Viimeistä päivää vietetään. Lähes kaikki tarvittava on talven varalle on tehty. Äsken kippasin sadevesitynnyrin talon nurkalta nurin, tyhjensin kusipöntön (hienommin suotovesiastia). Iltapäivällä laitetaan APK talvikuntoon. Aamuksi ei oikeastaan jää kuin vesiputkiston ja varaajan tyhjennys.
Ulkona on nollakeli, lämpöasteille alkaa mennä. Pakkaset ovat täällä erää ohi. Kosteaa pihalla on, eikä mitään tähdellistä tekemistä sieltä löydy, joten ajankuluksi teen yhteenvetoa kohta taakse jäävästä puolivuotiskaudesta. Mehän emme elä kvartaalitaloudessa, vaan eloamme kuvaa sana biannual.
TOUKOKUU:
Saareen tultiin 4. toukokuuta. Tavanomaisesti sujui muutto. Aluksi piha- ja kasvimaatöitä. Sää keskimääräistä. Loppukuussa pitkä hellejakso. Luonto ja istutukset rävähtivät kasvuun.
Työnjakoa helteen keskellä? No, ei sentään. Mutta enhän tietysti kuvaan pysty kesken aherruksen nappaamaan.
KESÄKUU:
Ilmat suotuisia; lämpöä piisasi, vettä välillä kaivattiin, lopulta sitä aina sateli. Perhe Tiilikainen tuli juhannuksena: Joni palasi vielä duuniin, Anna ja lapset jäivät saareen.
Kesäisiä päiviä loppukuussa, vesikin lämpeni mukavasti.
HEINÄKUU:
Perhe Tiilikainen ei paljon ehtinyt saaressa olemaan. Iiriksellä oli leirejä, Anna oli mukana. Joni ja Liisa muutamia päiviä alkukuusta täällä viettivät. Loppukuusta sentään koko perhe reilun viikon kesästä nautti. Iiris ja Liisa enimmäkseen vedessä.
Sieniä alkoi poksahdella. Tuli jopa minulle, sienimiehelle, ennennäkemätön kantarellivuosi! Helteisiä jaksoja oli, mutta vettäkin sateli.
Hankkimistamme käärmekarkottimista rantakäärmeet viis veisasivat. Kyitä en tainnut bongata lainkaan koko kesänä.
ELOKUU:
Satoa alkoi tulla. Kaikkia, mitä oltiin kasvamaan laitettu. Ylipäätään hyvä vuosi. Normaalimäärän, jopa enemmän, istutukset tuottivat.
Suolasienet sain taas yhdellä oikea-aikaisella reissulla kerättyä. Tatteja ei kohdalle suuria määriä osunut, mutta vähän pakkaseen niitäkin laitettiin. Kantarellien keräämisestä sain vain uneksia. Paitsi, jos ruokapöytään tarvittiin. Ei paljon himosienestäjää helpottanut; viisi minuuttia, parisataa askelta, homma tehty.
Mustikkaa oli kohtalaisesti tässä saaressa. Ei tarvinnut muualta mennä haalimaan. Sosiaaliset tapaamiset tuli tehtyä. Me ensin Vilhusilla, sitten Moisalat täällä.
Heinäkuussa tehty terassi odottaa vieraita.
SYYSKUU:
Lihansyönti oli ilmastoystävällistä. Tomaattia, kesäkurpitsaa, muikkua, ahventa, sieniä, valtaviksi paisuneita pottuja.
Puolukkaa löytyi myös Avokkaansaaresta sopivasti. Hiljalleen alkoivat mietteet kääntyä pian tapahtuvaan Pariisin matkaan. Ja aika riensi. Hiljenevää vesiliikennettä hallitsi muutaman kerran viikossa ohi ajava valtava tukkiproomu.
LOKAKUU:
Pariisin lennettiin. Hieno reissu, huono tuliainen. Tautia kaikille aikuisille tuli. Sitkeääkin, lääkärin apua tarvitsevaa. Nyt ne on kärsitty.
Illanviettoa kortteerissa Alfortvillessä. Tv ei muuten tainnut olla auki kuin ensimmäisenä iltana, vaikka sellainen löytyi kahdesta huoneesta.
Lokakuu matkan jälkeen oli hieman erikoinen. Tautien parantelua, hieman kalastusta, hieman kesken jäänyttä polttopuuhommaa, lopuksi paikkojen talvikuntoon laittamista.
MARRASKUU:
Nämä muutamat päivät on paikkoja nuohottu, Hollolassakin ehdittiin käydä. Ja Keravalla Iiriksen kisoja katsomassa.
4. toukokuuta tultiin, 6. marraskuuta lähdetään. Joulun yli riittää puuhaa. Varmaan viimeistää tammikuun lopulla alkaa mielessä väikkyä maaliskuu ja viikko pari saaressa.
Piha eilen aamulla. Ei enempää lunta täällä ole ollut. Tuokin on enemmän huurretta.
Melko typistetty oli yhteenveto. Talven lyhyinä päivinä ehkä ehtii Päätalomaiseen tyyliin asioita selittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti