Aamupuoleen aloitti tihuutuksen. En ollut moksiskaan, jatkoin hommaani. Hommana oli suodattimen asennus järvivesiletkuun. Tarkoituksena on näet liittää pyykinpesukone rantapumppuun. Kaivon vesitilanne kun ei oikein salli isompia pyykkäyksiä. Siksi suodatin. Imuletkua ei kovin syvälle saa tällä rannalla laitettua, ja humusta, muutakin eloperäistä, tuppaa tulemaan, vaikka imuletkun päässä on jonkinlainen verkko estämässä isommat roskat. Suodattimen, muutakin asiaan liittyvää, hankin, kun eilen käväistiin Hollolassa. Jokke, hoviputkimiehemme tulee jonain päivänä käymään. Hän ynnää, millaisia osia tarvitsee sisäpuolen asennukseen. Tehdään liittymät molemmille pesukoneille. Sitten saa vesi kaivossa olla vähissäkin, niin voidaan koneita pyörittää, sillä Saimaasta ei märkä ihan heti lopu.
perjantai 22. toukokuuta 2026
SADE KASTELEE, TYÖ KASTELEE
Minä siis suodatinta asensin sateessa. Toki osittain räystään antamassa suojassa. Mutta jos räystäs suojeli, niin huolimattomasti tehdyt liitokset eivät. Sain nimittäin housuni märäksi, kun ensimmäistä kertaa laitoin paineet päälle. Itse asiassa vähän roiskutteli toisellakin kertaa. Lopulta olivat kaikki liitokset pitäviä. Nyt pelaa homma. Kunhan Jokke tulee, listaa tarvikkeet, hankkii ne, tulee rakentamaan systeemin, pääsee pk ammattiinsa.
Koska kukaan ei minua kuvannut suodatinta laittaessani, pyysin tekoälyä tekemään siitä kuvan. Aika epeli tuo tekis. En ollut yllä olevaa kuvaa ottanut, kun pyysin tekistä hommiin. Eikä se kai kuvia koneeltani tai puhelimestani edes näe? Ainoastaan oman kuvani pyyntöön liitin. Jostakin se naari muut tiedot. Suodattimen mallin kai siitä, että olin nettihakuja tehnyt. Rakennusten värin se varmaan blogeistani onkii. Mutta rakennus ei ole sentään samanlainen.
Päätin testata tekoälyä lisää. Pyysin sitä luomaan kuvan minusta uimassa sateessa laiturin päässä. No, ensin tuli kuva jostakin naisesta vedessä. Minä tekikselle: ei kun minä. Laitoin kuvan itsestäni saatteeksi. Nyt tuli tämä.
Täytyy sanoa, että maisema on melkein sama, kuin laiturilta on Saukonsaloon päin. Laituri ei ole sinne päinkään. Vedessä olen toki minä, mutta harvemmin, enkä koskaan vapaaehtoisesti, ui vaatteet päällä, lasit silmillä. Pitääkö tässä vanhoilla päivillä opetella tekoälykehittäjäksi, jotta hommaan saadaan rotia. Toisaalta, ehkä tekoälyn ei ole tarkoituskaan meikäläisen uimatottumuksia kuvailla.
Siinä älytöntä tarinaa tekoälyllä höystettynä. Illalla katsotaan Leijonien peli. On muuten Suomen ensimmäinen iltamatsi. Pitää kahvia illemmalla juoda, jotta jaksaa valvoa. Ja poppareita tehdään mikrossa. Kotikatsomo valmistautuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti