DIKOTOMIA

  Ennen koulussa urheilutunnilla, tai kylän urheilukentällä, jaetiin joukkueet futis- tai pesäpallopeliin siten, että valittiin ensin kapteenit. Sitten arvottiin, kumpi näistä saa aloittaa. Voittanut valitsi yhden, hävinnyt sai valita kaksi. Sen jälkeen valittiin vuoronperään, kunnes joukkueet olivat valmiit. Aika oikeudenmukainen käytäntö. 

  Nykyisessä kahtiajakautuneessa maailmassa tuntuu siltä, että hallitus valitsee ensin mitä haluaa, luu jää, korttipelitermin vastaisesti, vastapuolen käteen. 

  Kahtiajakautuminen on Suomessakin jo pitkällä. On äänekäs joukko, jota ei saa edes arvostella ja maltillisempi kansanosa, joka yrittää saada ääntään kuuluviin valheiden, opportunismin, ylimielisyyden ja itseään toistavan argumentoinnin keskeltä. 

  Ravitsemus- ja ruokasuosituksista, jalkaväkimiinoista, Linnajuhlien kutsusta kieltäytymisestä, Kiljusen videosta, kaikesta mahdollisesta käydään somessa repivää keskustelua. Puolesta ja vastaan. Puolensa on suuri osa kansasta valinnut. Osa keikkuu välissä ilman mielipidettä, eli vähän samantyyppisesti kuin Kaipaisen Vilikki-vainaa suhtautui vedonlyöntiin; hän oli aina valmis, ja ihan sama, kummin päin. 

  Jonkun totuus on jollekulle valhe. Yksi ristiin kätensä, uskoo Raamattuun, toinen nostaa kätensä yläviistoon, uskoo Mein kampfiin, kolmas pitää kädet taskussa, ei usko mihinkään, neljäs osoittaa eteenpäin, uskoo tieteeseen, uskoo ihmisyyteen. Näin ajatellen kahtiajakautuminen on jakautumista neljään. Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että ensimmäisissä ja toisissa näyttää olevan niitä, jotka kuuluvat sopuisasti samaan joukkoon, laveasti ottaen kolmannet ja neljännet myös omaansa. 

  Aaltola ja Toveri ja ketä niitä on, ovat puuhamiehinä kansalaisaloitteelle Ottawan sopimuksesta irtautumiselle, eli jalkaväkivaltamiinojen käytön sallimiselle. Jos joku on eri mieltä, on hän putinisti. Kun Finlandia-voittaja Magdalena Hai kieltäytyi kutsusta Linnan juhliin, lopullisena syynä Ville Rydmanin saama luottamus, niin hän on putinisti. Kun Teemu Keskisarja kieltäytyy kutsusta Linnan juhliin, koska hän aikoo osallistua 612 -kulkueeseen, niin huudetaanko, että hän on putinisti? Epäilen. On tahoja, joille sellainen, mikä muille on kiellettyä, on sallittua. Ylevistä syistä. No, en jaksa viestiketjua ryhtyä perkaamaan. En sitä tee koskaan. Sen, mitä tiedän somen älämölöstä, saan selville muulla tavoin.

  Joopa joo. Jos kahtiajakautumista vahvistavan keskustelun sijaan käytäisiin asiallista keskustelua ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta meret täyttävä muovi mukaan lukien, sotien lopettamisesta ja uusien ehkäisemisestä, sen sijaan että "rautaa heti rajalle"-tyypit uhoavat äänekkäästi, jos ministerin joskus vastaisivat kysymyksiin, muutenkin kuin "kuten olen sanonut", niin ehkä kahtiajakautuminen hieman vähenisi. Vaikka kukapa minä olen sanomaan. Olenhan puoleni valinnut. Jopa niin, että ajattelematta sitä, että Suomi olisi ensimmäinen EU-maa, joka irtautuisi Ottawan sopimuksesta, vihaan niin paljon sotaa, niin paljon aseita, että miinojen sallimista en kannata. Sitä paitsi varustautuminen johtaa vastapuolen varustautumiseen. Jokainen itseään vastaan koettu teko poikii vastareaktion. Se voi salakavalasti johtaa tilanteeseen, missä ollaan hiuskarvan päässä sodasta, pian täysi rähinä päällä.