Tämä loppupuolelleen kallistuva viikko on ollut hyvä. Ensinnäkin polvi on kestänyt joka aamuisen lenkin dallaamisen. Kovennetulla särkylääkeannoksella, mutta viis siitä. Kun päivänä muutamana en lenkille lähtenyt, oli olo epämukava. Omatunto soimasi. Ainakin 15 vuoden tapa jättää jälkensä.
Ilmakin on ollut sopivaa ulkoiluun; pikkupakkasta, ei liukasta. Lääkitystä en kyllä tohdi lisätä, en edes tällä tasolla pitää. Pitää tuo asia lääkärin kanssa ottaa puheeksi. Vastaanottoaika on parin viikon kuluttua.
Samalla lääkärikäynnillä, missä polvileikkausta on tarkoitus viedä eteenpäin, käydään läpi myös verikokeitten anti. Labrassa olen jo käynyt, tulokset Omakannasta katsonut. Ei maallikon silmin onneksi mitään hälyttävää. Melkoinen liuta tuloksia, kaikki raja-arvoissa. Tosin kaksi juuri sama, kuin suurin sallittu arvo. Lääkärillä asia sitten lopullisesti varmistuu.
Eilen sain tehdyksi valokuvakirjatilauksen. Olen Iiriksen vuosikirjan laatinut nyt 11 kertaa, eli siitä asti, kun täytti vuoden. Kolmena kappaleen, joululahjaksi. Annalle ja Jonille, Jonin äidille, sekä meille. Liisan syntymän jälkeen kirjat ovat tietysti olleet molemmista tytöistä, ja onhan kuvissa myös meitä muitakin.
Kirjan laatiminen aloittamiseen on joka kerta eräänlainen kynnys. Itse teko Ifolorin ohjelmalla ei kovin hankalaa tai aikaa vievää ole. Suurin homma on kasata siihen laitettavat kuvat omiin kansioihinsa jokaiselle kuukaudelle. Kuvia kun voi olla useammassa paikassa. Tosin kaikki otokset menevät, periaatteessa, suoraan pilveen. On kuitenkin tapauksia, että niin ei käy, joten täytyy käydä läpi tiedostoja läppäriltä, puhelimesta ja pilvipalvelusta. Sitten täytyy odottaa, että Ifolorilta tulee sopiva tarjous. Niitähän tippuu pitkin vuotta, postilaatikkoon, niin sähköiseen kuin peltiseenkin. Niissä on yleensä muutaman päivän voimassaoloaika. Nyt maltoin odottaa Black Fridayta, joka on nykyään yli viikon kestävä. Eilen tuli sitten odotettu 40 %:n alennus. Tarrasin heti kiinni. Yleensä olen joutunut tyytymään 30 prossaan.
Vielä yksi tyytyväisyyden aihe. Tänään suoritettiin kahden viikon välein tehtävä viikkosiivous. Ja polvi kesti mainiosti imuroinnin. Mm. imurointi näet kuuluu minun tehtäviini. Imurin raahaaminen kerroksesta toiseen, tai huolimaton työskentely, jolloin polvi pääsee vääntymään sivulle, ovat joskus aiheuttaneet ikäviä tuntemuksia, mutta tällä kertaa kaikki sujui mallikkaasti. Niin hyvin, että kiirehdin heti aamusta suoritetun siivouksen jälkeen vielä lenkille.
Se olikin viimeinen viikkosiivous ennen joulua. Kahden viikon kuluttua on edessä joulusiivous, joka on viikkosiivousta perusteellisempi rupeama. Sitä myös tehdään eri päiville jakaen. Kerran vuodessa sellainen perusteellinen siivo tehdään, niin Hollolassa kuin Anttolassakin; Hollolassa ennen joulua, Anttolassa kesäkauden alussa toukokuussa.
Puuta koputellen tätä kirjoitan. Toivon, ettei ansiokkaasti kulunut viikko pääty vähemmän mukaviin tuntemuksiin.
Laitanpa loppuun pari kuvaa Joulukirjastani. Ihan randomina en niitä valinnut, vaan itse laatimani seulan läpäisseenä. Seulan silmäkoko on sellainen, että se läpäisemiseen tarvitaan tiettyyn ajankohtaan sopiva mieltentila. Nämä kuvat sen kriteerin täyttivät.
Iiriksen temppu trampalla saa hymyn naamalla, joskin elävässä tilanteessa pelon väreet selkäpiihin.
Liisa Karihiekalla. Kesää ikävä tulee. No, kunhan tulisi kunnon talvi, jotta sen voisi ensin edestään pois kuluttaa.
Ei kommenttia. Eikä asianajajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti