Mikä muuttuneessa käytännössä huolestuttaa, on, että lukeminen on jäänyt vähemälle; eihän aikaa joka paikkaan voi repäistä. Mietin kauhulla tulevaisuuden visiota: istun 20 tuntia vuorokaudessa töllön tai tietokoneen ääressä, kun ei enää unikaan maita ja ainoa mitä luen on Lidlin tarjouslehti. No siihen on tyytyminen, jos niin käy. Tai ei vainenkaa, muutama kirja on taas odottamassa kirjaston varausjonossa. En oikeasti lukemista voi jättää, ennen kuin kaali on siinä kunnossa, ettei muista sivun käännettyään, mistä edellisellä kerrottiin. Toivottavasti se aika on hamassa tulevaisuudessa.
Muuten, minulla on tallennettuna 24 elokuvaa, parit musiikkiohjelmat ja 68 jaksoa eri sarjoja (koska olen joitain juttuja, esim. Vallan linnake ja Borgiat säästänyt tarkoituksella). Elokuvista on varmaan kymmenkunta vielä katsomatta. Mutta mitä halusin sanoa: tallessa on noin 120 h ohjelmaa, ja 2750 h:n tallennustilasta on käytetty n. 3 %. Eli vielä pari länkkäriäkin mahtuis.
Menneenä lauantaina oli Hanelin kumppanin Tainan viiskymppiset. Paikalla oli vain Harmoisen ja Lehkosen sukua. Harmoiset olivat lukumäärässä niskan päällä, mutta kyllä Lehkoset yrittivät nautitun juoman määrässä tilannetta tasoittaa; mehän päästiin Hilpan kanssa lähtemään jo aamu kuudelta. Ruoka vaan oli vaatimatonta: itse savustettua lohta, silliä, uusia pottuja, pari kolme versiota Hauhalan Hanhitilan pateeta, tietysti salaattia, myös sieni-sellaista, pääruokana kolmen laaista paistia; hirveä, pollea, ja nautaa, kanttarellikastiketta, maalaisleipää, jälkiruoaksi sorbettia, kahvia ja konjamiinia. Nämä äkkiä muisteltuna, jotakin jäi varmasti mainitsematta. Haneli kävi vielä illalla nuottamiehiltä muikkuja, joten yön huikopalaksi paistettuja muikkuja. Että kiitos kuitenkin, vaikka ei ollutkaan konjakissa haudutettua riekkoa.
Haneli perhe...
...ja uusi ajokoiranpentu Pimu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti