ONKO ILONAIHEITA?

  Aamu valkeni, tai oikeastaan sumeni. Usva tiheni samaan aikaan kun aurinko nousi. Kun rantaan seitsemän maissa menin, näytti tältä:

  Sumu ei ollut hiipinyt kovin sakeana meidän rannalle, joten väriä saanut vaahtera lakastuvan ruohon ympäröimänä oli näkösällä.

  Laiturilta katsellen näytti erilaiselta.

  Päätin lähteä vesomaan rantakaislikkoa. Ei niitä korkean veden aikaan ole helppo vesoakaan. Kurahousuissa ei ole hauskaa duunata.  

  Siinä puuhatessa tuli mieleen kysymys "onko ilonaihetta?". Esittikö joku tuon radiossa, näinkö unta, vai muutenko vaan pälkähti? Asiaa kuitenkin mielessäni kääntelin. 

  Ilonaiheitten löytyminen on kovin henkilökohtainen asia. Minä en ole iloinen siitä, että meillä jämäkkä hallitus ja hyvä hallitusohjelma. Luulen, että monille se on ilonaihe. Tarkennukseksi totean, että toki olisin iloinen, jos meillä oikeasti olisi jämäkkä hallitus ja hyvä hallitusohjelma. 

  En ryhdy tekemään listaa niistä asioista, joista en ole iloinen. Sen sijaan ilonaihe on, kun sumun hiljalleen noustessa, hiipuessa pois, ikävä vesominen sujuu hyvin, kun ymmärrän silloin tällöin seisahtua katselemaan muuttuvaa maisemaa.  Siitä laitankin muutaman kuvan.

  Aloitellessani päivän urakkaa, arska tuskin jaksoi valoaan läpi sumun luoda. Mutta se ei estänyt urheaa veneilijää puksuttamasta Puumalaan päin. Niin ovat toiset meistä. Laivoja jotka löytävät väylänsä yksin.

  Puolen tunnin kulutta alkoi sumu tehdä hitaasti tilaa.

  

  Vielä puolituntinen, niin sinistä alkoi pilkahdella.

  Hieman ennen lopullista kirkastumista maisema oli aika hieno .

  Myös muita ilonaiheita tuli mieleeni. Iiriksen menestys kauden avauksessa. Saamieni tietojen mukaan hän olisi ollut viime keväänä noilla pisteillä  kolmas koko Suomen A-silmufinaalissa. 

  Päätin, että en enempää ilonaiheita ala listaamaan. Kuitenkin, kun lounaalle tulin, oli aihetta iloon. Herkkutattirisotto ja "Läskiautolta" (Hanelin nimitys lihatuotteita Anttolassa kerran viikossa kauppaavalle autolle) ostettuun savupossuun käärityt, edellispäivältä jääneet kanarinnat maistuivat työmiehelle. Maistuivat, vaikka Hilppa harmitteli, kun ei parmesaaniraastetta ollut risottoon laittaa.

 

  Ilonaiheet löytyvät läheltä, pienistä asioista. Vastapainoksi isoille asioille, joista ei tahdo löytyä kuin surunaiheita. 

  Illansuussa lasketaan muikkuverkot. Hilppa konehenkilönä. Naapurit lähtivät käymään kotonaan, joten poikkeuksellisella kokoonpanolla mennään. Mutta koetulla. Kunhan muistaa Hilppa, että konetta ei pakillla täydelle kaasulle laiteta kun Peppe verkkoa seisaaltaan laskee. 

  Yksi aamun bongaus loppuun. En tiedä onko tämä ilon- tai surunaihe. Aamu-TV:ssa haastateltava lausahti "se on ikäänkuin niinku". Mitä sanojen tuhlausta!

ARKEA JA JUHLAA

  Kauniit syyspäivät kuluvat verkkaan.  Ei meillä kiire olekaan. Keskiviikkona laitettiin talkoilla laituriin jatkopätkä. Siis naapurit tulivat hätiin. Hyvin homma sujui. Rouvista oli paljon apua. Niin kantamisessa kuin itse asennuksessa. Apukädet ovat aina hyödyllisiä. 

  Tänään mietin mitä tekisin. Tarkistin netissä erään asian. Oikeassa oli muistini. Kerrankin. Olin näet aikonut ostaa uusien laituritolppien väliin vinoreivan Kuortista, kun seuraavan kerran kotona käydään. Muistini hälytti, että sellaisia on vain yhtä pituutta. Tarkistus sen osoitti; hälytys ei ollut turha. Ja se pituus on liian pitkä. Ei mahdu kulkusillan alle matalan veden aikana. Siispä Tollo-Pelotottomaksi ryhdyin. Aloin suunnitella omatekoista. 

  Tovin pohdiskelun jälkeen asia hahmottui. Entisen puutarhakeinun putkista (olen osia säilyttänyt veneliiterin alla), lattaraudasta ja muutamasta pultista muttereineen aloin väsätä vinotukea. Rälläkkä, smirgeli  ja porakone töihin. Näinkin olemattomilla metallimiehen taidoilla asiansa ajava tekele syntyi. 

  Ja vielä pari kuvaa jatketusta laiturista. Postasin ne jo fb-sivuilleni, mutta tiedän jokusen sellaisen, joka ei ole fb-kaverini, joskus näitä blogeja lukevan.

  Huomenna on juhlat. Otavassa, Amyn luona, niitä vietetään. Ei turhaan; kaksi kärpästä etc... Karkki täyttää vuosia ja Emman vanhin Shade valmistumistaan. Carolinaa ei olla vähään aikaan nähty. On nyt Suomessa, joten mukana on oltava. Otavassa. Juhlissa.  

  Ilma pysynee kauniina, niin juhlissa kuin siitä eteenpäinkin. Yksi halla-aamu on jo koettu, eilen. Jatkossa yötkin pysyvät reilusti plussan puolella. Päivät reilusti yli kymmenen asteen lukemissa. 

  Pitkän ajan ennusteen mukaan on tulossa lauha ja sateinen syksy. Kuuostaa hyvältä. Yhdellä ehdolla; sateet öisin, arskaa päivisin. Saahan sitä yrittää. Yleensä ilmojen haltijoille osoitetut pyynnöt on laitettu heti silppuriin. 

  Ensimmäiset muuttohanhet näin eilen. Tänään kuulin aamulla sumun seasta parven menevän ylitse. Äsken sain todisteen.

  Osaamiseni ei riitä kertomaan, mistä hanhilajista on kyse. Niitähän piisaa. Samoin muuttoaikaa. Jotkut hanhet lähtevät vasta myöhään syksyllä. 

  Droneja ei ole näkynyt. Ei ole väliksikään. Uutiset ovat niitä pullollaan. Eikä meillä ole mitään keinoa dronea vastaan. Ei edes haulikkoa. Muuten, en ole ilmassa livenä nähnyt ainoaakaan dronea. Olenko jotenkin ajastani jäljessä? 

  Sellaista täällä. Ilmat jatkuvat, vesi nippa nappa kaivossa piisaa. Mikäs ollessa.

POUTAA EDESSÄ?

  Kohta alkaa jakso poutaa/ kastumatta pystyy soutaa/ Mut ennusteet ei aina kanna/ pääni pantiks voisin panna

  Runollisesti alkoi tämä kirjoitus. Kirjoitus, joita on alkanut näköjään ilmaantua tieheämmin. Johtuu siitä, että viime aikojen sateiset päivät ovat luoneet edellytyksen sisällä tapahtuvalle toiminnalle. Vaikka ennusteiden mukaan on tämän päivän jälkeen alkaa yli viikon sateeton jakso - - - - nyt pieni tauko, kutsu lounaalle tuli.

 Onneksi yhtiössä on tasokas ja kekseliäs kokki. Jokapäiväisen aterian valmistaminen vaatii tosiaan kekseliäisyyttä. Ei ihminen elä lenkkimakkarasta, pakastepitsasta tai kalapuikoista elä. Tai elää, mutta kehnosti. Tänään oli Hilppa loihtinut maittavan aterian kantarelleillä täytetyistä paprikoista, pannulla paistetuista halloumijuustoviipaleista ja eilisitä lihapullista. Makua oli antamassa Violan MEKSIKO-tuorejuusto kantarellitäytteessä. Vankka suositus. Lihapullien ei muuten tarvitse olla edelliseltä päivältä. Luulen.

  Sitten matka jatkuu. Vaikka viikon sateeton jakso olisikin totta, niin kirjoittamiselle jää syksyisin aikaa enemmän, koska puuhailua ulkona ei enää ole hurjasti. 

  Hiljalleen nahutaan paikkoja talvikuntoon.. Eilen oli tuulinen keli ja muutaman tunnin sateeton pätkä, joten saatiin pihakalusteet ja aurinkovarjot korjattua pois. Tänään, ennen sateentihun alkamista, peittelin hiekkalaatikon, vähän aikaa vesoin haavan- ja pihjalanalkuja. Hilppa haki kasvimaalta kurpitsa ja seinustalta hieman tomaatteja sisälle kypsymään.

  Tomaatteja on vielä paljon kasvamassa. Ihan vihreinä. Niistä mitkä eivät ehdi kypsyä, aikoo Hilppa tehdä tomaatti-sipulisäilykettä. Kurpitsa punnittiin. Viimekesänä sellainen painoi 10 kiloa, nyt yhdekän ja rapiat. 

  Huomenna mennään Piskolaan tyrnipensaan ääreen. Jokavuotinen traditio. Mikäli minulta kysytään, niin lähes mitä tahansa marjaa keräisin mieluummin kuin tyrniä. On se vaan sellainen terveyspommi, että muutaman hetken jaksaa sormet lähes verillä marjoja riipiä.

  Ollaan jo hieman pohdittu sitä, kuinka kauan saaressa vielä ollaan. Riippuu paljolti kaivoveden riittävyydestä. Eilen uskallettiin koneellinen astioita pestä. Vesi riitti. Ei vettä kuitenkaan lorotettavaksi ole, ja aina kaivoon katsottava, ennen isompaa kulutusta. Minusta kehkeytyy vielä oivallinen kaivoonkatsoja. 

  Jos vesi piisaa, ja kelit kelvollisina pysyvät, niin ainakin lokakuun puoliväliin täällä ollaan. Kauemminkin, ehkä. 

  Pari päivää sitten tein, taas, pesäeron Spotifyhyn. Otin kuukaudeksi kokeiltavaksi Tidal-toistoappin. Parina aamuna olen sitä käyttänyt, sen omaa sivuani rakennellut. Ihan hyvältä tuntuu. Sanonkin tänään Spotifyn irti. Tidal pärähtää maksulliseksi kuukauden jakson jälkeen.

  Spotifysta erosin kerran aiemminkin. Silloin, kun Neil Young, perässä Joni Mitchell, lähti sieltä muitakin. Syynä oli protesti Joe Roganin podcastin sisällölle – Young katsoi, että podcastissa levitettiin väärää tietoa COVID-19:stä ja rokotteista. 

  Kun Niilo ja Joni palauttivat musiikkinsa, aloin pian minäkin käyttää taas Spotifyta. Olin välillä ollut YouTube-musicissa. 

  Nyt uutisoidaan useiden artistien vetäytymisestä. Syynä moraaliset ja eettiset huolenaiheet – he eivät halunneet musiikkinsa tukevan digitaalisia sotateknologiayrityksiä, joiden parissa Spotifyn toimitusjohtajan Daniel Ekin rahastot ovat sijoittaneet.

  En halua minkään. Daniel Ek ei varmasti öitään huonosti nuku, vaikka Spotifyn käytön lopetan. Mutta mikään teko oikean asian puolesta ei ole turha. Ainakin itse niin koen. 

  Taas on juttua tullut. Alan hiljalleen notkistella sormiani, jotta ne ottavat vastaan tyrnipensaan asettaman haasteen. 

LYHYT KATSAUS VESITILANTEESEEN, PITEMPI DEMOKRATIAAN

  Vettä tihmoo taivaalta, vesi laskee järvessä, vesi alkaa loppua kaivossa. 

  

  Lyhyt kiteytys

  -sade tekee hyvää, se ei ainakaan ole vedenpinnan laskua edistävä tapahtuma, mutta kun sataa, niin sataisi kunnolla, eikä tihuttelisi, pieni tauko, taas tihua, ipottaa

  -alhainen vedenpinta on saanut aikaan sen, että meillä on pieni biitsi näkyvillä

  -pohjaveden taso on sellainen, että pesukoneiden käyttöä on rajoitettava. Käyttöveden tilanne vaatii vakavan pohdiskelun. Talven aikana aiomme perehtyä erilaisiin ratkaisuihin, eli vertailla kaivon erilaisten syventämisten ja porakaivon kustannuksia, vaikka porakaivon kustannus on tietysti mahdotonta

Pikkubiitsi. Ei sentään biitsiä pelata voi. 

   Sitten, tihuutuksen sisätiloihin häätämänä, tein mielenkiinnosta parille tekoälysovellukselle kysymyksen MITKÄ TAHOT PYRKIVÄT MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?

   CHATGPT

  Hyvä kysymys – demokratiaa voidaan murentaa monelta eri suunnalta, ja usein kyse ei ole vain yksittäisestä tahosta vaan monimutkaisesta verkostosta toimijoita ja ilmiöitä. Yleisesti voidaan erottaa muutamia pääryhmiä ja mekanismeja  

  1. Autoritaariset valtiot pyrkivät heikentämään demokratioita ulkoa käsin esimerkiksi disinformaatiolla, kyberhyökkäyksillä, vaaleihin vaikuttamisella tai poliittisten ääriliikkeiden tukemisella.  Tavoitteena on usein rapauttaa luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja vahvistaa omaa geopoliittista asemaa.  

  2. Populistiset ja autoritaariset liikkeet demokratioiden sisällä.  Poliittiset liikkeet tai johtajat, jotka pyrkivät keskittämään valtaa, heikentämään oikeusvaltioperiaatetta ja kyseenalaistamaan riippumattomia instituutioita (kuten mediaa, oikeuslaitosta tai vaalijärjestelmää).  Retoriikka voi nojata "kansan tahdon" vastakkainasetteluun suhteessa instituutioihin.  

  3. Taloudelliset ja eliittitahot.  Suuret eturyhmät tai oligarkit, jotka käyttävät taloudellista valtaa poliittiseen vaikuttamiseen tavalla, joka kaventaa kansalaisten tasa-arvoista osallistumista.  Esimerkiksi korruption, lobbaamisen ja median omistuksen vääristymät voivat murentaa demokratian toimivuutta.  

  4. Ääriliikkeet ja terroristiryhmät. Sekä äärioikeistolaiset, äärivasemmistolaiset että uskonnolliset ääriliikkeet voivat pyrkiä väkivaltaisin keinoin kaatamaan demokraattisen järjestyksen.  

  5. Disinformaatiokoneistot ja manipulaatiokulttuuri. Tietoisesti levitetty väärä informaatio, propagandakampanjat ja sosiaalisen median manipulointi horjuttavat luottamusta demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.  

  6. Sisäiset haasteet. Demokratiaa murentavat myös rakenteelliset ongelmat:  Kansalaisten välinpitämättömyys tai luottamuspula järjestelmää kohtaan.  Sosiaalinen eriarvoisuus, joka heikentää kokemusta siitä, että demokratia toimii kaikille.

  Ei mitään uutta tai yllättävää. CHATGPT lisäsi vastauksen perään: Haluatko, että teen yhteenvedon nykyhetken konkreettisista toimijoista ja valtioista, jotka ovat merkittäviä demokratian haastajia maailmassa juuri nyt, vai keskitytäänkö enemmän teoreettiseen ja yleiseen tasoon? Halusin.

  Esimerkkejä valtioista ja toimijoista Maa / taho Kuinka demokratiaa murennetaan Lähteet / arvio  

  Turkki: Oikeuslaitoksen riippumattomuuden murentaminen, opposition vaientaminen, vaaliväärennökset ja vaaliprosessien manipulointi.  arXiv +2 Reuters +2  

  Unkari: Media- ja lehdistönvapauden heikentäminen, korruption valvonnan petokset, riippumattomien instituutioiden toimintamahdollisuuksien kaventaminen.  International IDEA +3 Wikipedia +3 International IDEA +3  

  Intia: “Electoral autocracy” -termin käyttö kuvaa tilannetta, jossa monipuoluedemokratia on muodollisesti olemassa, mutta vapaus ilmaista eriäviä mielipiteitä, median riippumattomuus ja vaalien reiluus ovat haastettuja.  Reddit +1  

  El Salvador ja Nicaragua: Mahdolliset demokratian heikentymät painottuvat tiedon ja lehdistönvapauteen sekä opposition asemaan.  International IDEA  

  Moldova: Venäjän vaikuttamisyritykset vaaleihin, disinformaatio ja ulkopuolinen propagandakampanjointi.  Financial Times +1  

  Yleisiä trendejä demokraattisen tilan heikkenemiseen liittyen  Lehdistönvapaus on romahtamassa monissa maissa — sekä kehitys- että keskiarvoissa.  International IDEA +2 International IDEA +2        

  Vaalien reiluus, parlamentin valvonta ja riippumattomat instituutiot (tuomioistuimet, vaaliviranomaiset yms.) ovat useissa maissa kärsineet.  International IDEA +2 Economist Intelligence Unit +2   

  Kansalaisten tyytymättömyys demokratian tilaan — monet kokevat, että vaalit eivät johda muutokseen, että instituutiot eivät palvele kansaa, että korruptio ja poliittinen suojatyö heikentävät luottamusta.

  Lisäkysymys PYRKIIKÖ TRUMP JA USA:N NYKYHALLINTO MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?

 Kyllä — monet asiantuntijat, tutkijat ja toimittajat ovat esittäneet huolia siitä, että Donald Trumpin toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä sisältää piirteitä, jotka voivat murentaa demokratian normaaleja pelisääntöjä. Mutta tilanne ei ole mustavalkoinen: on selvästi myös instituutioita, oikeusjärjestelmää ja kansalaisyhteiskuntaa, jotka toimivat vastavoimina. Haluan avata molempia puolia, jotta saa tasapainoisen kuvan.  

  Missä on havaittavia ongelmia / uhkia demokratialle  

  Tässä joitakin keskeisiä huolenaiheita:  

 Valta keskittyy toimeenpanovaltaan.  Tutkijat puhuvat “executive aggrandizement” -ilmiöstä, jossa presidentti pyrkii heikentämään tarkastusmekanismeja, kontrollia, sääntelyä.  Carnegie Peace +1  Toimeenpanohallinto on pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisiin virastoihin, nimittämään henkilöitä, jotka ovat lojaaleja hallinnolle ja vähentämään virkamiesten riippumattomuutta.  Carnegie Peace +1  

  Ehdottomien valheiden ja vaalivähättelyn vaikutus luottamukseen. Trump on toistuvasti kyseenalaistanut vuoden 2020 vaalien tulokset väittäen laajaa petosta, vaikka todisteet viittaavat siihen, että vaalit olivat pääosin turvalliset ja lailliset.  Brennan Center for Justice +2 Brookings +2  Näitä valheita käytetään myös perusteluna toimenpiteille, joilla vaalijärjestelmää halutaan muuttaa.  Brennan Center for Justice  

  Heikentäminen demokraattisista normeista ja yhteiskunnallisista vastavoimista.  Oikeuslaitosta on kritisoitu julkisesti, tuomioistuimia painostetaan ja tuomareita nimitetään politiikan ehdoilla.  Carnegie Peace +1  Korkeakoulut, akateeminen vapaus, mediakritiikki ja lakipalvelujen riippumattomuus ovat alttiina hallinnolliselle paineelle tai uhkauksille.  Center for American Progress +2 Verfassungsblog +2  

  Vaalioikeuksien rajoitukset. Hallinto on uudistamassa tai pyrkinyt uudistamaan sääntöjä, jotka liittyvät äänestäjien rekisteröintiin, vaalien hallinnoimiseen ja valvontaan, joskus siten, että vastustajien hallitsemilla alueilla olisi hankalampaa osallistua.  Brookings +1  On ollut huolia myös vaalitarkastajista, viranomaisista sekä siitä, että vaalien tulosten hyväksyminen tai vahvistaminen voidaan poliittisesti vaikeuttaa.  Brennan Center for Justice  

  Hallinnon vastaaminen kritiikkiin. Julkisen kritiikin, median ja akateemisen instituutioiden suuntaan on nähty hyökkäyksiä (sijaintien kyseenalaistamista, mahdollisia seuraamuksia).  Wikipedia +2 Carnegie Peace +2  Epäselvyys vallan tasapainosta: toimeenpanovallan, kongressin ja tuomioistuinten väliset rajat ovat useissa tapauksissa olleet testeissä.  Verfassungsblog +1  

  Missä demokratia näyttää kestävyytensä  

  Vaikka uhkia on, on myös merkkejä siitä, että demokraattiset instituutiot ja normit toimivat jonkin verran: Tuomioistuimet ovat useissa tapauksissa torjuneet toimeenpanovaltaa, estäneet hallinnon päätöksiä, jotka näyttävät olevan perustuslain vastaisia.  Carnegie Peace +2 Wikipedia +2  

  Kongressi, osavaltiot ja paikallishallinnot (ja joskus samanpuolueisetkin virkamiehet) toimivat toisinaan vastavoimina.  

  Laajat kansalaisoikeudet, sananvapaus ja oikeus tehdä valituksia hallinnon toimista ovat edelleen suojassa perustuslain nojalla ja oikeusjärjestelmän kautta.  

Johtopäätös  

  Pyöräytyskysymykseen:“Pyrkiikö Trump ja USA:n nykyhallinto murentamaan demokratiaa?” — vastaus on: kyllä, on selviä toimenpiteitä ja linjoja, joiden voi katsoa heikentävän demokratian normaaleja suojarakenteita. Mutta ei voida sanoa, että demokratiasta olisi luovuttu — demokratia on monimutkainen järjestelmä, jossa on monta tarkastus- ja tasapainoventtiiliä. 

  Demokratian tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon nämä instituutiot ja kansalaiset pystyvät pitämään kiinni normeista, laeista ja periaatteista, sekä kuinka paljon poliittinen paine ja vaalit edelleen toimivat reilusti. 

  Sitten kysymys MITKÄ TAHOT PYRKIVÄT MURENTAMAAN DEMOKRATIAA? GEMINILLE

  Seuraavassa on yleiskatsaus siihen, mitkä tahot voivat pyrkiä rapauttamaan demokratiaa ja miten.

  Autoritaariset valtiot: Monet autoritaariset valtiot näkevät demokratian uhkana omalle vallankäytölleen ja pyrkivät heikentämään sitä sekä kotimaassa että ulkomailla. Ne käyttävät erilaisia keinoja, kuten disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä demokraattisten prosessien ja vaalien horjuttamiseksi. Esimerkiksi Venäjän tiedustelupalveluita on syytetty Yhdysvaltain vaaleihin puuttumisesta ja disinformaation levittämisestä useissa Euroopan maissa.  

  Äärijärjestöt: Sekä äärioikeistolaiset että äärivasemmistolaiset liikkeet ja ryhmät voivat yrittää heikentää demokratiaa. Ne levittävät usein salaliittoteorioita ja luovat epäluottamusta demokraattisia instituutioita kohtaan. Äärijärjestöt voivat myös käyttää väkivaltaa tai sen uhkaa poliittisten vastustajien tai vähemmistöjen pelotteluun.  

  Sisäiset toimijat: Demokratian heikkeneminen voi tapahtua myös sisäisesti, kun vaaleilla valitut johtajat tai hallitukset alkavat murentaa sen perusperiaatteita. Tämä voi tapahtua muun muassa oikeusjärjestelmän itsenäisyyden rajoittamisella, median vapauksien kaventamisella tai vaalisääntöjen muuttamisella itselleen edullisemmaksi. Tämäntyyppistä kehitystä on nähty esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.  

  Yksityiset yritykset ja taloudelliset intressit: Raha ja valta kulkevat käsi kädessä, ja suuryritykset sekä varakkaat yksityishenkilöt voivat pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Ne voivat käyttää lobbausta, poliittista rahoitusta ja kampanjointia edistääkseen omia etujaan, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin lakeihin. Jotkut yritykset voivat myös hyödyntää sosiaalista mediaa disinformaation levittämiseen ja mielipidevaikuttamiseen.  

  Miten rapautumista vastaan voi taistella? Demokratiaa voidaan suojella monin tavoin, esimerkiksi vahvistamalla riippumattomia instituutioita, edistämällä sananvapautta ja moniarvoista mediaa sekä kannustamalla kansalaisia aktiiviseen osallistumiseen. Demokraattisten arvojen puolustaminen vaatii jatkuvaa työtä ja valppautta.

Lisäkysymys PYRKIIKÖ TRUMP JA USA:N NYKYHALLINTO MURENTAMAAN DEMOKRATIAA?

  Arviot siitä, pyrkiikö Donald Trump ja hänen hallintonsa murentamaan demokratiaa, jakavat mielipiteitä ja ovat monimutkainen kysymys. Aiheesta on esitetty useita näkemyksiä ja analyysejä. 

  Argumentteja demokratian heikkenemisestä  

  Vaalitulosten kyseenalaistaminen: Yksi merkittävin kritiikki koskee Trumpin taipumusta kyseenalaistaa vaalituloksia, jos ne eivät ole hänelle suotuisia. Vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen esitetyt perusteettomat väitteet laajamittaisesta vaalivilpistä ja niitä seuranneet tapahtumat, kuten Capitolin valtaus, ovat herättäneet suurta huolta demokratian perusperiaatteiden kunnioittamisesta. Demokraattisen järjestelmän perusta on vaalitulosten hyväksyminen, ja tämän normin rikkomisen nähdään heikentävän luottamusta koko järjestelmään.  

  Institutionaalinen eroosio: Kriitikoiden mukaan Trumpin hallinto on pyrkinyt heikentämään instituutioita, jotka on tarkoitettu vallan tasapainottamiseksi, kuten oikeuslaitosta, tiedustelupalveluita ja mediaa. Esimerkiksi oikeusjärjestelmän politisointi ja median leimaaminen "kansan viholliseksi" nähdään pyrkimyksenä keskittää valtaa ja heikentää demokratian valvontamekanismeja.  

  Retoriikka ja poliittinen jakautuminen: Trumpin käyttämän retoriikan, joka usein perustuu vastakkainasetteluun, on katsottu syventävän poliittista polarisaatiota Yhdysvalloissa. Vähemmistöjen ja vastustajien leimaaminen sekä väkivaltaan leikittely ovat herättäneet huolta yhteiskunnan vakaudesta ja demokraattisesta dialogista. Jotkut tutkijat ovat jopa vertailleet tiettyjä piirteitä hänen toiminnassaan fasistisiin voimiin.  

  Argumentteja, jotka eivät näe demokratian murenemista tai pitävät kritiikkiä liioiteltuna

  Demokratian voitto: Toisaalta jotkut katsovat, että Trumpin valinta ja hänen toimintansa osoittavat järjestelmän toimivuuden. He voivat nähdä hänen presidenttiytensä kansanvallan ilmentymänä, jossa äänestäjät ovat valinneet johtajan, joka haastaa perinteiset poliittiset normit ja eliitit. Joidenkin mielestä Trumpin valinta oli osoitus siitä, että demokratia kestää epäortodoksisen johtajan ja paljastaa samalla järjestelmän heikkouksia ja tarpeen uudistuksille.  

  Demokratian kriisin oire, ei syy: Jotkut asiantuntijat väittävät, että Trump on oire Yhdysvaltain demokratian pitkään jatkuneesta kriisistä, ei sen varsinainen syy. Tämä kriisi juontaa juurensa muun muassa taloudellisesta eriarvoisuudesta, superrikkaiden kasvaneesta vaikutusvallasta ja syvästä poliittisesta jakautumisesta. Tässä näkemyksessä Trumpin valtaannousu on seuraus siitä, että moni amerikkalainen kokee yhteiskunnan epäoikeudenmukaisena ja vieraantuneena.  

  Ei muuta politiikkaa: Trumpin politiikan on nähty myös olevan linjassa laajemman republikaanisen agendan kanssa, joka on pyrkinyt esimerkiksi verotuksen keventämiseen ja sääntelyn purkamiseen. Tässä valossa hänen toimintansa ei välttämättä ole ainutlaatuista, vaan osa laajempaa trendiä, joka on ollut käynnissä jo ennen häntä.  Yhteenvetona voidaan todeta, että kysymys Trumpin ja Yhdysvaltain nykyhallinnon vaikutuksista demokratiaan on erittäin kiistanalainen. Monet asiantuntijat ja analyytikot ovat ilmaisseet syvän huolensa tietyistä toimista, jotka heidän mielestään heikentävät demokraattisia normeja ja instituutioita. Toisaalta on myös näkemyksiä, joiden mukaan Trump on vain oire suuremmista yhteiskunnallisista ongelmista tai jopa osoitus demokratian joustavuudesta.

   Elekee repäskö t-paitoonne! Vielä tein yhden kysymyksen. Lisäkysymys 2 ONKO SUOMEN HALLITUS TAI JOTKUT SEN MINISTERISTÄ MURENTAMASSA DEMOKRATIAA?

  CHATGPT

    Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys — Suomessa demokratiaan kohdistuu välillä kritiikkiä eri suunnista, mutta on myös paljon vahvuuksia. Tässä katsaus erilaisiin väitteisiin siitä, rapautuuko demokratia, sekä siihen, missä määrin ne näyttäytyvät uskottavina.

  Missä on kritiikkiä — mahdollisia demokratiariskejä  Tässä muutamia teemoja, joista Suomessa on esitetty huolta.

  Kansalaisyhteiskunnan rahoitus ja toiminta. On esitetty, että hallituksen leikkaukset ulkoministeriön kautta myönnettävistä avustuksista sekä järjestöjen tuista voivat heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.  STT Info.  Tällaiset rajoitukset voivat näkyä niin, että järjestöillä on vähemmän resursseja valvoa julkista päätöksentekoa, tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia tai osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.  

  Päätöksenteon läpinäkyvyys ja perustelut. Joidenkin havaintojen mukaan hallitus ei aina ole kommunikoitu riittävässä määrin vaikeista valinnoistaan tai hallituksen toimien vaikutuksista.    Politiikasta.  Toisinaan vastustajat tai oppositio puolestaan väittävät, että hallitus ajaa ohjelmaansa läpi ilman laajaa julkista keskustelua tai että perusteluissa korostetaan tiettyjä näkökulmia ja jätetään toisia vähemmälle huomiolle.  

  Poliittinen retoriikka ja vallan käyttäminen.  On kritisoitu, että ministerien puheissa esiintyy väitteitä, joiden todenperäisyydestä on kiistaa, esimerkiksi väitteet virheellisistä tiedoista tai Suomen hallituksen toimista. Allergia tällaisille puheille voi heikentää luottamusta poliittiseen keskusteluun.  Demokraatti.fi  Joissakin tapauksissa on myös nostettu esiin huolia siitä, että hallituksen toimet keskittyvät enemmistön tyytyväisyyteen, jolloin vähemmistöjen ja eri näkökulmien kuuleminen voi jäädä heikommaksi.  

  Epätasa-arvoiset vaikutukset poliittisissa päätöksissä. Säästö- ja leikkauspolitiikat ovat herättäneet kritiikkiä siitä, ettei taakka jakaannu oikeudenmukaisesti.  iisalmensanomat.fi +1  Jos hallitus tekee leikkauksia ilman, että eri väestöryhmille aiheutuvat vaikutukset otetaan näkyvästi huomioon, se voi lisätä eriarvoisuutta ja heikentää kysymystä siitä, kenellä oikeasti on ääni demokratian toimimisessa.  

  Vallan kolmijako ja vallan käyttö On keskusteltu siitä, missä määrin eri valtioelimet toimivat itsenäisesti ja missä määrin hallituksen suunta vaikuttaa oikeuslaitokseen, virkamieskoneistoon tai muihin instituutioihin. Joskin en ole löytänyt vahvaa näyttöä siitä, että vallanjaon perusrakenne olisi romahtamassa, mutta huolia on nostettu esiin esimerkiksi vallan tasapainon säilymisestä.  Demokraatti.fi +1  

Missä asioissa demokratia toimii verrattuna muihin  

  Samalla on tärkeää huomata, että Suomessa

  Vaaleja järjestetään säännöllisesti ja ne ovat yleisesti koetusti vapaita ja rehellisiä.  

  Oikeusvaltio on hyvin kehittynyt, ja sen toiminta on laajalti riippumaton sekä viranomaiset että tuomioistuimet toimivat suhteellisen läpinäkyvästi.  

  Sananvapaus ja lehdistötoiminta ovat edelleen vahvoja instituutioita, ja monia hallituksen toimia kyseenalaistavat ääniä pääsee esiin – niin median, oppositiopuolueiden kuin kansalaisjärjestöjen taholta.  

  Johtopäätös  

  On siis realistista sanoa, että joidenkin hallituksen toimien tai päätösten osalta esiintyy riskejä demokratian toimivuudelle — erityisesti läpinäkyvyyden, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten ja oikeudenmukaisen kuulemisen kannalta. Mutta toistaiseksi nämä eivät näyttäisi muodostavan systemaattista murrosta demokratian perusrakenteissa Suomessa.

  Johtopäätös/Peppe

  Ensimmäiseen kysymykseen olivat vastaukset melko selkeät ja jo tiedossani olleet seikat otettiin esiin. Se oli huomionarvoista, ettei kumpikaan tekis tuonut esiin Trumpin demokratiaa murentavia toimia kuin vasta lisäkysymyksen jälkeen. Suomen hallituksen toimiin ei myöskään viitattu. Lisäkysymys 2 sentään tuotti tuloksen, missä hallituksen toimia kyseenalaistettiin. Tai eihän tekoäly kyseenalaista tai esitä omia arvioitaan. Se seuloo verkosta eri lähteistä tietoa kysytystä asiasta. Tekisten tietolähteisiin en puutu. Melko tasapuoliset vastaukset sain. Ja hyvän lyhyen oppimäärän tiedon demokratiaa rapauttavista syistä. Joskin jo tiedostetun. Moni tutkija, asiantuntija, erikoisasiantuntija, johtava asiantuntija, jopa nuorempi asiantuntija varmasti on eri mieltä tekoälyjen kanssa. Niin minäkin, asiaa tuntematon asiantuntija, joissain asioissa. Mutta lähes jokaisen tuntijan mielipiteitä ohjaa oma mielipide, oma poliittinen kanta. Näissä asioissa on Hectorin sanoin: kuunneltava vaan taivasta se. vaikkei vastaakaan. On nukahtanut Jumala tai jatkaa luomistaan. Kai avaruuden tuolla puolen jossain missä lie, saan vastauksen, kunhan kuolen, mutta on tää pitkän pitkä tie.

  Ps. Onkohan Suomen hallitus tietoinen oman toimintansa demokratiaa murentavasta vaikutuksesta. Veikkaan, että osa ministeristä on, luultavasti kaikki. Osa tekee myyräntyötä tietoisesti, osa hyväksyy tietoisesti. Tarkoitus ja EK pyhittää keinot, sano Orpo. 

  Jos jaksoitte lukea loppuun, niin olette ansainneet oluen, espresson, smoothien tai lasin vettä. Vaikka ei lukeminen kurkkua kuivata. 

VIERAILU

  Eilinen päivä kului maailmalla. Ihan Mikkelissä asti. Siis muualla Mikkelissä kuin Anttolan lähiön laitamilla. Päivä alkoi saunomisella. Heti aamukahvilta alkoi savu nousta piipusta. Yhdeksän maissa lähdettiin kohti kaupunkia. 

  Perillä mentiin ensin DNA:n myymälään. Hilppa hankki uuden puhelimen. Entinen alkoi muistutella, että se ei enää turvallinen, sillä siihen ei enää saa turvapäivityksiä. Tai ei itse laite mitään olisi ilmoittanut, jotkut sovellukset sen tekivät. 

  Oltiin varattu aikaa puhelimen ostoon, sillä aiemmilla käynneillä DNA:lla oli joutunut vuoroaan odottelemaan. Tällä kertaa olimme ainoat asiakkaat. Koska laite oli jo valmiiksi netissä katsottu, ei nokka myymälässä kauaa tohissut. Tänään aloittaa Hilppa uuden luurin rakentamista mieleiseensä käyttökuntoon.

  

  Kello kahdeksi ip. olimme sopineet menevämme Purasten mökille Heinälahteen. Aikaa oli rutkasti. Hetken Stellassa samoilimme. Kunnia meille; ei ensimmäistäkään heräteostosta!

  Sitten ajelimme Biltemaan hakemaan sieltä ostamaani kottikärry asennuspultit, jotka puuttuivat paketista. Ne löytyivät, sillä olin heti asian huomattuani myymälään soittanut. Paitsi aivan väärä pussukka lojui asiakaspalveluksessa nimelläni. Oikeat tarpeet löytyivät kuitenkin palvelutiskin neitosen toimesta. Ainakin oikean näköiset. En ole vielä toimeentunut kottaria kasaamaan. 

  Biltemasta siirryttiin pikatien toiselle puolelle, Ramin Kontidoriaan, lounaalle. Suosittu ruokapaikka tuntuu olevan. Yhdentoista jälkeen alkoivat pöydät täyttyä. Ei ihme. Ihan kelvollinen lounaspöytä siellä on. 

  Mahat pullollaan ajettiin sitten Prismaan. Marskia, tietysti, muutama muukin ostos plus kukka Marjukalle ja Pörrelle. Saman katon alla olevassa apteekissa poikkesin myös. 

  Aikaa oli. DNA: sujuva ja viivästymätön palvelu oli sekoittanut aikataulumme. Lidliin hiljalleen siirryimme. Ruokaostokset tehtiin. Yhä oli aikaa tuhlattavaksi. Lähdimme ajelemaan kohti Kirkonvarkauden siltaa. Siltakioski olikin jo tältä kaudelta suljettu. Päätimme lähteä katsomaan muutaman vuoden takaista asuntomessualuetta. Messuilla silloin käytiin. Nyt oli alue laajentunut, muuttunut asutun näköiseksi. 

  Jatkettiin läpi alueen Porrassalmelle johtavaa tietä. Mutkainen, kapea, mutta päällystetty museotie. Kun sitä hissukseen kohti Porrassalmen taistelun muistomerkkiä ajettiin, muistelin, että viimeksi olin tätä tietä kulkenut Ilun kevarin kyydissä. Ilu tykkäsi näitä mutkia päästellä ihan Agostinina. Olisi Jarno Saarisena varmasti huristanut, mutta Jarnon nousu ja tuho oli vasta muutaman vuoden kuluttua ajankohtainen. Tähän asiaan, en Jarno Saariseen, vaan Ilun moottoripyöräilyyn, palaan blogin loppupuolella. 

  Lopulta oli aika kypsä; navigaattoriin meille kerrottu osoite, matkaan. Vaikka kuinka hiljaa ajettiin, niin 10 minuuttia etuajassa perillä oltiin. Iloisina meidät kuitenkin vastaanotettiin. 

  Puraset olivat vanhaa mökkiä muutama vuosi sitten kunnostaneet. Seudulla toimii vesiosuuskunta, tai -yhtymä, ja rakennus liitettiin vesi- ja viemäriverkostoon. Itse asiassa Moisalan Urkki oli lvi-suunnitelman laatinut. Lattiat oli avattu, tyhjennetty vanhoista eristeistä, koolattu ja eristetty, lautalattia uusittu. Kylpyhuone/wc suihkulla varustettuna rakennettiin. Ikkunat uusittiin suurennettuina, ovi tietysti myös. Huonejärjestys muuttui, uusi keittiö rakennettiin. Kahdelle sivulle tuli tilava terassi, joka päälle länsipäätyyn suuri lasitettu veranta. Kyllä siellä passaa lähes ympärivuotisesti asustaa, mökissä, ei verannalla. Niin Puraset nykyään tekevät. 

  Lasiverannalla alkuporinoitten jälkeen istuksittiin, maukkaat kahvit suolaisen ja makean kera nautittiin. Juttua piisasi. Vaikka Marjukka, oikealta nimeltään Marja-Leena, ei meille kummallekaan itse asiaa ollut tuttu nuoruusvuosilta, niin yhteisiä tuttuja löytyi vaikka kuinka. Meillä Pörren kanssa tietysti yhteisiä muistoja oli kosolti, yhteisistä ystäviä, olleita ja edesmenneitä, muisteltiin, hauskoja ja ikäviäkin tapahtumia mieliin palautettiin. 

 

  Aika kului siivillä. Neljättä tuntia istuttiin verannalla. Lopulta piti topistautua paluumatkaan; eväät kylmälaukussa eivät puoltaneet enempää viivyttelyä. 

  Sama juttu kuin viime viikolla Ilun ja Maijan luona Paraisilla. Vaikka yhteinen aika sijoittui teini-iän loppuun ja aikuisiän alkuun, minun ja Ilun toki jatkuessa satunnaisin tapaamisin läpi tähänastisen elämä, niin nuo muutamat vuodet, muutamat yhteiset seikkailut, yhteiset sekoilut, ovat hitsautuneet pysyvästi aivokerroksiin. Siellä pysyvät, jos ei dementia tai muu muistisairaus päätä toisin. 

  Tässä kaverukset lähdön hetkillä. Pörre on meikäläistä jokseenkin puoli vuotta vanhempi. Ensi vuonna meillä on yhteistä ikää 150 vuotta. Noista vuosista kumpikin on viettänyt yhdessä nykyisen puolisonsa kanssa liki 55 vuotta. Eli yhteensä 110 vuotta. Ei mikään suut auki läväyttävä ihme, mutta merkittävä saavutus, mikäli minulta kysytään. 

  Lopuksi lupaamani paluu Porrassalmentielle. Kun juuri ennen yllä olevan kuvan ottohetkeä viimeisiä sanoja vaihdettiin, sanoi Pörre, kuinka ollakaan, että Ilu tykkäsi ajella Porrasalmentietä, sen tiettyjä mutkia, jalkatappi maata viistäen. Juuri ennen kyläilyä olin melkein samat sanat Hilpalle lausunut. 

  PS. Pörrelähän oli skootteri, niin myös Laralla, Vanhasen Tomilla oli 100-piikkinen. Ilulla kevari, Pettisen Leksalla rekisteröimätön Jawa (ei rekisteröimättömyys haitannut, eihän Leksalla ollut ajokorttiakaan), jopa Ruikulla oli Miele-merkkinen!!!?? mopo. No, Ruikun isä Olli (Otu) harrasti harvinaisempia saksalaisia merkkejä, hänellä oli myös Borgvard-merkkinen henkilöauto. Minä en koskaan nuorena, enkä myöhemminkään, ole tuntenut vetoa kaksipyöräisiin.

  PPS. Heräsin aamuyöstä, en saanut enää unta kiinni. Nousin ylös kahden jälkeen. Tein aamutoimet, laiton leivinuuniin tulet, keittelin kahvit, aloin kirjoittaa. Nyt on hiilet uunista vedetty, pellit kiinni laitettu, kirjoitus kirjoitettu. Päivän muut askareet voivat alkaa, kunhan aamukahvi nro. 2 on nautittu. Nro. 2 tulee olemaan rakennettu kahdelle. 

PUOLUKKAA JA KISOJA

  Kostean kauden kuulumisia. Aluksi tarkennus: en ole suinkaan heittäytynyt juopottelemaan, vaan kostea kausi viittaa menneiden päivien toteutuneeseen ja tulevien päivien ennustettuun jokapäiväiseen sateeseen. 

  Ei sateet ole kummoisia olleet, mutta häiritsevät päivittäistä elämää, sillä ei mitään pitkäaikaista ulkohommaa oikein osaa aloittaa. 

  Laiturin jatke odottaa valmiina. Kai sen voisi laittaa jo tänä syksynä paikalleen. Kunhan saan kaverin touhuun mukaan, niin sitten.

  Eilen oli aamupäivä poutainen, joten puolukkaan mentiin. Aika pienikokoista oli marja vakiomestalla, mutta tarpeellinen määrä saatiin poimittua.

  Kisoja ollaan katseltu. Ei tosin yöllä. Ja katsottiinpa myös Suomen mitalipeli koriksessa. Eilen oli kahden maailmanennätyksen päivä. Armand Duplantis niistä sen virallisen ja tunnustetun ennen ensimmäisiä iltauutisia tekaisi. Epävirallinen syntyi jo aamupäivällä. Olin enteitä jo aiemmin saanut, kun Avokkaansaaren metsässä loppukesän aikaan olin liikkunut. Nyt iski ennätykseen oikeuttava määrä hirvikärpäsiä kimppuun jo ennen puolukkapaikkaa! Niitä surahteli tiuhaan tahtiin, surahteli korvissa, surahteli naamalla, surahteli niskassa, taitavimmat lensivät satasta silmälasien ja naaman väliin aiheuttaen ehdollisen reaktion, minkä seurauksena okulaarien kunto oli vaarassa. Vaikka päässä meillä kummallakin oli tiukka tuubi, niin sen alle ne kirotut mönkivät. 

  Kun palattiin mökille, oli vuorossa syyni; vaatteet pois, vuoret ylöspäin, saumat ja taipeet, kaikki tarkkaan tutkimukseen. Tukat tietysti tiheällä kammalla vedeltiin. Löytyihän niitä perkeleitä. Ja löytyi vielä tuntien jälkeenkin. Missä lie piileksineet?

  Avokkaansaaressa ei yleensä juuri noita maanvaivoja ole ollut. Joskus toki aiemminkin muutamia on ilmaantunut, mutta ei lähellekään tuollaista määrää. Puolukkapaikalla oli hirviä oleskellut, sillä paskoja bongattiin useita. Tämän kesäisiä ne olivat. Kauriita saaressa on joka kesä liikkunut. Kai hirvikärpäset eivät tee eroa hirven ja kauriin välillä? Niin tai näin, viimesyksynä nyt hyökkäilevät tihulaiset ovat alkunsa saaneet, koteloituna maassa kehittyneet, nyt kohti kaikkea mikä  liikkuu hyökkäilevät. Suvunjatkaminen mielessä, olemattomassa tietoisuuden käskemänä. Joten ei olla liian ärhäköitä hirvikärpäsiä soimaamaan. Vaikka mieli tekee. 

  Torstaina on edessä vielä yksi vierailu tälle syksylle. Siitä on ollut jo muutaman vuoden ajan puhe, eli oikeammin kutsu on käynyt jokusia kertoja. Kun viime viikolla törmättiin Purasen Pörreen Mikkelin Puuilossa, ja hän taas esitti kutsun, niin päätettiin lopultakin sitä noudattaa. Soitin tänään Pörrelle. Torstai sopi heille, joten silloin, passelisti kauppareissuun liitettynä, Purasilla käydään. Mökillä Heinälahdessa. Siellä he kuuluvat lähes koko vuoden asuvan. Ovat käsittääkseni laittaneet paikan sellaiseen kuntoon, että se on mahdollista. Torstaina siitäkin asiasta saadaan ensikäden tietoa, omakohtaista havaintoa. Mukavaa on nuoruusajan tuttujen kanssa puhella. Vaikka ei nuoruuden jälkeen vuosikymmeniin oltu tavattu. Some, tuo parjattu, meidät Pörren kanssa uudelleen yhteyteen vipusi.

  Vielä pienriistanmetsästäjän päivitys. Olen nyt pyytänyt loukulla 26 hiirtä. Kesäkeittiöstä ja venevajasta. Sisään taloon ne eivät ole vielä ilmaantuneet. Toivottavasti loppuvat, ennen kuin alkaa lämmin tupa kiinnostaa. 

  Tehokas loukku tuo SUPER CAT! Siinä on syötti valmiina, ja uutta tavaraa saa ostettua pienissä putkiloissa. Kaksi loukkua olen ostanut, nyt ostin sitten lisää syöttitahnaa. Tämä ei ole maksettu mainos, mutta suosittelen: Puuilo, hylly 4 C, SUPER CAT. Siis jos hiiret alkavat liikaa ottaa vapauksia. 

PARAISILTA PUUVERSTAALLE

  Ennen lähtöä reitille Anttola-Hollola-Parainen-Hollola-Anttola kysyi Hilppa minulta rannalla, että voisiko tuota laituria jatkaa? Minä siihen, että kyllähän sitä voi. Ajatus oli syntynyt. Se jalostui melkein saman tien suunnitelmaksi ja päätökseksi. 

  Eilen Hollolasta palatessamme poikettiin ostamaan Kuortin K-Raudasta (se myy Lotta Laiturin tuotteita) pari säätöjalkaa ja vähän muutakin tarvittavaa. 

  Puuilossa käytiin Mikkelissä. Ruuveja ja pultteja tarvittiin. Siellä törmättiin Purasen Pörreen. Erikoinen sattuma, sillä olin Ilulle toimittanut Pörren lähettämät terveiset, ja kun torstaina Räsäsiä hyvästeltiin, niin Ilu sanoi meidän ollessmme jo ovella "kerro Pörrelle terveisiä!" Nyt sain verekseltään terveiset toimittaa. 

  Kun saareen päästiin ja syötiin, usmuutin kohtalaisessa tuulessa, välillä laitamyötäisessäkin, mutta en sen kuvaannollisessa, vaan todellisessa merkityksessä, Leinosen sahalla hakemaan puutavaraa. 

  Tänään pystytin puusepänverstaan venevajaan, aloin rakennella n. kolmen metrin pituista kulkusillan pätkää. 

  "Painekyllästetyn tavaran purupölyn nieleminen ei ole mielekästä, vaikka olisi kuinka miehekästä", tuumaili Peppe-Pappa.

  Kun kutsu lounaalle tuli, olikin päivän urakka tehty. Onhan päivä vielä huomennakin. 

  Lounaaksi oli keitetyt potut ja kantarelli-pekonikastike. Lähiruokaa, sillä kävin aamutuimaan sienet hakemassa tuosta nurkilta. Possuja ei meillä sentään ole, tai ehkä ajoittain, joten pekoni oli tuontitavaraa. 

  Laituriprojektin lomassa on aikomus käydä puolukassa ja sienessä. On aika epävakaista ennusteissa. Heti kun poutaa tulee, ampaistaan metsään. Laiturinjatke on huomenna valmis. Jonkun tarvitsen sen paikalleenlaitossa avukseni. Ykkösenä ovat kuitenkin puolukat ja sienet. 

  Sen verran tuosta Räsästen luona käynnistä, että vaikka Ilun liikkuminen on melko rajoitettua, niin pää on kuin partaveitsi, muisti toimii moitteetta, ja ulosanti on palautunut lähes ennalleen. Maija ja Ilu ovat kuluneen seitsemän vuoden aikana asian kanssa tulleet siinä mielessä sinuiksi, että katsovat eteen päin positiivisin silmäyksin, ottavat elämästä irti sen, mihin vallitseva tilanne antaa mahdollisuuden. Hyvä niin. 

  Puuverstas on suljettu, viikonloppu jatkuu. Sanainen arkku alkaa sulkeutua, viikonloppu jatkuu.  Laitan vielä loppuun ajatuksesta päätökseksi jalostumiseen johtaneen suunnitelman. Johan tuolla olisi vaikka rakennusluvan saanut, jos sellaista olisi tarvinnut.  

KOHTI LÄNSIRANNIKKOA

  Aamupuoleleen lähdettiin saaresta. Eilisiltana siellä näytti tältä.

  Nyt vietetään aikaa kotona. Kun ei ylellistä aikaa, eikä suoratoistoaikaakaan, jaksa jatkuvasti viettää, ryhdyin kirjoittamaan. 

  

  Huomenna on tarkoitus lähteä ajelemaan Paraisille. Joskus ennen puolta päivää startataan. Kolmen maissa on tarkoitus olla perillä Maijan ja Ilun luona. Jälleennäkeminen tulee olemaan koskettava. Ilua emme ole monta vuotta sitten sitten sattuneen sairauden jälkeen tavanneet. Eikä tietysti Maijakaan. Kuulumisi vähän puhelimella ollaan vaihdettu, nyt on aika kunnollisen tarinoinnin.

  Ilu on minulle se läheisin teinivuosien ja nuoruuden ystävä. Ja ikuinen. Ystävä. Maija toki myös, vaikka ei niin lujasti kuulunut villeihin teinivuosiin. Vuosien vieriessä yhteyttä ollaan pidetty, tavattu ajan saatossa harventunein välein. Mutta aina ovat tapaamiset olleet yhtä juhlavia; kuin silloin ennen oltaisiin turvakkain istuttu, eikä komen, viiden tai kymmenen vuoden välein.  

  

  Hieman vajaa 11 vuotta sitten käytiin edellisen, ensimmäisen, mutta ei viimeisen kerran Paraisilla Maijan ja Ilun silloin uudessa kodissa. Sinne he muuttivat eläköityään, meren ääreen, hyvien purjehdusmahdollisuuksien viereen. 

  Muutama kuukausi sen jälkeen vierailivat Maija ja Ilu meillä. Sen jälkeen oli kaikenlaista; Iiris oli juuri syntynyt, se vei ajatuksia, kesäisin Saarelasta omaa paratiisiamme hiljalleen rakensimme. Maijalla ja Ilulla oli omat puuhansa ison talonsa ja purjeveneensä parissa. Soiteltiin välillä. Sitten tuli tuli eräänä syysiltana saareen puhelu Maijalta. Se tuli Hilpalle. Minä kuuntelin kauhuissani sivusta. Olin ensin varma, että Ilkalle on käynyt lopullisesti väärin! Onneksi totuus ei ollut niin raju. Tarpeeksi ikävä kuitenkin. 

  Aikaa jatkoi kulkuaan. Pääsin Ilun kanssa jonkin ajan kuluttua puhelimessa juttelemaan, hänen toipumistaan muutenkin kuin Maijan kertoman perusteella seuraamaan. 

  Sitten iski korona. Sen aikana ei vierailu tullut kuulonkaan. Korona haihtui hiljalleen taka-alalle, tehoaan menettäneenä, mutta alati läsnä olevaksi peikoksi muuttuneena, ihmiskunnan arkea kuitenkin vaikeuttavana.

  Puhelinyhteys jatkui. Aina puhuttiin, että pitäisi nähdä. Mutta aina se jäi ilman viimeistä päätöstä. Kunnes viime viikolla saatiin lopulta asia sovittua. Odotan huomista kuin moni innokas kuuta pimenevää pilviverhon takaa pari yötä sitten.

  No niin. Mitäpä sitä enempää maalailemaan. Jos kärpäsenä katossa joku teistä huomenna olisi, niin voisi hän todistaa, että en ole paskaa puhunut. Siitä, että tapaamisemme vuosien jälkeenkin on kuin viikko sitten oltaisi viimeeksi Meskillä melskattu, Kahverissa kaljoteltu. 

PIKARIPULI, SILLÄ SIPULI

  Toissayönä iski mahatauti. Alkoi pitää melkoista murinaa, maha. Olo oli kurja. Huussiin ei tarvinnut ennen aamua mennä, mutta silloin oli vatsa aivan ruikulilla. Otin lääkettä, jota löytyi kotiapteekista. 

  Eilen oli tavanomainen kauppapäivä. Hilppa sanoi, että ei tänään ole pakko lähteä, ruokaa löytyy kyllä. Minä siihen, että lähdetään. Ei tauti ole kova. 

  Niin lähdettiin. Ajettiin ensin Biltemaan ostamaan vähän vankemmat kottikärryt. Kunnon raudasta tehdyt kärryt ovat 1950-luvulta, ja aika on, vaikka tyhkärautaa ovatkin, jättänyt niihin jälkensä. Halpoja peltisiä puutarhakärryjä on parikin kappaletta, mutta sellaisilla ei ole mitään tekoa raskaamman lastin kuljetuksessa. 

  Kärry saatiin, mutta ei ilman epilogia. Siitä myöhemmin. Muutkin kauppaostokset tehtiin, vaikka olo jalkeilla alkoi tuntua hankalalta. Kun saareen päästiin, ja sain veneestä ostokset roudattua pois, niin pitkälleen piti mennä. Hilppa keitti kaurapuuroa, sitä sain pienen annoksen nieltyä. Olo oli kurja. Yhden maissa menin sänkyyn. Siinä viihdyin aamukuuteen asti, muutamaa mehunjuonti- ja kusireissua lukuun ottamatta. Eilen tuli kiinteää ravintoa nautittua aamulla yksi leipäpala, päivällä muutama lusikallinen puuroa. Vessareissut onneksi loppuivat päivällä, lääke tepsi ripuliin. 

  Aamulla oli jo lähes normaali, vatsa kunnossa. Mikähän pöpö iski? Ei oltu viikkoon edes muita ihmisiä tavattu. Oli, mikä oli. Kunhan ei tule uudestaan.

  Palaan kottareihin. Päätin aamulla kasata sen. Purin pakkaukset. Henkilökunnan ystävällinen edustaja oli ne meille kuljetuskärryyn lastannut. Huomasin, että kaikki kasaamisen tarvittavat pultit, ruuvit ja mutterin puuttuivat, samoin renkaan akseli kiinnitystarvikkeineen. Soitin Biltemaan. Sieltä luvattiin etsiä hyllykköön tippunut kasaussetti, tai jos sitä ei löydy, niin ottaa sellainen toisesta tuotteesta. Se vaiva meille koituu, että ajetaan Biltemaan, kun seuraavan kerran ollaan liikkeellä. 

  Seuraavan kerran ollaan liikkeellä ensi tiistaina. Mennään kotiin yöksi, lähdetäänn ke. ap. kohti Paraista. Maijaa ja Ilua ei olla nokikkain nähty yli kymmeneen vuoteen. Väliin tuli ensin Ilun sairaus, sitten korona, sitten saamattomuus. Nyt Ilu on jo kuntoutunut aika lailla, koronaa on, mutta ei enää peikkona takaraivossa. Siispä lopultakin sovittiin tapaaminen. Tulee olemaan mukava ja ja nostalginen tapahtuma. Ja päivitys kymmenen vuoden ajalta on väistämättä myös edessä. Vaikka ollaan toki puhelimessa päristy.

  Kun viimeksi kävin sienessä. oli tulos seuraavanlainen: 

  Herkkutatteja jonkin verran, vaaleaorakasta vähemmän, kantarelleja vielä vähemmän. Ei rouskuja, ei mustatorvisieniä. Täytyy viikonloppuna käydä jossain toisessa paikassa. Luultavasti ei ainakaan antoisampi käynti. Sadetta lisää, lämpöä tuntuu olevan. 

  Vielä tarina metsäreissulta. Kun hipsin hiljalleen kuusikosta toiseen tiheän metsikön läpi, niin karhu tuli vastaa. Ja toinen myös. Bongasin ne ehkä sadan metrin päässä, kun näkymä harvennetulle alueelle aukeni. Minä tietysti pelästyin, hyvä ettei ollut silloin ripuli, olisi tullut housupyykkiä! Aloin pitämään meteliä; kolistelin oksankarahkalla puiden kylkiä, lauloin "Pahaa sutta ken pelkäisi", kun en karhulaulua äkännyt. Paitsi yhden. "Karhunpoika sairastaa" ei kuitenkaan sopinut tilanteeseen. Molemmat karhut olivat täysikasvuisia. Toinen lähti perääntymään, toinen nosti päänsä ylös haistellakseen. Sitten se ryntäsi laukalla minua kohti. Ettekö usko? No, uskoisitteko, että vastaani tuli metsässä hirvilauma. Kohti ja kovaa. Mitä, ette usko? No ainakin pari jänistä hyppi iloisesti ohi. Ai että eikö? No mikäs siellä metsässä sitten risahti?

  Tarinahan on tietysti valhetta. Miksen minäkin saa valehdella, kun poliitikot Suomessa, ja muissa maissa myös, ihmiset vallan huipulla, valehtelevat mistä vaan, kunhan katsovat sen koituvan hyödykseen. Ei esittämäni valhe edes totena olisi minua hyödyttänyt. Koko tarina lähti siitä, kun mieleeni palautui hämärästi Kalle Päätalon romaaneissa esiintyvä mies, jonka jutut olivat vähintään arveluttavia. Äijää kutsuttiin "Ehollepanijaksi". Jollen aivan väärin muista, sillä lukuhetkistä Kalle Päätalon seurassa on kulahtanut vuosikymmeniä. 

  Tänään lasketaan naapurin kanssa Ahvenverkot. Muikkuja olen muutaman kerran yrittänyt, mutta saalis on ollut niukka, enkä äsken luodatessani lähitienoilta kalaa huomannut.

  Ahvenverkot laitan uuteen paikkaa. Vanha, ennen kalaa hyvin antanut mesta, ei ole tänä vuonna vakuuttanut. 

  Kesä palasi näillekin tienoille. Ei tarvitse lämmittää, ei viilentää. Sopivaa syyssäätä. Jatkuu viikonlopun, eikä ensiviikkokaan näytä syksyiseltä. Siispä ottakaamme ilo irti siitä, millä melkoisia vaihteluja sisällään pitänyt kesä yrittää paikata tapahtunutta.