Eilen oli kihut Anttolassa. Sinne mekin veneellä sörnäytettiin. Oltiin jo klo. 10 satamassa, joten saatiin venepaikka.
Ensin tallusteltiin laanilla, nähtiin ja jututettiin muutamaa tuttua. Hieman harvinaisempaakin. Oltiin ostamassa Annilta arpoja. 3 kpl vitosella. Anni heti ne tarkisti, totesi voitottomiksi. Minä tarjosin diiliä: "ostatko nää takasin kolmella eurolla". Ei ostanut. Samalla huomasin, että joku katseli minua. Tunnistin miehen, vaikka olin hänet livenä nähnyt edellisen kerran ehkä v. 1973, jolloin hän oli vielä teinivuosiaan aloittava. Kun arpakauppa oli saatu Annia tyydyttävään, minua ei, -tavalla loppuun, kysyi mies "olet varmaan Lehkosen Pertti?"
"Joo olen", vastasin, "ja sinä Koistisen Jarmo."
"Olen, sinäkö vielä tunnistit?"
Siitä alkoi jutunjuurta löytyä. Jarmon vaimokin ilmaantui paikalle. Käspäivät. He olivat ostaneet joku vuosi sitten Ilaskiven kesäpaikan Keljunlahdelta. Olin asiasta tietoinen, mutta Jarmoon en ollut törmännyt. Sovittiin, että me mennään Keljunlahdella käymään, kunhan sopiva hetki tulee. Ovat Anttolassa syyskuun puoliväliin saakka. Vaihdettiin puhelinnumeroita. Kyllä siellä käydään, vaikka eihän Jarmo minun kaverini aikoinaan ollut, kun on aika paljon nuorempi. Silti muisteltavaa löytyy -60-luvun lopun ja -70-luvun alun Anttolasta.
Rohusen Markku ja kumppaninsa Seija nähtiin jo aiemmin. Oltiin sovittu, että Koivulassa tavataan. Niinpä lähdimme sinne dallamaan.
Koivulan pihalla törmättiin Teittisen Eeva-Liisaan. Hän jäi juttelemaan. Sain myös Eeva-Liisalta imartelevan kommentin.
Markku ja Seija olivat jo haukikeiton Koivulassa syöneet. Seija halusi välttämättä tarjota meille sopat. Vielä jo vuosia sitten antamastani avusta huussin kokoamisessa.
Istuttiin terassilla, me syötiin. Hetken mielijohteesta kysäisin, että tulisivatko he saareen kahville. Hehän suostuivat. Sovittiin aika, milloin haen heidät Potinlahdesta. Me kauppaan, veneeseen, saareen.
Täällä juotiin kahvit ulkona, varjojen alla terassilla. Sitten alkoi siellä olla piinaavan kuumaa, joten tultiin pirttiin, ilpin armollisesti viilentämään tilaan.
Juttua piisasi. Oli mukava turista.
Tänään suuntasin ap. sähkömoottorilla ulapalle. Bongasin kahdessa saaressa telttailijoita, kuikkia, lokkeja, kalasääskiä ja kurjen.
En kuikista ja lokeista viitsi kuvaa laittaa, enkä telttailijoista, koska en heitä kuvannut, mutta sääksistä laitan, samoin kurjesta. Kurjesta siksi, että harvoin niitä luodoilla näkee. Tienvarsien pelloilla useammin.
Järvellä lipuessani tuli Hanelilta kutsu rapukesteihin. Ennakkoilmoitus saatiin jo eilen kihuilla, mutta varmistus nyt. Puoleen päivään sovittiin ajankohta. Me tietysti noudatettiin kutsua. Rapuja oli runsaasti. Minä en niinkään ole rapujen ystävä, mutta muut mättivät niitä menemään antaumuksella. Anni ja Katriina vielä loput.
Kahvit perään nautittiin, Katriinan loihtiman täytekakun kera. Tehtiin myös lyhyen tähtäimen aikataulutusta. Haneli hommaa huomenna puutavaraa saunan kuistia varten. Minä menen, YYA-sopimuksen velvoittamana, tiistaina ja keskiviikkona sitä rakentamaan. Perustukset pitää ensin valaa, sillä pilarit jäävät korkean veden aikana alapäästään veden alle.
Helle jatkuu, mutta aamupäivät rantasaunalla ehkä pystyy uurastamaan. Pitää aloittaa, ettei mene puima-aikaan asti. Ei niin, että puima-ajalla mitään rajoitteita Hanelille tai minulle olisi asetettavaksi. Mutta onhan se yhtä hyvä syy kuin mikä tahansa muu aloittaa hommat.
Torstaina mennään Salmelaan katsomaan Särestöniemeä, samalla muittenkin esillä olevia teoksia. Siis Hilppa, minä ja Taina. Ehkä Hanelikin saadaan mukaan.
Millä aikataululla terassiprojekti jatkuu, on vielä avoin. Luultavasti heti perjantaina, sateen sattuessa sen jälkeen.
Siinä hieman mennyttä, hieman tulevaa. Ylimääräisenä huomiona totean, että eilisestä alkaen on Teslan merkkejä alkanut liidellä ilmassa. Ei iso mainoskampanja on aluillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti