JUHANNUSTA

  Juhannuspäivä, ilmassa ei moittimista. Ei ollut aatonkaan kelissä. Tuulista päivällä, mutta rauhoittui maltilliseksi iltaa kohti. Siis kokon polttoon sopivaksi. Ja kokolle mentiin. Aika monella kokolla on tullut Piskolan saunarannassa käytyä. Suunnilleen vakioporukka on paikalla ollut. Eilen oli uusia katsojia, joten yleisöennätys tuli kirkkaasti rikottua, vaikka yksi yleensä paikalla ollut taho puuttuikin. 

  Harvoin on kanttarellejä juhannuksena päässyt syömään. Tarkoitan uutta satoa. Mutta nyt päästään. Kävin eilen tuosta niemestä hieman hakemassa. Pieniä, mutta otin ennen kuin kuivuvat. Ei ollut taannoinen hellekausi ja sateettomuus rihmastoa tuhonnut. Tämä ei toki kerro mitään kesän tulevasta sienisadosta. Kelit määräävät kuinka käy.

  Tänään savustelin eilen muikkumiehiltä hakemani kalat.

  Kesän ensimmäiset haikumuikut.

  Nyt istun puutarhakeinussa ja kirjoitan. Radiosta tulee juhannukseen sopivaa haitarimusiikkia. Sehän on mielimusiikkia. Tiedän sen siksi, että kun oltiin Ruikun kanssa joskus yli 50 vuotta sitten Saksassa duunissa, ja istuttiin kerran eräässä diskossa, niin jotkut jäbät tulivat juttelemaan, kysyivät sitten, että mikä mielimusiikkiamme, ja minä vastasin " accordion jazz". Eivät jääneet kommentoimaan. Mutta mitäs siitä. Ei tullut turpaankaan. 

  Kun nostan katseeni läppäristä, on maiseman tällainen. 

  Taas on tultu siihen pisteeseen, että päivä alkaa lyhetä. Vastapainoksi yöt pitenevät. Jotkut surevat, toiset tykkäävät. Menninkäisen sanoilla: miksi toinen täällä valon lapsi on, ja toinen yötä rakastaa.

  Iltapäivällä ajellaan Otavaan Amyn luo perinteiseen juhannustapaamiseen. Perhe Tiilikainen ilmestyy sinne myös. He olivat aaton Arkiomaajärvellä. Anna ja tytöt tulevat sitten saareen, Jonilla on vielä viikko duunia. 

  Iiris ei kauan ehdi Saimaassa pulikoida; maanantaina alkaa kahden viikon leiri Joensuussa. Hellettä on luvassa, joten pulikoiminenkin olisi ollut mukavaa, mutta taitaa luistelu ja uuden ohjelman harjoittelu vetää korsista pisimmän. Toisaalta, samaa Saimaata yltää Joensuuhun saakka, joten ehkä pulikoimiseenkin löytyy leiriläisillä aikaa. 

  Kohta täytyy purasta. Kevyesti, että jää tilaa Otavan herkkuja pursuavan pöydän antimille. Jos kuitenkin savumuikkuja, ohrarieskaa, kantarellejä, sekä viimeisitä suolasienistä tehtyä sienisalaattia maistelisi. 

  

  Sitten pienet perräiset. Ennen yhtä uimaan, sitten kohti Otavaa.