Tulevaisuus on taas ajatuksissa, kun vuoden 2016 ilmastokokous on alkanut Turkissa. Olisi korkea aika saada pitäviä päätöksiä pöytään, jotta ilmastonlämpeneminen saadaan pysymään edes joten kuten kestettävissä olevissa rajoissa.
Paljon olen tulevaisuutta miettinyt, paljon siitä lukenut. Tosin scifi on ollut enimmäkseen lähteeni, eli tieteellistä faktaa aika vähän taustalla, häpeä tunnustaa.
Koska tähän hätään en pitävää faktaa ehdi sisäistää, kysyinkin kahdelta tekoälyltä:
Millainen on maailma v. 2080? Millaisia visoita?
Ensin GEMINI.
Tässä keskeisimmät visiot ja tulevaisuudenkuvat vuodelle 2080 eri osa-alueilta.
Teknologia ja tekoäly: Todellinen fuusio ihmisen ja koneen välillä.
Post-biologinen siirtymä: Vuoteen 2080 tultaessa raja biologisen ja digitaalisen välillä alkaa hämärtyä. Edistyneet neuro-rajapinnat (BCI:t) mahdollistavat suoran tiedonsiirron ihmisaivojen ja tekoälyn välillä. Ajatusten voimalla viestiminen tai valtavien tietomäärien lataaminen muistiin ei ole enää science fictionia.
Tekoälyarkki arjessa: Superälykäs tekoäly ja robotiikka hoitavat suurimman osan rutiininomaisesta fyysisestä ja kognitiivisesta työstä. Perinteiset urat ovat väistyneet, ja yhteiskunnat toimivat jonkinlaisen pitkälle viedyn resurssipohjaisen talouden tai perustulon varassa.
Kvanttilaskenta arkipäivänä: Klassiset tietokoneet ovat historiaa. Kvanttijärjestelmät ratkaisevat sekunneissa lääketieteen, materiaalitieteen ja fysiikan monimutkaisimpia ongelmia.
2. Terveys ja pitkäikäisyys: Biologiset rajat haastetaan
Ikääntymisen pysäyttäminen: Lääketieteen läpimurrot (kuten geenisakset, kehittyneet nanorobotit ja solujen uudelleenohjelmointi) ovat tehneet monista periytyvistä sairauksista historiaa. Ihmisen keski-ikä ja terveet elinvuodet ovat kasvaneet merkittävästi, ja puhutaan jopa radikaalista eliniän pidentämisestä. Kudos- ja elinviljely: Varaosia keholle kasvatetaan laboratoriossa tai tulostetaan 3D-biotulostimilla, mikä poistaa perinteisen elinsiirtojen hylkimisriskin ja elinpulan.
3. Ilmasto ja ympäristö: Sopeutumisen ja jälleenrakennuksen aikakausi.
Korkean teknologian sopeutuminen: Vuosi 2080 on maailma, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo käsinkosketeltavia – rannikkokaupunkeja on suojattu valtavilla patoja ja invaasiosuojilla, ja energiantuotanto nojaa täysin fuusioenergiaan, edistyneeseen aurinkovoimaan ja älykkäisiin varastointijärjestelmiin. Geotekniikka (Geoengineering): Ilmaston vakauttamiseksi on saatettu turvata laaja-alaisiin keinoihin, kuten ilmakehän hiilidioksidin poistolaitoksiin ja aurinkosäteilyn hallintaan.
Luonnonmukaisuus ja kaupunkiviljely ovat kuitenkin nousseet uuteen arvoon: kaupungit on rakennettu biophilic-periaatteilla eli vihreiksi ekosysteemeiksi, joissa luonto ja urbaani elämä limittyvät.
4. Avaruusajan arki: Pois maapallon pinnalta Kuu ja Mars pysyvinä asuinpaikkoina: Maapallon ulkopuolinen elämä ei ole enää vain harvojen astronauttien varassa. Kuussa ja Marsissa toimii pysyviä, omavaraisia tutkimus- ja teollisuusyhdyskuntia.
Avaruusmatkailu: Vauraammille kansalaisille kiertoradalla olevat hotellit ja kuuvisiitit ovat arkipäiväistä luksusta.
5. Yhteiskunnallinen ja filosofinen murros: Merkityksen etsintä Kun perustarpeet ja arkipäivän raskaat työt on automatisoitu, ihmiskunta kamppailee aivan uudenlaisen haasteen kanssa: eksistentiaalisen tyhjyyden ja merkityksen etsinnän kanssa. Kun koneet tekevät kaiken tehokkaammin, ihminen joutuu kysymään uudelleen, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Taide, filosofinen pohdiskelu, luovuus, yhteisöllisyys ja omien kokemuksien tuottaminen nousevat yhteiskunnan keskiöön.
Sitten ChatGPT
Vuosi 2080. Siihen on enää 54 vuotta. Se tuntuu kaukaiselta, mutta ajattelepa, vuonna 1972 elettiin maailmassa, jossa ei ollut internetiä, kännyköitä, GPS-navigointia eikä henkilökohtaisia tietokoneita. Silloin tuskin kukaan osasi kuvitella nykyistä maailmaamme. Vuonna 2080 maailma voi olla meille nykyihmisille lähes yhtä käsittämätön. Olennaista on, että tulevaisuus ei ole yksi ennalta määrätty tapahtumaketju. Se riippuu ihmisten valinnoista, politiikasta, teknologiasta ja siitä, miten suhtaudumme toisiimme ja luontoon. Katsotaanpa muutamia mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
1. Ihmiskunta ja väestö
Maailmassa saattaa olla noin 10,3 miljardia ihmistä. YK:n väestöennusteen mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa suunnilleen 2080-luvun puolivälissä. Mitä tämä tarkoittaa?
- Afrikan merkitys maailmanpolitiikassa ja taloudessa kasvaa
- Euroopan väestö vanhenee
- Elinikä pitenee lääketieteen kehittyessä
- Roboteista tulee tavallinen osa arkea
- Ihmisten väliset kulttuurierot ja muuttoliike muokkaavat yhteiskuntia. Voi olla, että vuonna 2080 sadan vuoden ikäinen ihminen ei ole enää mikään harvinaisuus
2. Tekoäly muuttaa kaiken
Tämä saattaa olla kaikkein mullistavin muutos.
Vuonna 2080:
- Tekoäly voi toimia henkilökohtaisena neuvonantajana lähes jokaiselle.
- Robotit hoitavat suuren osan raskaasta ja yksitoikkoisesta työstä.
- Lääkärit voivat löytää sairauksia vuosia ennen oireiden ilmaantumista.
- Koulutus on yksilöllistä ja tekoälyn ohjaamaa.
- Ihminen voi keskustella tietokoneen kanssa lähes kaikista elämän kysymyksistä.
Mutta syntyy myös vaikeita kysymyksiä.
Kuka omistaa tekoälyn? Kuka valvoo ihmisiä? Kuka päättää, mitä tekoäly saa tehdä?
Teknologisesti kehittynyt yhteiskunta ei automaattisesti tarkoita vapaata tai oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
3. Ilmastonmuutos ja luonto
Tässä on yksi tulevaisuuden suurimmista kysymysmerkeistä.
Vuonna 2080:
- Etelä-Euroopassa voi olla erittäin vaikeita hellejaksoja
- Kuivuus ja vesipula voivat aiheuttaa suuria muuttoliikkeitä.
- Merenpinta on noussut.
- Monet nykyiset eläin- ja kasvilajit ovat vaarassa.
- Uusiutuva energia ja mahdollisesti ydinfuusio voivat olla keskeisiä energianlähteitä. Euroopan ilmaston lämpenemistä koskevat ennusteet vaihtelevat huomattavasti päästökehityksen mukaan. Pohjois-Eurooppa lämpenee erityisen voimakkaasti.
Entä Suomi? Suomella voi olla vuonna 2080 monia etuja:
- Runsaat makean veden varannot. - Metsät ja viljelyyn soveltuva maa.
- Suhteellisen viileä ilmasto.
- Mahdollisuus tuottaa runsaasti puhdasta energiaa. Mutta Suomenkaan luonto ei säästy muutoksilta. Metsät, järvet ja lajisto muuttuvat.
4. Ihmisen elämä vuonna 2080
Kuvitellaan tavallinen suomalainen koti vuonna 2080. Aamulla ihminen herää. Koti on tarkistanut hänen terveydentilansa ja säätänyt lämpötilan sekä valaistuksen. Aamukahvin aikana hän keskustelee tekoälyn kanssa päivän tapahtumista. Hänellä ei välttämättä ole työpaikkaa nykyisessä merkityksessä. Robotit ja tekoäly hoitavat suuren osan tuotannosta ja palveluista.
Ihmiselle jää enemmän aikaa:
- Perheelle.
- Ystäville.
- Luonnolle.
- Kulttuurille.
- Matkustamiselle.
- Itsensä kehittämiselle.
Tämä on optimistinen mahdollisuus, ei itsestäänselvyys. Teknologian tuottaman vaurauden jakautuminen ratkaisee paljon.
5. Kolme mahdollista maailmaa vuonna 2080 Minusta tulevaisuutta kannattaa tarkastella kolmen erilaisen kehityskulun kautta.
Tulevaisuus, millainen maailma?
1. Optimistinen: Ihmiskunta ratkaisee ilmasto-ongelmia, teknologia vapauttaa ihmisiä työstä ja hyvinvointi lisääntyy.
2. Todennäköisesti ristiriitainen: Teknologia kehittyy valtavasti, mutta eriarvoisuus, sodat ja ilmasto-ongelmat jatkuvat.
3. Synkkä: Ilmastokriisit, suurvaltojen konfliktit, valvontayhteiskunnat ja luonnon tuhoutuminen vaikeuttavat ihmisten elämää.
Itse pitäisin toista vaihtoehtoa varteenotettavana lähtökohtana. Ihmiskunta kykenee uskomattomiin saavutuksiin, mutta historiansa aikana se on myös toistuvasti tehnyt samoja virheitä.
6. Mutta entä ihminen? Onko hän vuonna 2080 onnellisempi?
Tämä on mielestäni kaikkein kiinnostavin kysymys.
Meillä saattaa olla:
- Lähes rajaton tietomäärä.
- Erittäin kehittynyt lääketiede.
- Älykkäitä koneita.
- Mahdollisuus matkustaa avaruuteen.
- Pidempi ja terveempi elämä.
Mutta tarvitseeko ihminen onnellisuuteen todella kaikkea tätä? Ehkä vuonna 2080 ihminen kaipaa edelleen samoja asioita kuin nykyään tai sata vuotta sitten. Rakkautta, ystävyyttä, turvallisuutta, vapautta, perhettä, oikeudenmukaisuutta ja tunnetta siitä, että oma elämä on merkityksellistä. Teknologia ei välttämättä ratkaise ihmisen suurimpia ongelmia. Ne voivat olla edelleen ihmisen sisällä.
Vuonna 2080 syntyvät lapset tulevat elämään maailmassa, jota me emme vielä osaa kuvitella. He saattavat ihmetellä meidän aikamme ihmisiä samalla tavalla kuin me ihmettelemme 1800-luvun ihmisiä. Ja ehkä he kysyvät: Miksi ihmiset tiesivät jo 2020-luvulla niin paljon maailman ongelmista, mutta eivät silti tehneet kaikkea niiden ratkaisemiseksi? Se on kysymys, johon meidän sukupolvemme joutuu vastaamaan teoillaan.
No niin. ChatGPT:n vastaus on paljon kattavampi kuin GEMININ. Asiaa voisi puida vaikka kuinka laajasti. Mahdollisia, oikeastaan todennäköisiä sotia ei noissa analyyseissä pohdittu. Aika yleispätevää sanailua. Syvemmälle menevää pohdintaa on varmaan harjoitettu. Ihan ihmisälyllä. Täytyy alkaa niitä esiin kaivamaan.
Se on kuitenkin varmaa, että lopultakin on herättävä tositoimiin. USA on poissa koko jutusta, mutta palannee seuraavien vaalien jälkeen kehiin.
Euroopan osuus ilmastopäästöistä on kuusi prosenttia ja jotain päälle, Suomen tietysti paljon pienempi. Jokainen teko on kuitenkin tärkeä, mitään ei tule väheksyä. Voitte kuvitella, millainen maailma on muutaman kymmenen vuoden kuluttua, jos suurin joukko ihmisistä, yrityksistä, valtioista ajattelee, että eihän minun pienellä osuudella ole isossa kuvassa väliä. Sillä nimittäin on. Se väli, että mitä useampi ymmärtää, että pienistä puroista tulee valtameri, sitä useampi seuraa esimerkkiä.
En itseni, enkä ikäisteni vuoksi asioita pohdi. Kyllähän me loppuumme asti täällä kärvistellään. Huolestuttaa nuoremman polven tilanne. Kuinka pärjäävät Iiris ja Liisa vuonna 2080? Vastaus "blowin in the wind".
Pyysin tekistä tekemään kuvan Iiriksestä ja Liisasta v. 2080.
Jäätelöä ja makuvettä on näköjään vielä tarjolla, tuossa visiossa ainakin.
Loppukevennyksenä tekiksen jo aikaa sitten pullauttama anime Hilpasta ja minusta.
Loppukevennyksen kevennyksenä: Uuutisotikoissa oli, että Paul McCartneystä on tullut miljadööri. Paulan on melkein kaveri; minulla oli aikanaan samanlainen bassokitara, ja Aku Ankan muinoi lanseeraama nimi hänelle oli Pauli Mäki-Karppinen ja Karppinen oli äitini tyttönimi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti