Vappu kuluu seesteisesti. Riehasta ei tietoakaan. Seesteisellä tarkoita sanan kaikkia merkityksiä: selkeää, kirkasta, valoisaa, onnellista tai tasapainoista.
Eilen, aattona, havaintoja lajitovereista oli, kun Avokkaansaareen saapui toinen kesäasukas. Ei siis olla enää yksin. Me juhlistimme aattoa munkeille ja simalla.
Tänä aamuna laiton vapun kunniakasi päälleni puhtaat työhousut. Parin asteen pakkanen, kirkas taivas, tyyni. Seesteinen. Aluksi menin kokemaan katiskan. Parikymmentä pientä ahventa, ei yhtään otettavaa, sillä kukkoa tai patakukkoa ei ole suunnitelmiin kirjattu. Mutta maisemat olivat käynnin arvoiset.
Vähän puuhasi niitä näitä, sitten aloittelin klapintekoa. Mätkin pölkyt halki, etteivät sitkisty, tein pohjan pinolle, haloi hieman malliksi.
Aitiopaikalta seurailin, kun jo toinen havainto ihmistä vapun aikana lillutteli veneellä Anttolasta päin. Pieni pulpettivene, kaksi ihmistä, kuski ohjaili seisten, muikuili ympärilleen. Vene kääntyi salmen jälkeen kohti Avokkaan ja Jänissaarten salmea. Liekö joku kalastuksenvalvoja tarkastamassa mahdollisten pyydysten laillisuutta? Norpparauhoituksen vuoksi verkkojen pito on kiellettyä. No, oli kuka oli, toivottavasti selvitti salmen ilman potkurin menetystä, tai vielä pahempaa. Matalan veden aikaan on reitti äkkinäiselle hankala.
Kymmenen jälkeen päätin pyhittää vapunpäivän. Hilppa oli myös nahunnut pihalla, putsannut ja möyhinyt kasvulavoja. Maa on vielä kylmää, ei kannata isommin istutuksia tehdä. Paitsi porkkana ja vähän sipulia. Ne laitettiin eilen maahan, ovat nyt harson alaa.
Vapun traditioita mahtuu tähänkin päivään. Syötiin nakkeja, perunasalaattia, oliiveja, suolakurkkuja. Simaa on vielä tarjolla, samoin muutama munkki. Ilmapalloja serpentiinejä, huiskia, vappuneniä, käärmrpillejä, ylioppilashattuja, brunssia, skumppaa, marssia, puheita ei kuulu Saarelan päivään. Eikä krapula Saarelan aamuun. Tuli toki radiosta äsken työväenlauluja, joten tunnelmassa ollaan.
Huomenna mennään Mikkeliin. Kaikenlaista tarvetta on listaantunut. Alkaen jo kertaalleen unohtuneesta jauhesammuttimen leimauksesta. Auton näyttö herjaa, että avaimen patteri pitää vaihtaa, joten Wetterillä on poikettava. K-Raudasta haetaan terassiöljyä. Puuilosta puutarhamultaa, kastelujärjestelmään lisä- ja varaosia, Lidlistä ruokaa. Akku-Ässässäkin poiketaan, kun siellä päin kaupunkia muutenkin käydään. Sähkömoottorin akku viedään tarkastettavaksi. Tuskin siitä kalua saa, mutta testatkoon. Uusi varmaan pitää hankkia. Verkkomerkit muistin jo maanantaina Rysästä ostaa.
On vasta 1. toukokuuta. mutta saarielämä on jo ehtinyt vakiintua. Hyvin menee, vaikka kaksi vienoa toivetta on esittää säiden jumalille: lämpenevää ja sadetta. Lämpenevää, jotta uskaltaa laittaa potut maahan, sadetta, jotta veden pinta kohoaa. Laiton vesirajaan merkin viisi päivää sitten. Ei ole kuin sentin, pari vedenpinta noussut.
Siinäpä pikaisesti vapun kuulumiset. Hyvää vapunloppua vaan kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti