Tänään oli Mikkeli-päivä. Kun kaikki olivat hieroneet unet silmistään, syöneet aamupalan, pukeutuneet asianmukaisesti sateiseen venematkaan autolle, päästiin lähtemään. Kahdella autolla piti tietysti mennä. Kahdella kaasu-Skodalla.
Mikkelissä toimitettiin asioita. Ensin Puuilossa ja Jalovedessä, sitten risteiltiin Stellassa ja Akselissa.
Tavattiin perhe Juvonen Akselissa. Vastahan he tiistaina kyläilivät Saarelassa. Heidän, siis Tiilikaisten ja Juvosten, oli tarkoitus mennä huomenna Tykkimäelle. Nyt, asiaa pohdittuaan, he päättivät siirtää menoaan. Aikamoista keliä on nimittäin lupeissa. Sadetta, ukkosta ja tuulta puuskissa 20 m/s. Liekö edes laitteet sellaisessa myräkässä ovat käytössä? Me jätettiin Juvoset lopettelemaan aterioitaan, lampsittiin Normaliin. No sinnepä ilmaantuivat Juvosetkin.
Kun normaalit ostokset oli Normalista ostettu (huom. minä en edes käynyt sisällä), lompsittiin koko revohka lievässä tihkussa torin poikki kirjastoon, mistä lainattiin lapsille ja Annalle lukemista Peppe-papan kortilla. Hyvästeltiin Juvoset. Minä kohteliaana miehenä sanoin, että oli hauska tavata. Nähdään taas, toivottavasti ei ihan näin usein. Onneksi taisivat tajuta, että en aivan vakavana sitä sanonut.
Sitten olikin aika mennä Domiin syömään. Herkulliset pitsat siellä valmistetaan. Pidetään mielessä.
Domista käveltiin lähes sateettomassa kelissä Naisvuorelle. Perhe Tiilikainen kiipesi ylös torniin, me Hilpan kanssa passattiin, jäätiin alas istuksimaan. Kun Tiilikaiset tulivat alas, juotiin kahvit.
Mikkeli-päivä alkoikin taittua lopuilleen. Tiilikaiset suuntasivat vielä Stellaan, me haettiin auo toriparkista, käytiin tankilla ostamassa bensaa perämoottoriin. Tai oikeastaan pariin kanisteriin perämoottoria varten.
Sitten neljän ruuhkassa Lidliin ruokaa haalimaan. Ei meinannut autolle parkkiruutua löytyä. Lopulta se onnistui. Perhe Tiilikainen oli jo myös Lidliin ehtinyt. Ostokset tehtiin, lähdettiin takaisin Anttolaan.
Tihkusateessa taas jouduttiin venematka tekemään. Ei pahemmin haitannut.
Nyt ollaan asetuttu, matkan rasituksista toivutaan. Toisia se rasitti enemmän, toisia vähemmän. Ei ketään kovinkaan paljon.
Ensi yönä ja huomenna saattaa sähkö pätkähtää. Vaikka kovimmat tuulet ja ukkoset eivät tänne osukaan. Siihen ollaan varauduttu. Aggregaatti on valmiudessa, vettä on laskettu kanisteriin, järviveden suodatukseen tarkoitettuun laitteeseen hankittiin päivällä uudet suodattimet, koska entiset olivat jo talvella täällä käydessämme päässeet elinkaarensa loppupuolelle. Toivottavasti ei kuitenkaan ainakaan monen päivän katkoa tule, Sellaisiakin on näet koettu. No, on täällä toki oltu ja eletty silloinkin, kun sähkö kulki lähimmillään Piekälän puolella.
Huomenna siis tuulee ja sataa. Ukkosesta ei tiedä, minne se tahtoo tulla vierailemaan. Lauantaina näyttää taas poutaiselta. Jotain mukavaa silloin keksitään. Veneen polttoaine ei ainakaan aseta rajoituksia.
Vielä seikka, joka Peppe-pappaa ilahduttaa. Anna osti Iirikselle kirjakaupasta päiväkirjan. Tytön pyynnöstä. Heti kun saareen päästiin alkoi hän kirjoittaa. Toista sivua tarinaa syntyi. En tietysti tiedä, mitä kirjoitti. Hienoa, jos Iiriksen äkisti alkanut into kirjoittaa jatkuu kauan. Vaikkapa koko elämän. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Sanoo turhaa ja hieman asiallisempaa, älytöntä, sattumoisin osapuilleen asiallista tekstiä omaksi ilokseen aika lailla naputellut. Tietysti Peppe-pappa on jäävi arvostelemaan sitä, onko kirjoittaminen hänelle haittaa tai hyötyä tuonut. Ei ainakaan köysiin ole kuitenkaan vielä joutunut.
Loppuun kuva työistä tähyilemässä sateisen Mikkelin näkymiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti