Käytiin tosiaan Kerniemellä Puumalassa! Rohus-pokia moikkaamassa. Ovat mieliharmikseen saaneet ristikseen paikan, mikä on parsattaa metriä Anttolan, siis Mikkelin, rajan huonomalla puolella. Noh, kaikkien on ristinsä kannettava. Mutta oli tosiaan mukava turista. Minähän olen velloksia jonkun kerran viime aikoina tavannut, mutta Hanelille kohtaaminen oli ensimmänen liki 40 vuoteen. Siinäpä sitten todettiin, että jatketaan siitä, mihin viimeeksi jäätiin. Vanhoja mieliin palautettiin, vähän tulevaa hahmoteltiin. Siinä turisi reilu 240 vuotta elämänkokemusta, vaan ei olis satunnainen marjasta uskonut!
Eilen tuli siinä määrin vesikuuroja, ettei pystynyt nurmea leikkaamaan. Tänään täytyy sörnäyttää, kunhan kaste vähän kuivahtaa. Aikomus poistua Avokkaasta, mistä aion täst'edes käyttää tilan oikeaa nimä "Saarela" (Avokashan on koko saari, mistä meillä on vain 2,64 ha), on suunniteltu siihen malliin, että ehdimme Hollolaan ennen kello viittä. Siihen aikaan alkaa näet joissain, tähän asti minusta oikealta ohi menneissä kisoissa keihään ja naisten esteiden finaalit. Sen verran täytyy entisen urheilun suurkuluttajan kisoja seurata, tähän mennessä en ole sekuntiakaan suoraa lähetystä nähnyt, pakko/häpeä/kunnia tunnustaa, riippuu lukijasta.
Kuvassa Nuottasaari Kerlahdella, kuuluu Matin ja Markun manttaaliin
Siinäpä isommat, pitää lähteä etsimään miljoonalaatikosta M8 mutteria, mieluumin nyloksia. Hilppa ilmoitti yhdestä aurinkotuolista sellaisen karisseen, kapistus ei siis ole suostuvainen kaikissa tilanteissa ottamaan vastaan käyttäjänsä elopainoa.
Vasemmalla saneerattava tuoli, oikealla Hilppa kelvollisessa kalusteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti