NÄKÖKULMAKYSYMYKSIÄ

Moni asia ja sen merkitys riippuu näkijästä, mutta se on myös näkökulmakysymys. Esim. näen hovioikeuden suomalaisen oikeusvaltion tuomioistuistuimista keskimmäisenä ja arvovaltaisena. Kuitenkin joskus näkökulmani on sen kaltainen, etten tiedä, onko kyseessä hovi- vai huvioikeus.
Valtaosa ihmisistä pitää tappamista vääränä ja valitettavana, mutta joskus näkökulma kallistuu erinäisiä piiruja, jolloin siitä tuleekin sallittua ja tarpeellista. Tästä aasinsiltana; sodassa ensimmäinen häviäjä on aina  totuus.
Valhe on yleisesti tuomittavaa, mutta tietystä näkökulmasta se muuttuukin äkisti totuuden säätelyksi.
Jyrkkä rasimin vastustaja saattaa joskus ohittaa romanikerjäläisen kuppiin pää etuoikeaan kääntyneenä ja sikarasisti yhtyä äärifeministin kanssa.
Periaatteet on luotu pitäviksi, mutta näkökulman niin vaatiessa elastisiksi.
Kristillinen vakaumus ei käsittääkseni salli itsensä ylentämistä, mutta näkökulma sillä taholla on usein privilegionistinen? (onkohan tuollaista sanaa olemassakaan?). Taas aasinsilta; vanha havaijilainen sanonta: "Ihimisellä, joka pitää itseään toista parempana,ei sellaista olekkaan".
Siinäpä sitä löpinää lauantakiuamuun. Nyt lähetään rouvan kanssa lumikenkähommiin.