Heinäkuu on lopuillaan, elokuu alkamassa, mätäkuu jatkuu. Saarelassa jatkuu elämä. Joskin rauhallisempana ja tapahtumaköyhempänä, kun perhe Tiilikainen sunnuntaina poistui. Viisi viikkoa, muutaman päivän paussi välissä, oli tohinaa. Onneksi eivät kelit ihan huonoja olleet. Vaikkei hellettä, niin ei kokonaisia sadepäiviäkään juuri esiintynyt.
Tuon viiden viikon aikana on minulta polvi leikattu, paraneminen jo hyvässä vauhdissa. Veneellä ollaan päästy hieman ajelemaan. Ei huono keskikesä.
Siinä kesä- ja heinäkuu poikkeavat parista edellisestä, että viilennystä ei ole tarvinnut laittaa päälle kuin kerran tai kaksi. Ei lämmitystäkään. Sellainen normaali vanhan ajan kesä. Ovat helteet vaivanneet Keski- ja Etelä-Eurooppaa enemmän kuin Fennoskandiaa.
Eilen raivattiin aamupäivä pihoja. Lähinnä kukkapenkkejä, jotka olivat päässeet villiintymään. Ruusuja leikattiin, kitkettiin, trimmailtiin reunoja. Meikäläinenkin kykenee jo kevyesti kärryjä työntämään, ruohonleikkuria ja trimmeriä käyttämään.
Tapahtumia pukkaa lähitulevaisuuteen. Huomenna mennään Anttolaan tapamaan Koistisen Perttiä ja puolisoaan Anna-Maijaa. Viime kesä jäikin väliin heidän tiukan aikataulunsa vuoksi. Hauskaa on kaiman kanssa rupatella. Varmaan taas muutamia hauskoja tapahtumia muistellaan, ehkä joku jommaltakummalta unohtunutkin pääsee parrasvaloihin.
Tainalta tuli kutsu keräämään puutarhavattuja, viinimarjoja ja karviaisia. Loppuviikosta sinne pitää ennättää.
Lauantaina selvisi, että viikonloppuna on tulossa vieraita. Ihan Itävallasta saakka. Annan serkku Petra on käymässä Suomessa kolmen poikansa (nuoria aikuisia) kanssa. He, ja Petran äiti Amy kuuluvat lähetystöön. Amy onkin tehnyt tänne tuloa jo vuosia. Joka kesä on siitä puhuttu. Toivottavasti nyt onnistuu.
Eilen pyyhälsi ukkosrintama hipaisten ohi. Vettä satoi 20 milliä. Tänään saattaa ripotella lisää. Loppuviikko on sitten, ennusteen mukaan, poutaista ja lämmintä.
Ensi viikolla on edessä mustikoiden poimintaa ja sienestämistä. Polven ehdoilla. Reilut pari viikkoa saadaan saaressa rauhassa viettää. Elokuun puolivälin tietämissä on taas muutamia juttuja Hollolassa ja Lahdessa, välissä Hector Salmelassa. Koska Hectorin konserttia ennen, ja myös sen jälkeen, on sovittua kotopuolessa, ollaan varmaan muutama yö Hollolassa. Sieltä käydään Mäntyharjussa.
Maailma tarpoo meidän näkökulmastamme seesteiseen tahtiin kohti syksyä. Monessa paikassa muualla ei seesteisyydestä ole tietoakaan. Ukraina, Gaza, Iran, Hormuzinsalmi, Bab el-Mandebin salmen mahdolliset häiriöt Jemenin huthien toimesta, Trumpin toilailut, Ranskan ja Espanjan metsäpalot.
Suomessa on tällä hetkellä hiljaista, kun hallitus ja eduskunta ovat lomalla. Kävivät välissä kuutelemassa Orpon valheita, mutta nyt on hiljaista. Mukavaa, kun hallitus ei kaiken aikaa ilmoittele uusista toimistaan. Ihan mieli lepää. Joskin välillä pohtien, että luultavasti ministerit hiovat saksiaan; jotain ehtii vielä ennen vaalia leikkaamaan. Enkä edes viitsi miettiä, mitä kaikkea ministeri Rydman pienessä päässään keksii.
Sellaisia tihkupäivän ajatuksia ja päivityksiä. Muutama kuva pihalta. Kukkivia löytyy, toukokuusta syyskuuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti