LOPUN ALKUA

Täällä Anttolassa ollaan nyt oltu neljä viikkoa poislukien kahden päivän kotireissu. Kylläpä ilmat ovat olleet taas suotuisia; aluksi hellettä, sitten muutaman päivän kylmempi sadejakso, sen jälkeen taas hellettä. Eilen illalla kulki ukkosrintama yli, möyrysi pari tuntia, iski muutaman kerran kohdilla, ja mikä parasta, vettä tuli runsaasti. Kyllähän luonto (lue sienet ja marjat) tykkää! Kanttarellejä tosiaan jo parit soossit syöty, metsämansikoista nautittu, mustikat kypsyvät viikossa parissa.
Huomenna on paluu edessä, perjantaina takaisin; nurmenleikkuuta, Tainan synttäreitä, sienikartoitusta, ehkä verkot veteen. Sitä seuraavana viikonloppuna taas suuntana Avokas; naapurin Heikki tulee ex-kumppaninsa Päivin kanssa tutkailemaan pihahommia. Päivi tekee (ja totetuttaa) puutarhasuunnitelmia, Heikillä on kaivinkone. Tarkoitus on, että joko syksyllä, tai heti jäitten lädettyä keväällä, Heikki tuo koneen lautalla saareen. Kaivetaan villiintynyt ja osittain kuollut "ruusutarha" ylös ja laitetaan rinne nurmikolle. Alapuoli saa jäädä kedoksi (sinne on jo kylvetty ketokukkien siemeniä). Yläpuoli tosiaan nurmelle, joitain istutuksia ja kukkapenkkejä sekaan. Ruusuviidakon alta paljastuu mm. kaksi isohkoa kiveä, tai peruskallion nyppylää. Niiden ympärille saa varmaan jotain järkevää laitettua, Sen vuoksi Päivi on tänne pyydetty. Hän kertoo, mitä kannattaa istuttaa. Minulla on vain kaksi vaatimusta: helppohoitoisuus, ja täkeimpänä, ettei kasvi ryöstäydy, leviä, rönsyile, karkaa käsistä! Olen nimittäin taistellut tarpeekseni mm. ruusujen, lupiinien ja jättipalsamin kanssa. Onneksi kukaan vähämielinen ei ole tänne kaukasian jättiputkea roudannut!
Puutarhakatselmuksen jälkeisenä viikonloppuna onkin edessä Pori Jazz ja Eric Burdon & Animals.
Että sellaisilla mielillä lähtöön valmistaudutaan. Tänään on luvassa vielä lämmitä ja melko sateetonta, huomenna, kun pitää yli ajaa, ennusteena runsasta sadetta.

Villiintynyt ruusutarha

Heikin kanat (kuten kukotkin) syövät terveellisesti