudelle — erityisesti läpinäkyvyyden, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten ja oikeudenmukaisen kuulemisen kannalta. Mutta toistaiseksi nämä eivät näyttäisi muodostavan systemaattista murrosta demokratian perusrakenteissa Suomessa.
Johtopäätös/Peppe
Ensimmäiseen kysymykseen olivat vastaukset melko selkeät ja jo tiedossani olleet seikat otettiin esiin. Se oli huomionarvoista, ettei kumpikaan tekis tuonut esiin Trumpin demokratiaa murentavia toimia kuin vasta lisäkysymyksen jälkeen. Suomen hallituksen toimiin ei myöskään viitattu. Lisäkysymys 2 sentään tuotti tuloksen, missä hallituksen toimia kyseenalaistettiin. Tai eihän tekoäly kyseenalaista tai esitä omia arvioitaan. Se seuloo verkosta eri lähteistä tietoa kysytystä asiasta. Tekisten tietolähteisiin en puutu. Melko tasapuoliset vastaukset sain. Ja hyvän lyhyen oppimäärän tiedon demokratiaa rapauttavista syistä. Joskin jo tiedostetun. Moni tutkija, asiantuntija, erikoisasiantuntija, johtava asiantuntija, jopa nuorempi asiantuntija varmasti on eri mieltä tekoälyjen kanssa. Niin minäkin, asiaa tuntematon asiantuntija, joissain asioissa. Mutta lähes jokaisen tuntijan mielipiteitä ohjaa oma mielipide, oma poliittinen kanta. Näissä asioissa on Hectorin sanoin: kuunneltava vaan taivasta se. vaikkei vastaakaan. On nukahtanut Jumala tai jatkaa luomistaan. Kai avaruuden tuolla puolen jossain missä lie, saan vastauksen, kunhan kuolen, mutta on tää pitkän pitkä tie.
Ps. Onkohan Suomen hallitus tietoinen oman toimintansa demokratiaa murentavasta vaikutuksesta. Veikkaan, että osa ministeristä on, luultavasti kaikki. Osa tekee myyräntyötä tietoisesti, osa hyväksyy tietoisesti. Tarkoitus ja EK pyhittää keinot, sano Orpo.
Jos jaksoitte lukea loppuun, niin olette ansainneet oluen, espresson, smoothien tai lasin vettä. Vaikka ei lukeminen kurkkua kuivata.
